Geenimanipulaatio - Harhaluulo superihmisestä (Juha & Juuso)

Geenimuokkaus on tänä päivänä hyvin ajankohtainen aihe, joka jakaa mielipiteitä. Toisten mielestä mennään liian lujaa, kun taas toisten mielestä nykyisellä kehityksellä voi olla lupaaviakin seurauksia; vastikään on saatu muokattua sydänrappeumaa aiheuttava geenimuoto alkiolta pois. Aiheesta keskustellessa on tärkeää erottaa tutkimustuloksiin ja faktojen päälle rakentuneet mielipiteet niistä, jotka perustuvat puhtaasti eettisiin näkemyksiin ja siihen, mitä uskotaan tietävän. Mutu- tai peruskoulupohjainen tieto on eri asia kuin asiaa tutkivalla tutkijalla oleva tietomäärä ja -laatu.

Tiede-lehden blogissa "Kaiken takana on loinen" Tuomas Aivelo, ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Zürichin yliopistossa, avaa Aamulehdessä Tampereen yliopiston bioetiikan tutkijan Heikki Saxénin kesken jääneen keskustelun geenimuokkauksesta tekstissään "Keskustelu geenimuokkauksesta alkaa tässä". Aivelo kirjoittaa blogissaan yleisesti enimmäkseen biologiasta tutkijoiden kokemiin haasteisiin. Tekstit ovat suhteellisen yksinkertaisia, joten ne voisivat olla suunnattu kaikille aiheista kiinnostuneille koulutustaustaa huomioimatta.

Crispr-Cas9-geenimuokkausmenetelmä ei syyttä ollut ehdolla kemian Nobelille, sillä sitä pidetään suurimpana uranuurtajana eliöiden geenien muokkauksessa. DNA-ketju pystytään nykyäänkin katkaisemaan Crispr-Cas9-menetelmällä tarkasti halutusta kohtaa, joten mahdollisen virhemarginaalin voidaan olettaa lähitulevaisuudessa pienenevän entisestään. 

Aivelon mukaan on liioiteltua väittää, että geenimuokkauksen suhteen on syytä painaa jarrua. Hänen mielipiteensä asiaan on, että geenien manipulaatiosta voi olla hyötyä perinnöllisten sairauksien ehkäisemisessä. Hän haluaa vetää selkeän rajan yksittäisen geenin ja monimutkaisempien ominaisuuksien muokkaamiseen. Mitään paranneltuja ihmisiä ei näillä näkymin ole edes mahdollista tehdä geenimuokkauksen avulla, kuten Saxén pelottelee Aamulehdessä. Yhden geenin emäksen muuttaminen ei tarkoita sitä, että pystyisi parantelemaan ihmisiä - geenit kun toimivat yhdessä. Ja vaikka se olisikin mahdollista, niin senhän voisi kieltää lainsäädännön keinoin. Tämän johdosta ei ole syytä lopettaa geenimuokkausta ja sitä koskevia tutkimuksia juuri edellä mainitun harhakäsityksen takia. 

On syytä olla samaa mieltä geenimuokkauksesta Aivelon kanssa. Jos osataan vetää raja yksittäisen geenin ja geenikokonaisuuksien muokkaamisen välille, geenimuokkauksen vaikutukset olisivat puhtaasti positiiviset. Kunhan alan tutkimus ja geenimanipulaatiomenetelmien kehitys pysyvät toistaiseksi valvottuna ja kontrolloituna, on lopputuloksena vain terveitä ja työkykyisiä ihmisiä tulevaisuuden yhteiskunnalle. Suomen laki kieltää geenimuokatun alkion istuttamisen kohtuun ja alkio- ja sukusolututkimuksen periytyvien ominaisuuksien muuttamisen paitsi siinä tilanteessa, jos tavoitellaan vakavien perinnöllisten sairauksien hoito- tai ehkäisymenetelmiä. Miksi hidastaa tieteen kehitystä tulevaisuuden pelon valossa?

Lähteet: 

Aivelo, T. 2017. Keskustelu geenimuokkauksesta alkaa tässä https://www.tiede.fi/blogit/kaiken-takana-loinen/keskustelu-geenimuokkauksesta-alkaa-tassa 

Aivelo, T. 2017. Apuraha kyynistää tutkijan https://www.tiede.fi/blogit/kaiken-takana-loinen/apuraharumba-kyynistaa-tutkijan 

Aivelo, T. 2017. Meneekö kemian Nobel geenitekniikan läpimurrolle? https://www.tiede.fi/blogit/kaiken_takana_on_loinen/meneeko_kemian_nobel_geenitekniikan_lapimurrolle 

Aivelo, T. 2015. Geenimuuntelu ei luo superihmistä https://www.tiede.fi/blogit/kaiken_takana_on_loinen/geenimuuntelu_ei_luo_superihmista 

Saxén, H. 2017. Geenimuokkaus etenee nyt häkellyttävää vauhtia "Tämän kaiken pitäisi olla hälytysmerkki" https://www.aamulehti.fi/maailma/geenimuokkaus-etenee-nyt-hakellyttavaa-vauhtia-taman-kaiken-pitaisi-olla-halytysmerkki-200298737/ 

Vanhalakka, V. 2017. Tutkijat korjasivat ihmisen alkiosta sydänsairautta aiheuttavan geenin - "Emme tavoittele parempaa ihmistä, hoidamme sairautta" https://www.aamulehti.fi/maailma/emme-tavoittele-parempaa-ihmista-hoidamme-sairautta-tutkijat-korjasivat-ihmisen-alkiosta-sydansairautta-aiheuttavan-geenin-200298677 

Uskomushoidot - huuhaata(ko)? (Julia, Mikko ja Venla)

Miltä kuulostaisi terapia, jossa ympärillesi luotaisiin energiasuojia ja kahdentoista päächakran avaamisen kautta pääsisit uppoutumaan entisiin elämiisi terapeutin tarjoaman universaalin energian avulla?

