torstai 11. huhtikuuta 2019

Reetta Bizetin blogi Ideoita opetukseen (Sara T. & Sofia K.)


Tässä blogitekstissä analysoimme suomalaisen Reetta Bizetin Ideoita opetukseen -blogia. Bizet opettaa ruotsia ja englantia 6.-9. luokilla. Blogissaan Bizet esittelee omia ideoitaan ja tehtäviään hyödyntäen muiden tutkijoiden ja opettajien esittämiä opetusmenetelmiä. Bizet esittelee aiheita kriittisestä näkökulmasta oman kokemuksen perusteella.
Blogi on suunnattu opettajille ja opettamisesta kiinnostuneille ihmisille. Bizet pyytää useissa julkaisuissaan lukijakuntaa antamaan omia vinkkejä opettamiseen liittyen, mistä voikin päätellä kohderyhmän. Kohderyhmän suuruutta on vaikea arvioida, sillä Bizetillä ei ole blogissaan mahdollisuutta kommentoida tekstejä. Ainoa luku, jonka kohderyhmään liittyen saa, on blogin Facebook-ryhmän 1015 jäsentä. Oletamme, että lukijoita on jonkin verran enemmän, sillä Facebook-ryhmä on melko uusi, eivätkä kaikki lukijat ole liittyneet siihen.
Blogissa mielestämme erityistä ja kiinnostavaa on se, että opettaja julkaisee itse kehittämiään tehtäviä oppitunneille. Bizet käyttää suhteellisen vähän lähteitä blogissaan, eikä juurikaan mainitse muita alan ihmisiä. Vaikka Bizetin blogi voidaankin pitää tieteellisenä, luo lähteiden ja mainintojen puuttuminen epävarman kuvan lukijalle sekä kirjoittajasta että blogista.
Kiinnostavaa blogissa on myös se, ettei Bizet ole avannut lukijoilleen minkäänlaista kommenttiosiota blogissaan. Kommentoinnin mahdollistavat Bizetin sosiaaliset mediat; Facebook, Instagram sekä Youtube. Kuitenkin Bizetin sosiaalisia medioita tutkiessa huomaa melko nopeasti, että vain muutama lukija kommentoi hänen kirjoituksiaan. Oletamme vähien kommenttien johtuvan työläästä tavasta kommentoida tekstejä. Blogin yhteyteen avattu kommenttikenttä loisi huomattavasti matalamman kynnyksen kommentoida tekstejä. Keskustelua herättävät eniten juuri Bizetin kehittämät metodit ja tehtävät. Kommentoijat kiittelevät Bizetiä hänen blogistaan ja siitä, että hän jaksaa jakaa loistavia ideoitaan muille opettajille. Keskustelu on avointa ja kannustavaa; lukijat kertovat omista kokemuksistaan ja antavat parannusehdotuksia. Kommentointia tapahtuu myös  Youtubessa. Youtuben puolella kommentointi on vapaampaa; katsojat kehuvat lyhyesti ideoita ja videoiden toteutusta.
Blogin aiheet liittyvät hyvin pitkälti opetustilanteisiin. Bizet käsittelee oppitunneilla käyttämiään metodeja sekä kertoo ideoista, jotka saattavat helpottaa asioiden opettamista sekä oppituntien monipuolistamista. Bizet on itse kehitellyt metodeja sekä tehtäviä, joita hän julkaisee innostaakseen muita opettajia. Bizetin luomat tehtävät ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.
Kirjoitusasu on harkittua ja selkeää. Hän tuo teksteissään paljon ilmi omia ajatuksiaan sekä mielipiteitään.

Exit Ticket ajatuksena on minusta varsin mielenkiintoinen ja potentiaalisesti todella hyödyllinen, mutta itselleni asia on vielä sen verran uusi käytännössä, että en uskalla tässä vaiheessa vielä ennustaa sen vaikutuksia oppimiseen tai omaan opettamiseeni. Mielenkiinnolla lähden siis kokeilemaan, mitä tästä syntyy!” -Reetta Bizet (2019, Exit Ticket Plickers-koodilla)

