Thomas Taussin blogi Libera-sivustolla keskittyy pääpainoisesti markkinatalouteen, kauppatieteisiin ja yhteiskuntapoliittisiin aiheisiin. Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton itsenäinen ajatuspaja ja kirjoitusalusta, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa sekä toimii puhtaasti lahjoitusvaroin. Blogia kirjoittava Thomas Taussi on 24-vuotias kauppatieteiden maisteri, joka työskentelee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa laskentatoimen laitoksella tutkimusassistenttina ja tekee siellä samanaikaisesti myös tohtoriopintoja. Hänellä on kokemusta pääomasijoitusalalta ja taloushallinnon tehtävistä.
Blogi tarkastelee ajankohtaisia asioita talouteen ja politiikkaan liittyen melko kriittisestä, mutta innovatiivisesta näkökulmasta. Blogin tavoitteena on herättää ajatuksia ja keskustelua ja ottaa kantaa erilaisiin ajankohtaisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Taussilla on tietoa käsittelemistään asioista, mutta tekstit sisältävät selkeästi myös omia mielipiteitä. Kirjoittaja kuitenkin perustelee omat väitteensä perusteellisesti ja vakuuttavasti, mikä tukee tekstin uskottavuutta. Tekstistä huomaa, että kirjoittaja on perehtynyt asioihin ja ilmiöihin, mutta hänen kirjoituksiaan on kuitenkin kommenteissa kritisoitu muun muassa yksipuolisen näkökulman takia. Eri mieltä olevat lukijat ovatkin ilmaisseet kantansa rakentavasti perustelluin kommentein tekstin lopussa. Taussi on siis tästä päätellen onnistunut herättämään ajatuksia yleisössä.
Taussin artikkeleista “Euroopasta katsottuna Suomi ei näytä houkuttelevalta” herättää eniten kiivasta keskustelua. Kirjoittaja esittää kritiikkiä Suomen hyvinvointivaltiorakennetta ja politiikkaa kohtaan, mikä ymmärrettävästi saa puolustuskannan heräämään lukijoissa. Taussi mainitsee, kuinka hän on Itävallassa oppinut suomalaisten elävän itseään koskevien myyttien keskellä: Jos ulkomailla tehdään asioita toisin, sen ei uskota toimivan Suomessa, vaan yhteiskuntapolitiikka on lähtökohtaisesti oikeassa ja vika on kansalaisissa.
Mainittu ilmiö näkyy varsin kiihkeinä kommentteina, jotka puolustelevat suomalaisia toimintatapoja loukkaantuneeseen sävyyn. Nimimerkki H. on kirjoittanut: “Aika odotettuja olivat vastaukset alustajan erittäin hyvään kirjoitukseen. Ne jäivät ahtaasti puimaan kirjoituksen esimerkkiä viinin ostamisesta kaupasta. Eikä ymmärrys millään riittänyt siihen, että kyse on laajemmaltikin periaatteista eikä vain pelkästään viinin ostamisesta.” Keskustelu todellakin takertuu monella yksityiskohtiin, joista loukkaannutaan joko aiheettomasti tai aiheellisesti. Vaikka kommentteihin on päätynyt jopa maininta Hitleristä ja Suomen “punataudista”, niissä kuitenkin käydään myös rakentavaa ja asiallista keskustelua artikkelin tiimoilta.
Blogin kohderyhmä on yhteiskunnallisista ja ajankohtaisista asioista kiinnostuneet henkilöt sekä teknologian osaajat ja sen kehityksestä kiinnostuneet. Blogin kieli ja tyyli on asiallista, mutta pohdiskelevaa. Artikkelit saattavat sivuta lyhyesti ja tiivistetysti tutkimustietoa, mutta pääpaino kohdistuu omiin perusteltuihin mielipiteisiin eli teksteissä on rento ote tutkimustietoon. Blogin kirjoitukset edustavat tekstilajina artikkelia, kolumnia tai mielipidekirjoitusta. Taussi käsittelee asioita yleismaailmallisesti, käyttää vertauskuvia ja yhdistelee asioita, jolloin myös hieman vähemmän perehtynyt lukija pystyy osallistumaan aiheesta käytävään keskusteluun. Blogissa erityisen kiinnostavaa on sen ajankohtaisuus.
