KOULULIIKUNNAN NYKYAJAN HAASTEET ( Laura ja Lassi)

 

 

Valmennuskeskuksen pitämässä blogissa kerrotaan pääasiassa opettajan ammattiin ja opiskeluihin liittyvistä asioista. Tällainen blogi on mielenkiintoinen ja todella mukava, varsinkin niille, jotka eivät tiedä välttämättä tarkalleen mitä haluavat lähteä opiskelemaan ja millaista yliopisto-opiskelu on. Meilläkin, joilla toivottavasti on yliopisto-opiskelut nenän edessä, sai mielenkiinnon heräämään ja olisinkin halunnut lukea kaikki tekstit, saaden lisää infoa niin opiskeluista ja muista asioista.  Tekstin tyyli onkin sellainen, mikä saa ihmisen kiinnostumaan ja herättämään omia ajatuksia eri aiheista.

Blogitekstissä “Koululiikuntaa opeopiskelijan silmin”  aiheena on hyvin usein ajankohtainen koululiikunta. Blogitekstin on kirjoittanut Anna- niminen henkilö, joka itse opiskelee erityispedagogiikkaa Jyväskylässä. Blogin kokonaistavoitteena on avata enemmän opettajan koulutusta ja kertoa, mitä kaikkea opiskeluihin kuuluu. Tämän koululiikuntatekstin ideana on saada aikaan pohdintaa koululiikunnasta ja herättää omia ajatuksia koululiikunta-ajasta sekä tulevien opettajien mietteitä omista tavoitteista jo ennen työhön astumista. Kohderyhmänä näemmekin ihmiset, joita kiinnostaa tulevaisuudessa opettajan ammatti, siihen jo opiskelevia. Blogin kirjoittaja ei pyydä minkäänlaisia vastauksia aiheeseen, vaan haluaa ennemmin kertoa vain oman näkökulmansa ja näin kertoa enemmän kyseisestä koulutuksesta ja opiskelusta. Ennemmin blogin tekstit saavat lukijat ajattelemaan itsenäisesti ja pohtimaan asioita omassa elämässä.

Koululiikunnasta puhuessaan ja kirjoittaessaan Anna ei nosta esille mitään erityisiä uusia tutkimuksia, vaan kertoo omia mielipiteitä tästä hyvin yleisestä ja kauan esillä olleesta asiasta. Aihe on kuitenkin sellainen, johon voidaan liittää monia eri mielipiteitä sen ajankohtaisuuteen. Kirjoittaessaan hän ei käytä paljoa tieteellisiä termejä tai selityksiä, vaan käsittelee tutkimustietoa enemmän arkisella, helposti ymmärrettävällä tasolla.

Tekstilajina on lifestyle-tyylinen blogiteksti, jossa kirjoittaja tuo enemmän esille omia kokemuksiaan ja mielipiteitä kirjoitetusta aiheesta. Kuten aiemmin on mainittu, keskustelua blogissa lukijoiden kanssa ei ole paljoa, saati ollenkaan. Tekstin keskeisenä väitteenä on fakta, että koulussa suoritettu liikunta on kouluaineena erityisen haasteellinen tasapainottaa siten, että se olisi reilua ja ei-vastenmielistä kaikille oppilaille. Hän argumentoi väitteensä puolesta vedoten lasten urheilullisen taitotason yleisesti suuriin eroihin ja epätasapainoon luokassa. Hän yrittää ehdottaa ja miettiä mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja joilla poistaa tätä tasoerojen tuomaa painetta ja ahdistusta oppilaiden kesken. Toisena ajatuksena hän miettii koululiikunnan arviointimenetelmiä ja sitä, miten liikuntaa tulisi arvioida, jotta saataisiin oppilasta kohtaan reilu mutta realistinen lopputulos

Blogissa kiinnostavaa ovat hänen kautta heränneet ajatukset koululiikunnasta, siinä ilmenevistä tasoeroista sekä arvioinnista. Lisäksi se, että kun joskus itse sitten joskus tulevaisuudessa tulee opettamaan liikuntaa, kuinka sen tekee ja mitä tulee ottaa huomioon, niin että se on kaikille mielenkiintoista ja innostavaa. Yleisestikin koululiikunta on niitä aineita, joiden opettamisessa pitää ottaa todella paljon erinäisiä asioita huomioon. Kuinka motivoida lapsia, joita liikunta kiinnostaa hyvin vähän, miten estää lapsien välistä kilpailua sekä kuinka yksi opettaja saa lapset hallittua, kun kyseessä on vauhdikas tunti ja mukana aika suuri ryhmä. Olisi mukava pohtia tätä aihetta yhdessä muiden opiskelijoiden kesken, sillä olen varma, että keskustelusta tulisi hyvin monitahoinen, löytyisi paljon erilaisia näkökulmia sekä ajatuksia siitä, miten itse tulee ainetta joskus opettamaan. Jokainen saisi uudenlaista pohdittavaa ja ajatusmaailmat laajenisivat kovasti.