Bizet ei juurikaan viittaa teksteissään tutkimuksiin liittyen opettamiseen ja oppimiseen. Löysimme muutaman viittauksen, esimerkiksi blogitekstissä Enemmän irti saneluista (2019) Bizet nostaa esiin palkitun kielititeen tohtorin Gianfranco Contin. Bizet viittaa muutamaan otteeseen Contin kirjoittamaan blogiin, The Language Gymiin. Bizet viittaa muissa teksteissään yleiseen tutkimustietoon.
Blogissa ei suoranaisesti tuoda ilmi uusia tutkimuksia itse tutkimusten muodossa, vaan tutkimukset esiintyvät tavallisesti kehittyvien tehtävien muodossa. Bizet kehittää jatkuvasti kuitenkin uusia metodeja, jotta oppilaat voisivat oppia ja kehittää itseään mahdollisimman hyvin. Metodeja kehittäessään bizet ottaa huomioon myös ajankohtaiset aiheet. Blogitekstissään Bizet huomioi kierrättämisen oppimisen ohessa, joka osoittaa mielestämme arvostusta ajankohtaisiin tärkeisiin aiheisiin.
Biez käsittelee blogissaan laaja-alaisesti erilaisia sovelluksia sekä internet sivustoja, joita hän kehottaa käyttämään. Kyseisille sivustoille on blogissa erillinen osio, josta lukija saa helposti tarvittavan tiedon sekä pääsyn kyseiselle sivustolle. Niin sanottuja virallisia lähteitä blogissa ei juurikaan esiinny. Lähteiden puuttumattomuus saa lukijan kyseenalaistamaan kirjoittajan laatimat tulokset kyseisistä tehtävistä sekä yleistyksistä; Onko kyseessä vain henkilökohtainen kokemus vai perustuuko tulokset johonkin aiempaan tutkimukseen?
Mielestämme olisi kiinnostavaa lukea miten tehtäviä on luotu ja miksi. Onko taustalla jokin aiempi tutkimus, joka osoittaa kyseisen opetusmetodin hyödylliseksi tietynlaisissa tehtävissä.  Bizet kertoo blogissaan usein ainoastaan tekstiin liittyvän kuvan lähteen.
Blogissa esiintyy paljon käyttöohjeita Bizetin suosimille sovelluksille sekä käyttöohjeita hänen luomille tehtäville. Mielestämme on loistavaa, että Bizet avaa erilaisia vaihtoehtoja helpottamaan opettajan arkea.
Blogin tekstit eivät mielestämme ole erityisen tieteellisiä, sillä Bizet ei käytä kirjoituksissaan tieteellisiä termejä tai viittaa suoranaisesti lähteisiin. Kieli on myös melko arkipäiväistä, mutta tarkasti kirjoitettua. Oikeaoppisesti kirjoitettu teksti, sekä tarkoin harkittu kokonaisuus, luo kuitenkin mielikuvan tieteellisen ajattelun pohjalta kirjoitetusta tekstistä. Tekstilajina hyvin tyypillinen blogiteksti, joka on erittäin helposti luettavaa sekä ymmärrettävää.
Suosittelemme blogia etenkin opettajan uran alussa oleville, sille sivustolta saa monipuolisia vinkkejä toteuttaa oppitunteja värikkäimmin tavoin.


Lähteet
Kuvat: https://pixabay.com/fi/

keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Robottiautot jumissa (Jaakko N. ja Matti V.)

Suomalainen tietokirjailija, tietotekniikka-asiantuntija ja kolumnisti Petteri Järvinen kirjoittaa blogissaan Havaintoja digimaailmasta omia näkökulmiaan nykymaailman teknologiasta ja sen vaikutuksesta nyky-yhteiskuntaan. Järvinen kirjoittaa myös kevyemmistä aiheista, kuten mielipiteestään House of Cards:in viimeisestä tuotantokaudesta, tieteiselokuva Ex Machinasta ja VHS-kaseteista. 

Blogi on selvästi kohdistettu kaikille teknologian ympärille ajankohtaisista aiheista kiinnostuneille.
Järvinen on valmistunut Tampereen teknillisestä yliopistosta diplomi-insinööriksi ja on toiminut monissa suomalaisissa yrityksissä asiantuntijatehtävissä. Lisäksi hänellä on oma koulutus- ja konsultointiyritys Petteri Järvinen Oy. Järvinen on myös kirjoittanut yli kolmekymmentä IT-alan kirjaa.