Artikkeleista huomiomme kiinnitti Uber-kyytipalvelua käsittelevä teksti. Artikkelin aiheita ovat Suomen tulevaisuus sekä markkinoiden rajoittaminen, joka estää informaatioteknologian ja innovaatioiden vapaan hyödyntämisen. Uber on vuonna 2009 Yhdysvalloissa perustettu yritys, jonka toiminta perustuu maailmanlaajuisilla tietoverkoilla henkilökuljetuksen tarjoamiseen. Yritys ylläpitää Uber-mobiilisovellusta, joka mahdollistaa taksin tai muun kyydin vaivattoman tilaamisen matkapuhelimella. Sovellus antaa käyttäjän valita häntä lähimpinä olevista vapaista Uber-takseista mieluisimman. Matka myös maksetaan sovelluksen välityksellä, sillä Uber-kuljettajat käyttävät omia autojaan.
Taussi ottaa tekstissä kantaa muun muassa siihen, millainen säännösteltyihin toimilupiin perustuva taksiala Suomessa on. Teksti on otsikoitu “Uber haastaa valtion - ja hyvä niin”, mikä jo itsessään kertoo kirjoittajan mietteet aiheesta. Hänellä on kuitenkin mielipiteensä taustalla selkeää faktatietoa, joten teksti on uskottava. Uber-kyytipalvelua on syytetty luvattoman taksiliikenteen harjoittamisesta Suomessa. Palvelu on kuitenkin kyseenalaisuudestaan huolimatta älypuhelinteknologian edelläkävijä. Uber on vain yksi esimerkki kehittyvästä teknologiasta ja sen luomista haasteista päätöksenteolle ja valvonnalle. Taussi kuvailee kehitystä seuraavanlaisesti:
“Nämä eivät ole vain irrallisia esimerkkejä liiketoimintamallien murroksesta. Taustalla ilmenevä suurempi kehitys pitää sisällään haasteen harjoitettavalle politiikalle, vakiintuneille ideologioille ja ylipäätään ymmärrykselle ihmisen vapaasta toiminnasta. Asioiden hahmottaminen ja muutokseen sopeutuminen eivät kuitenkaan vaadi mitään uutta ja ihmeellistä, jos älyllisestä työkalupakista löytyy jotain ruostumatonta.”
Koko Uber yhtiönä ja käsitteenä perustuu informaatioteknologiaan, joka tarkoittaa tietokoneiden ja digitaalisen tietoliikenteen avulla tehtävää tietojen muokkaamista, siirtämistä, tallentamista ja hakemista. Informaatioteknologia on kovaa vauhtia kasvava ja kehittyvä tieteenala, joka on täydellinen kasvualusta erilaisille moderneille ja ennennäkemättömille keksinnöille ja innovaatioille. Taussi ottaa esille, millaisia mahdollisuuksia informaatioteknologia voi luoda tulevaisuudessa ja onkin perustellut Uberin uraauurtavan vaikutuksen perusteellisesti omassa tekstissään. Esimerkiksi tuotannon ja toiminnan tehostuminen on tulevaisuudessa helpommin saavutettavissa, mikäli julkisen sektorin päätösvaltaa ja sen asettamia rajoituksia saataisiin vähennettyä. Taussi toteaa myös, että Suomessa liiallisen ja turhan byrokratian purkamisvälineenä informaatioteknologia tulee asettamaan haasteita sääntely-yhteiskunnalle. Informaatioteknologiaa tulisikin hyödyntää tulevaisuudessa, eikä sen tuomien uusien innovaatioiden tai yritysten kehittymistä saisi rajoittaa.