Kirjoituksessamme esittelemme psykologi Teemu Ollikaisen blogia Mentaalipuolen hommia. Teemu Ollikainen on psykologian lisensiaatti, erikoispsykologi ja psykoterapeutti. Hän vastaa Suomen psykologiliitossa ammatillisista asioista, ja tekee töitä nuorten (13-17 v), aikuisten (18-67 v) ja pariskuntien parissa.

    Blogissaan Ollikainen käsittelee ja ottaa kantaa yhteiskunnallisiin ja kulttuurillisiin ilmiöihin asiantuntevalla otteella. Erityisen mielenkiintoiseksi blogin tekeekin juuri se, että tämänkaltaisia blogeja, joissa näin asiantunteva henkilö selittää ja suomentaa asioita nimenomaan psykologian näkökulmasta, on erittäin vähän. Hän ottaa kantaa jopa hieman piikittelevästi ja kirjoittaa selkeää ja hyvin jäsenneltyä tekstiä, jota on helppo lukea. Ollikaisen teksti ei ole pelkkää tieteellistä jargonia, vaikka hän käsitteleekin arjen ilmiöitä asiantuntijanäkökulmasta. Blogissa esitetty tieto pohjautuu pitkälti psykologian alalla yleisesti hyväksyttyyn tietoon ja Ollikaisen omiin kokemuksiin.

Pureudumme tekstissämme Ollikaisen blogipostaukseen “14 syytä: Miksi uskomme yksisarvisvalmentajaa?”. Tekstissä Ollikainen ottaa kantaa tieteellisen tiedon arvon vähenemiseen ja uskomusten ja mielipiteiden saaman huomion määrän kasvuun. Hän kertoo asiantuntijatiedon merkityksen jääneen taka-alalle, ja että sen rinnalle on nostettu ei-tieteellinen tieto. Hän kritisoi tätä kehityssuuntaa ja ihmettelee, miksi järkevät ja koulutetut ihmiset luottavat esimerkiksi uskomushoitojen tehoon. Kirjoituksessaan hän listaa yleisimpiä psykologisia ilmiöitä, jotka voisivat selittää tieteellisen tiedon tarkoituksellista huomiottajättämistä.

(Copyright: Pertti Jarla, Fingerpori)

On mielenkiintoista, että hän käsittelee blogissaan sellaisia teemoja, jotka ovat yhteiskunnallisesti pinnalla, ja joihin jokaisella ihmisellä tuntuu olevan oma mielipide. Uskomushoidot ovat tulleet sosiaaliseen mediaan ja televisioon lehtien palstoilta, joiden kautta ne saavuttavat yhä suuremman kohderyhmän. Nykypäivänä media luo entistä enemmän paineita suoriutua arjessa supersankarin lailla. Ihmisiltä odotetaan täydellistä elämää, laaja-alaista tietämystä ja osaamista jokaisella elämänalueella, täydellistä ihoa, pyöreää pyllyä ja kapeita poskia. Ihmisiltä odotetaan yhteisöllisyyttä mutta korostetaan individualismia. Koska tietenkään kaikkia vaatimuksia ei voi täyttää, ihmiset onnellisuudenjanoisina lankeavat uskomushoitojen kaltaiseen hölynpölyyn.

Toisaalta on myös ihmisiä, jotka kokevat saavansa uskomushoidoista todellista hyötyäkin huolimatta uskomushoitojen tehon tieteellisen näytön puutteesta. Taustalla todennäköisesti on ihmisten oma usko näiden näennäishoitojen vaikuttavuuteen eli lumevaikutus. Näiden ihmisten kokemuksia ei tulisi vähätellä, mutta on kuitenkin tärkeää osata erotella tutkimustieto ja uskomukset. Lumevaikutus on kuitenkin tieteellinen tosiasia: esimerkiksi lääkeyhtiöt käyttävät lääkkeidensä vaikuttavuustutkimuksissa apuna lumelääkkeitä. Sen lisäksi Suomessa on kokeiltu jo lumeleikkauksiakin. Yllättävä löydös oli, että potilaat, joille ei oltu suoritettu todellista operaatiota, kokivat leikkauksesta olleen hyötyä yhtä paljon kuin potilaat, joille operaatio oli tehty.

Vaikka uskomushoitojen mekanismia ei pysty mitenkään todentamaan tai mittaamaan, monet kuitenkin uskovat niihin vahvasti, kunhan mainospuhe suoritetaan tarpeeksi vakuuttavasti. Tämä ilmiö on viime aikoina noussut voimakkaasti yhteiskunnalliseen keskusteluun, mikä puolestaan lisää mielenkiintoa sitä kohtaan ja tavallaan lisää sen uskottavuutta ja tavoiteltavuutta. Vaikka meidän ja Ollikaisen mielestä uskomushoidoissa ei olisikaan perää, ei niiden vaikuttavuutta ja käyttöä voi täysin kieltääkään.

Julia, Mikko ja Venla 

Lähteet:

• http://www.psyli.fi/ajankohtaista/blogi/teemu_ollikaisen_blogi/14_syyta_miksi_uskomme_yksisarvisvalmentajaa.1936.blog
• http://www.helmentaikaa.fi/palvelut/energiahoidot-esittely/
• Kuva: Copyright Pertti Jarla