.

Kuvat lähde:

https://tiedebasaari.com/tag/liikunta-ja-terveys/

https://yle.fi/urheilu/3-9367876

http://www.verikoirat.com/nettisarja/sarjat/3708-koululiikunta.html

  

Blogiteksti lähde: http://opettajakoulutus.fi/2018/02/04/koululiikunta-opeopiskelijan-silmin/

Poikien koulumenestys - suuri mysteeri? (Sara R. ja Elina V.)

Tämä Päivä nimisessä blogissa käsitellään yhteiskunnallisia asioita, kuten politiikkaa, tasa-arvoa sekä teknologiaa ja kirjoittaja tuo teksteissään esille myös runsaasti omia ajatuksiaan ja mielipiteitään. Blogin kirjoittaja pysyy nimettömänä ja kirjoittaa nimimerkin kautta. Hän kuitenkin kuvailee itseään melko laajasti blogin ohessa kuten esimerkiksi tuo esille oikean työnsä ja kertoo että kirjoittaa blogia vain huvikseen. Blogin tavoitteena pidämme sitä, että  kirjoittaja saa tuotua esille yhteiskunnallisia asioita ja haluaa luoda keskustelua lukijoidensa kanssa. Kohderyhmänä ovat kaikenikäiset aikuiset. 

Blogissa on kiinnostavaa se, kuinka kirjoittaja tuo esiin asioita erilaisella tyylillä ja hän  kykenee kirjoittamaan melkein mistä vain. Tekstit ovat hyvin laajoja ja niihin on otettu mukaan tehtyjä tutkimuksia, joten voimme olettaa, että ne myös pitävät paikkaansa. Eniten keskustelua ovat herättäneet tasa-arvokysymykset ja ekologisuus. Blogin kieli on melko vapaata, mutta kirjakielellä kirjoitettua, joten lukijan on helppo lukea tekstiä ja samaistua siihen. Kirjoittaja käyttää blogiteksteissään useasti tutkimustietoa. Uusista tutkimuksista hän kertoo käyttämällä apunaan eri uutisia eri lähteistä. Blogi edustaa kahta eri tekstilajia: uutisia ja keskustelua.

Blogin teksti “Emme muka tiedä miksi nuoret miehet eivät pärjää koulussa” kertoo kirjoittajan näkökulman ja mielipiteen siitä, miksi nuoret miehet pärjäävät koulumaailmassa  huonommin kuin nuoret naiset. Kirjoittajalla on melko jyrkät mielipiteet aiheeseen liittyen, mutta tekstissään hän argumentoi kuitenkin faktatiedon kautta. Lähteitä hän käyttää paljon ja ovat sujuvasti käytettynä tekstin mukana. Tekstiin sisältyy linkkejä, joiden avulla on helppo liikkua verkkosivulta toiselle sekä ohjaa lukijaa etenemään sujuvasti asiasta toiseen.          

Kappaleet ovat myös kevyitä ja helppolukuisia.

Blogin teksti herätti ristiriitaisia ajatuksia siitä, kuinka syrjintää on edelleen sukupuolten välillä kouluissa. Syrjintä on kuitenkin opettajakohtaista, sillä emme itse ole tällaista huomanneet omissa luokissamme. Blogitekstin kommenteissa oli mietitty, kuinka poikien hyvä koulumenestys ei ole enää muotia kuin ennen. Kirjoittajan mukaan koulut on rakennettu tytöille sopiviksi ja että ne eivät tue poikien koulunkäyntiä. Koulujen toimintatavat eivät välttämättä aina tue myöskään tyttöjen oppimista, sillä myös heillä saattaa olla keskittymisvaikeuksia samalla tavalla kuin pojilla.

