Robottiautot jumissa (Jaakko N. ja Matti V.)

Suomalainen tietokirjailija, tietotekniikka-asiantuntija ja kolumnisti Petteri Järvinen kirjoittaa blogissaan Havaintoja digimaailmasta omia näkökulmiaan nykymaailman teknologiasta ja sen vaikutuksesta nyky-yhteiskuntaan. Järvinen kirjoittaa myös kevyemmistä aiheista, kuten mielipiteestään House of Cards:in viimeisestä tuotantokaudesta, tieteiselokuva Ex Machinasta ja VHS-kaseteista. 

Blogi on selvästi kohdistettu kaikille teknologian ympärille ajankohtaisista aiheista kiinnostuneille.

Järvinen on valmistunut Tampereen teknillisestä yliopistosta diplomi-insinööriksi ja on toiminut monissa suomalaisissa yrityksissä asiantuntijatehtävissä. Lisäksi hänellä on oma koulutus- ja konsultointiyritys Petteri Järvinen Oy. Järvinen on myös kirjoittanut yli kolmekymmentä IT-alan kirjaa.

Eniten keskustelua herättäneet tekstit ovat liittyneet jollain tavalla yhteiskuntaan varsinkin, jos aihe liittyy jollain tavalla Suomeen. Erityisesti kryptovaluutta Onecoin ja informaatiosota ovat aiheuttaneet paljon keskustelua. Voidaan ehkä olettaa, että joku toinen on viitannut Järvisen blogiin omassa tekstissään ja tuonut tätä kautta keskustelijoita Järvisen tekstiin. Keskustelu on pysynyt yllättävän hyvin asiallisena eniten kommentoiduissa teksteissä.

Järvinen ei käytä tieteellisiä tutkimuksia lähteinä teksteissään, vaan luottaa omaan auktoriteettiinsa kommentoidessaan joitain aihetta. Tämä heikentää tekstin tieteellisyyttä ja lukijan täytyy vain luottaa Järvisen sanaan. Lähteet ovat yleensä linkkejä johonkin uutiseen, johon Järvinen viittaa tekstissään. Tekstien lopussa ei ole lähdeluetteloa, vaan lähteet ovat linkkeinä suoraan tekstissä siinä kohdassa, jossa Järvinen mainitsee kyseisen lähteen.

Blogikirjoituksessa Onneksi emme ole robottiautojen varassa helmikuulta 2019 Järvinen kertoo, kuinka robottiautot pärjäisivät Suomen talvessa. Totuus on, että ne eivät pärjäisi lainkaan. Järvinen onkin asiassa oikeassa. Kun puolet kaistasta on lumen peitossa, kuinka auto tekee päätöksen missä ja miten oikeasti liikkua. Tällöin kartasta, gps-sijainnista ja antureista ei ole apua. Järvinen toteaakin sopivasti, että onneksi meillä on vielä autoja, joita ihmiset ajavat itse.

https://pixabay.com/fi/photos/liikenneruuhka-automotive-rivi-688566/

Järvinen kritisoi myös optimistisia odotuksia siitä kuinka robottiautot helpottaisivat ruuhkia. Hän kuvaa tilannetta, jossa ihmiset eivät omista autoja ja tilaavat robottitakseja. Nykyisin ihminen ajaa aamulla töihin ja illalla kotiin. Liikennepalvelumallissa robottiauto hakee ihmisen ja ajaa tämän töihin, minkä jälkeen palaa odottamaan seuraavaan kyytiä. Matkojen määrä näin ollen moninkertaistuu. Järvinen suhtautuu epäilevästi yksityisautojen korvautumiseen robottiautoilla. HERE-yhtiön julkaisemassa dokumentissa ollaan Järvisen kanssa samaa mieltä. Dokumentin mukaan robottiautot tulevat lyhyellä aikavälillä helpottamaan ruuhkia, mutta robottiautojen yleistyessä ruuhkat tulevat pahentumaan, koska autojen määrä teillä kasvaa nuorten ja vanhusten ostaessa robottiautoja. Vasta kauempana tulevaisuudessa ruuhkat voivat vähentyä, kun robottiautoja alkaa löytymään joka kodista ja manuaalia ajamista rajoitetaan.

Kuten aiemmin mainittiin Järvinen luottaa omaan auktoriteettinsa eikä niinkään tieteellisiin lähteisiin. Tässä kohdassa se huomattiin tiedon puutteena siitä, mistä Järvinen on poiminut millaisia odotuksia robottiautoista on.

Järvinen kirjoitti hieman samaisesta aiheesta jo vuotta aiemmin kirjoituksessaan Tekoäly: hypen jälkeen tulee talvi. Silloin Järvinen arvioi kestävän vielä 10-20 vuotta ennen kuin on kehitetty aito robottiauto, joka pärjää Suomenkin säässä.

Järvisen blogiteksti tuo esille faktan, jota ei ole tullut ajatelleeksi. Vaikka robottiautot yleistyisivät lähiaikoina, eivät ne nykyteknologialla olisi vielä käyttökelpoisia ympäri vuoden Suomen kaltaisessa maassa. Järvinen pukeekin asian sanoiksi kirjoittaessaan, että se, mikä toimii Arizonassa, ei vielä toimi Suomen talvessa.