Teknologian kehitys siis haastaa suomalaisen sääntely-yhteiskunnan jo nyt, mutta tulevaisuudessa kaikenlainen valvonta vaikeutuu digitalisaation vallatessa myös markkina-alaa. Taussin mukaan teknologia, sovellukset ja esimerkiksi kryptovaluuttojen tapaiset anonyymit maksuvälineet lisäävät harmaata taloutta tiettyjen toimijoiden keskuudessa. On myös mahdollista, että lakia noudattavien ja harmaan talouden piirissä toimivien yritysten välinen kuilu kasvaa. Taussilla on siis selkeä mielikuva ja ajatus siitä, mitä tulevaisuudessa voi olla edessä. Hän myös perustelee väitteensä asianmukaisesti.
Tulevaisuudessa onkin tarkoin pohdittava sääntelyn tarkoituksenmukaisuutta taloudellisesta näkökulmasta. Liika sääntely vain vähentää toimintaresursseja, eikä tuo juurikaan hyvää tilalle. Taussi toteaakin melko suoraan, että nykyinen valvonta valvoo vain valtion, julkisten laitosten ja monopolien etuja. Kuten Taussikin mainitsee, joka tapauksessa Uber-taloudessa on kyse hyvin arkisista asioista ja miltei olemattomista riskeistä. Tämä näkyy myös kommenttiosiossa, joka on paljon rauhallisempi Eurooppa-tekstiin verrattuna. Kommentoijat joko komppaavat Taussin ajatuksia tai esittävät perusteltuja vastaväitteitä. Kommentit ovat selkeästi paljon rakentavampia ja keskustelu asiallisempaa. Taussin pyrkimyksenä onkin herättää juuri tämänkaltaista asiallista ja rakentavaa keskustelua.
Itse olemme Taussin kanssa samoilla linjoilla esimerkiksi siinä, että luvat ovat julkisen vallan keino luoda teennäistä niukkuutta ja rajoittaa arvon luomista. Taksialan tavoin monien muidenkin alojen vapauttamista tulisi pohtia, jotta taloutemme voisi kehittyä ja kukoistaa vapaammin. Taussi on kuitenkin niin hyvä perustelemaan väitteensä, että tekstiä lukiessa tulee olla kriittinen. Hänen koko bloginsa on hyvin kriittinen ja kärjistävä, jolloin selitykset jäävät välillä liian yksipuolisiksi. Kommenttiosiosta löytyykin paljon hyviä huomioita, jotka värittävät ratkaisujen mustavalkoisuutta.
Lähemmän tarkastelun kohteeksi valitsin uusimman kirjoituksen,
jonka otsikkona on ”Minulle uusia sovelluksia ja sivuja”. Tämä teksti herätti
oman mielenkiintoni juurikin kuvien paljouden ansioista. Teksti kertoo Auramon
työmatkallaan oppimista uusista sovelluksista, joiden käyttötarkoituksista ja
sujuvuudesta hän kirjoituksessaan kertoo. Auramo esittelee jokaisen sovelluksen
erikseen ja lisää omia mielipiteitä niiden toimivuudesta luokkatilassa ja näin
myös lasten käytössä. Sovelluksista kerrotaan vähän, mutta tarkat linkit
sovellusten omille sivuille löytyvät suoraan tekstistä, joten enemmänkin tietoa
on tarjolla, jos lukija tarkemmin kiinnostuu jostain tietystä sovelluksesta. Sovelluksista
löytyy kuvia, joista käy hyvin ilmi sovelluksen eri toimintavaiheet ja
tarkoitus. Näin lukija saa myös visuaalisen kuvan sovelluksen ulkonäöstä.
Teksti herättää mielenkiinnon sovellusten kokeilemiseen itsekin, mikä on
mielestäni tärkeä piirre. Juuri se saa lukijan tutkimaan ja näin myös
käyttämään sovelluksia omassa opetuksessaan.