Lähde:
http://tamapaiva.blogspot.fi/2018/01/emme-muka-tieda-miksi-nuoret-miehet.html

Kuvat:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/documents/20147/8493389/117113/722ddd53-b7e2-fd3b-1599-3a307f22a322?imageThumbnail=3
https://www.vastarinta.com/wp-content/uploads/2014/11/UK_koululuokka.jpg

Kohti liikunnallisempaa elämää (Elina K. ja Johanna)

Kohti liikunnallisempaa elämää (Elina K. ja Johanna)

Opetushallituksen jäsenten ja muiden opetusalalla työskentelevien ammattilaisten kirjoittamassa Ops-blogissa kerrotaan erilaisia näkökulmia opetussuunnitelman kehittämisestä. Blogin postaukset on tehty ennen vuoden 2016 OPS-uudistusta. OPS-blogissa kirjoitetaan asiallista, objektiivista ja kieliopin mukaista tekstiä. Olimme yllättyneitä, että löysimme tällaisen blogin, johon opetushallituksen jäsenet kirjoittavat näkökulmiaan. Tutkimustietoon viitataan kirjoituksissa vähän, mikä vähentää tekstin luotettavuutta. Teksti vaikuttaa silti vakuuttavalta kirjoittajien ammattiaseman ja tekstin kielen ansiosta.

Valitsemassamme tekstissä "Liikunnasta hyvinvointioppiaine", Matti Pietilä kertoo liikunnan monipuolisuuden ja kiinnostavuuden lisäämisestä. Tekstissä oli vain vähän lähdeviitteitä, mutta se oli silti mielestämme vakuuttavaa.

Olemme Pietilän kanssa samaa mieltä, että liikuntaa pitäisi monipuolistaa sekä kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan enemmän. Liikunnan opetus on ainakin meille ollut aina monipuolista ja siitä on tullut hyviä kokemuksia, vaikka ei olisikaan ollut kovin taitava. 

Liikunnan määrää koulussa saisi lisätä myös osaksi jokapäiväistä koulunkäyntiä. Kommenteissa on mainintaa, että koulussa on liikaa istumista, mistä olemme samaa mieltä. Jatkuva istuminen koulussa voi aiheuttaa selkä- ja niskakipuja. Liikuntaa voisi lisätä esimerkiksi taukojumpilla, seisomapulpeteilla ja oppituntien pitämisellä ulkona. 

Pietilän tekstin eräs kommentoija ehdottaa, että koululiikuntaa voisi olla 1 tunti päivässä. Juurikin näin! Tämä liikuntamäärä olisi hyväksi, koska lasten pitäisi liikkua vähintään 1,5 tuntia päivässä. Liikunnan lisääminen aiheuttaisi muiden oppiaineiden tuntien vähentämistä tai koulupäivien pitenemistä, minkä takia ajattelemme sen olevan ongelmallista. Sen sijaan kouluissa voitaisiin järjestää vapaaehtoisia liikuntakerhoja. 

Kommenteissa monet sanovat, että taito- ja taideaineista olisi hyvä ottaa numeroarvostelu pois ja tilalle voisi tulla hyväksytty/hylätty. Olemme tässä erimieltä, mutta arvostelussa voisi ottaa enemmän huomioon oppilaan asenne ja osallistuminen tunneilla kuin itse osaaminen.

Vuorovaikutuksen opetus on tärkeää, koska sitä tarvitaan töissä ja vapaa-ajalla. Kuten Pietilä mainitsi, vuorovaikutuksen pitäisi olla opetukselle luonteenomaista.

Pietilän tekstissä mainitaan terve suhde omaan kehoon. Tämän asian maininta on tärkeää, koska varsinkin nykynuorilla on paljon ulkonäköpaineita ja sopiva liikunnan määrä auttaa ylläpitämään hyvinvointia ja tervettä painoa. Liikunta voi muun muassa poistaa stressiä ja tuottaa mielihyvää. Lisäksi joukkuelajeissa oppii toimimaan yhteistyössä muiden kanssa, mikä on tärkeä taito myös elämän muilla osa-alueilla.

Nykyään puhelimen ja muun elektroniikan käyttö vie aikaa liikkumiselta ja liikuntaharrastuksilta, jolloin ainoaksi liikunnaksi voi jäädä koululiikunta, joka ei Pietilän mukaan kaikkia innosta. Pietilän mukaan urheiluseurojen toiminnassa menestyminen voi olla tärkeintä, mikä voi aiheuttaa nuorille menestymispaineita ja motivaation vähenemistä. Nuorilla pitäisi olla mahdollisuus saada harrastaa pelkästä liikkumisen ilosta ilman menestymispaineita.

Kuvat:

http://lasinreksi.blogspot.fi/2015/01/lasilla-liikutaan-salissa-pihalla-ja.html

http://www2.pori.fi/uutiset/2017/05/kylasaarenkoulussaoltiinihanpihalla.html#.Wqj2oejFI2w

http://www.laloyolan.com/opinion/combating-negative-body-images/article_dc1319b6-faf7-53bf-a866-9cd1ce7dce05.html

Lähde:

http://www.oph.fi/ops2016/blogi/103/0/liikunnasta_hyvinvointioppiaine

Ravintolisätkö vaarattomia? (Salla R. ja Veera M.)

http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/ravintolisatko-vaarattomia/

Ravintolisätkö vaarattomia?

Lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuuti käsittelee Turun sanomien hyvinvointiblogissa http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/ terveyteen liittyviä aiheita ja väitteitä tieteellisin metodein mutta maallikolle ymmärrettävällä tavalla. Knuutin blogi edustaa hänen omia henkilökohtaisia ajatuksia tieteen ja terveyden ajankohtaisista asioista. Kirjoitukset antavat lukijalle paljon ajateltavaa ja kyseenalaistettavaa terveydestä ja siihen liittyvistä asioista. Knuutin kirjoituksia voi lukea kuka tahansa joka on kiinnostunut terveydestä ja hyvinvoinnista.

Tässä blogitekstissä Knuuti käsittelee ravintolisien vaarallisuutta ja tukee niitä esimerkkitapausten avulla. Tapauksissa henkilöt ovat käyttäneet lisäravinteina luontaistuotteita sekä laihdutusvalmisteita. Luontaistuotteita käyttävälle oli alkanut ilmaantua vatsakipuja, outoja mustelmia, virtsa oli punaista sekä huulissa ja suun alueella veristä tihkuvuotoa. Hänelle oli syntynyt vakava verenhyytymishäiriö. Toisella luontaistuotteita käyttävälle oli syntynyt äkillisesti kuolioittava syvien lihasaitioiden bakteeritulehdus välilihan alueelle ja henkeä uhkaava verenmyrkytys. Hänelle todettiin luuytimen vajaa valkosolutuotto. Laihdutusvalmisteita käyttävälle oli syntynyt munasarjavaurio. 

Knuuti itse esittää kantansa selkeästi. Hänen mielestään ravintolisien turvallisuudesta ei ole taetta ja hän uskoo, että julkisuuteen tulee ilmi vain jäävuoren huippu ravintolisien aiheuttamista ongelmista. Knuuti käyttää blogissaan kielen retorisia tehokeinoja ja pyrkii etenkin esimerkkitapauksilla vaikuttamaan lukijan mielikuviin. Esimerkkeinä hän käytti 2017 vuoden lääkärilehden tapauksia, eli lähteet ovat luotettavia eivätkä laita lukijaa kyseenalaistamaan todenmukaisuutta. Lukijan on myös helppo päästä aiheeseen sisälle, sillä hän aloittaa tekstinsä välittömästi avaamalla aihetta. Knuuti ei ole käyttänyt tekstissään varsinaisesti muita lähteitä kuin lääkärilehteä mutta hän viittaa tekstissään aiempiin blogiteksteihinsä, jotka liittyvät aiheeseen ja avaavat asiaa entisestään lukijalle.

Professori Knuutin teksti aiheutti suurta keskustelua. Eräs kommentoija totesi mm. että teksti oli ainoastaan pelottelua sillä aiheuttaahan esimerkiksi lääkkeetkin vakavia sairauskohtauksia. Knuuti kuitenkin totesi tähän, että kysymys ei ole pelottelusta vaan tiedon jakamisesta kansalle. Hän antaa vastaväitteen kommenttiin lääkkeistä. Lääkkeiden erona on se, että samalla kun niihin ilmenee haittavaikutuksia niillä on myös todistetusti myönteistä tehoa. Lääkkeet pääsevät markkinoille vain jos niiden edut ovat suurempia kuin haitat, toisin kuin lisäravinteet.

Mielestämme lisäravinteiden käyttö monipuolisen ruokavalion ohella on ok. Siinä vaiheessa kuitenkin kun lisäravinteilla ruvetaan korvaamaan ruoka-aineita niin käyttäminen muuttuu negatiivisen puolelle. Kuten Knuutikin totesi, ettei lisäravinteita tutkita ennen myyntiin laittamista, tulisi mielestämme tähän kiinnittää tulevaisuudessa huomiota ja tehostaa niiden valvontaa. Näemme etenkin haitallisina laihdutusvalmisteet, joita kannustetaan erilaisin markkinoinnin keinoin korvaamaan normaalia ruokavaliota. Kuten Knuuti sanoi, saattaa ihmisillä olla väärä käsitys lisäravinteista ja siitä mitä ne sisältävät. Tarvitaan entistä enemmän tietoisuutta, juuri tämänkaltaista mitä Knuuti jakaa.

Kuvan lähde
http://static.iltalehti.fi/hintajalaatu/hlvjuttu2503LL_l5.jpg