Eniten keskustelua herättäneet tekstit ovat liittyneet jollain tavalla yhteiskuntaan varsinkin, jos aihe liittyy jollain tavalla Suomeen. Erityisesti kryptovaluutta Onecoin ja informaatiosota ovat aiheuttaneet paljon keskustelua. Voidaan ehkä olettaa, että joku toinen on viitannut Järvisen blogiin omassa tekstissään ja tuonut tätä kautta keskustelijoita Järvisen tekstiin. Keskustelu on pysynyt yllättävän hyvin asiallisena eniten kommentoiduissa teksteissä.

Järvinen ei käytä tieteellisiä tutkimuksia lähteinä teksteissään, vaan luottaa omaan auktoriteettiinsa kommentoidessaan joitain aihetta. Tämä heikentää tekstin tieteellisyyttä ja lukijan täytyy vain luottaa Järvisen sanaan. Lähteet ovat yleensä linkkejä johonkin uutiseen, johon Järvinen viittaa tekstissään. Tekstien lopussa ei ole lähdeluetteloa, vaan lähteet ovat linkkeinä suoraan tekstissä siinä kohdassa, jossa Järvinen mainitsee kyseisen lähteen.

Blogikirjoituksessa Onneksi emme ole robottiautojen varassa helmikuulta 2019 Järvinen kertoo, kuinka robottiautot pärjäisivät Suomen talvessa. Totuus on, että ne eivät pärjäisi lainkaan. Järvinen onkin asiassa oikeassa. Kun puolet kaistasta on lumen peitossa, kuinka auto tekee päätöksen missä ja miten oikeasti liikkua. Tällöin kartasta, gps-sijainnista ja antureista ei ole apua. Järvinen toteaakin sopivasti, että onneksi meillä on vielä autoja, joita ihmiset ajavat itse.


https://pixabay.com/fi/photos/liikenneruuhka-automotive-rivi-688566/

Järvinen kritisoi myös optimistisia odotuksia siitä kuinka robottiautot helpottaisivat ruuhkia. Hän kuvaa tilannetta, jossa ihmiset eivät omista autoja ja tilaavat robottitakseja. Nykyisin ihminen ajaa aamulla töihin ja illalla kotiin. Liikennepalvelumallissa robottiauto hakee ihmisen ja ajaa tämän töihin, minkä jälkeen palaa odottamaan seuraavaan kyytiä. Matkojen määrä näin ollen moninkertaistuu. Järvinen suhtautuu epäilevästi yksityisautojen korvautumiseen robottiautoilla. HERE-yhtiön julkaisemassa dokumentissa ollaan Järvisen kanssa samaa mieltä. Dokumentin mukaan robottiautot tulevat lyhyellä aikavälillä helpottamaan ruuhkia, mutta robottiautojen yleistyessä ruuhkat tulevat pahentumaan, koska autojen määrä teillä kasvaa nuorten ja vanhusten ostaessa robottiautoja. Vasta kauempana tulevaisuudessa ruuhkat voivat vähentyä, kun robottiautoja alkaa löytymään joka kodista ja manuaalia ajamista rajoitetaan.

Kuten aiemmin mainittiin Järvinen luottaa omaan auktoriteettinsa eikä niinkään tieteellisiin lähteisiin. Tässä kohdassa se huomattiin tiedon puutteena siitä, mistä Järvinen on poiminut millaisia odotuksia robottiautoista on.

Järvinen kirjoitti hieman samaisesta aiheesta jo vuotta aiemmin kirjoituksessaan Tekoäly: hypen jälkeen tulee talvi. Silloin Järvinen arvioi kestävän vielä 10-20 vuotta ennen kuin on kehitetty aito robottiauto, joka pärjää Suomenkin säässä.

Järvisen blogiteksti tuo esille faktan, jota ei ole tullut ajatelleeksi. Vaikka robottiautot yleistyisivät lähiaikoina, eivät ne nykyteknologialla olisi vielä käyttökelpoisia ympäri vuoden Suomen kaltaisessa maassa. Järvinen pukeekin asian sanoiksi kirjoittaessaan, että se, mikä toimii Arizonassa, ei vielä toimi Suomen talvessa.