torstai 23. tammikuuta 2020

5G - Ota aikalisä! (Tuomas L. & Aksu K.)

-->

5G - Ota aikalisä! (Tuomas L. & Aksu K.)

5G tulee! Mutta mikä on 5G ja mitä se tarkoittaa käyttäjälle? -blogi on Moi Mobiilin kirjoittajan Eeva-Lotta Viinikan kirjoittama blogi, joka käsittelee 5G-teknologioita kuluttajanäkökulmasta. Blogin tavoitteena on informoida kuluttajia 5G:stä ja sen hyödyistä, sekä saada heidät mahdollisesti kiinnostumaan uudesta ilmiöstä. Moi Mobiilin omalla verkkoalustalla julkaistu blogi tavoittaa parhaiten Moi Mobiilin omat asiakkaat, mutta myös muut 5G-verkoista kiinnostuneet löytävät sen helposti aihetta tutkiessaan. 

Blogin rento aloitustapa toivottaa jokaisen tervetulleeksi blogin pariin, vaikkei lukijalla olisikaan itse aiheesta sen enempää tietämystä. Viinikka tarttuu heti käsitteeseen “5G” ja saa avattua lukijalle jo ensimmäisten virkkeiden aikana käsityksen aiheesta, mistä lukijan on helppo jatkaa eteenpäin. Se mitä emojien käyttöön tulee, jätän sen jokaisen omaksi tulkinnaksi.

Pohdimme blogissamme 5G-hypeä ja vastaamme muutamiin kuluttajille oleellisiin kysymyksiin ja poimimme alkuperäisen blogin kohtia, joihin otamme itse kantaa.

Mitä 5g käytännössä tarkoittaa

Viinikka kertoo 5G-teknologian olevan viidennen sukupolven mobiiliteknologiaa ja sen tarjoavan kuluttajille jatkossa nopeampia, vakaampia ja viiveettömämpiä yhteyksiä. 5G tuleekin tarjoamaan jopa kymmenkertaisen tiedonsiirtonopeuden 4G:hen verrattuna.

Kaikki langattomat verkot perustuvat valokuituun, eli data siirtyy mastojen välillä maahan kaivetun kuitukaapelin kautta. Näin toimii myös 5G, eli sekin tarvitsee valokuitukaapelin vetämisen tukiasemalle. 5G tukiasemat kykenevät lähettämään paljon enemmän dataa 4G-tukiasemiin verrattuna, mutta tukiasemilla on paljon lyhyempi kantama ja niitä tarvitaankin huomattavan paljon enemmän, joka tarkoittaakin valokuidun vetämistä yhä isommille alueille tulevaisuudessa. 

5G rakentuu millimetriaalloista, jonka tiheys on paljon suurempi verrattuna perinteiseen 4G-yhteyteen. 5G:n korkeampi taajuus tarkoittaa lyhyempää kantamaa. Tämän takia 5G-tukiasemia tulee olla moninkertainen määrä perinteisiin 4G-tukiasemiin. 5G yhteys toimii parhaiten suoralla näköetäisyydellä, tästä johtuen esimerkiksi puut, rakennukset ja jopa vesisade voi heikentää 5G:n kantamaa kohtalokkaasti.

Mitä sinun tulee tietää ennen kuin hankit 5G:n?

Blogissa mainitaan lukuisia erilaisia käyttökohteita, mitä 5G-teknologia mahdollistaisi kuluttajille. Näitä ovat muun muassa videoiden laadun paraneminen, suorat lähetykset yhä isommille joukoille ja robottiautojen mahdollistaminen.

Tänä vuonna monet operaattorit, kuten Telia, Elisa ja DNA ovat tuoneet 5G- liittymiään markkinoille. Peittoalueet eli alueet missä 5G tällä hetkellä toimii rajautuu pääsääntöisesti suurimpien kaupunkien ydinkeskustoihin; alueille missä on laaja valokuituverkko. Vaikka valokuitu tuleekin kaikille tukiasemille, esimerkiksi 4G ja 3G -tukiasemille, täytyisi kuitua jatkaa tästä vielä pidemmälle 5G tukiasemien kantaman ollessa vain satoja metrejä useiden kilometrien sijaan. Eli 5G ei tule ratkaisemaan maaseutujen yhteysongelmia vielä pitkään aikaan!

Tosiasia on se, että tämänhetkiset 5G-liittymät ovat kuluttajalle kalliita: noin 50e/kk. Samoin 5G:tä tukevia älypuhelimia on vain muutamia tarjolla eikä niidenkään hinnat ole jokaisen mieleen. Jos taas haluat 5G:tä tukevan mobiilireitittimen kotiin, joudut maksamaan siitä 500-800 euroa. Onpa kyse älypuhelimesta tai reitittimestä, ovat tällä hetkellä markkinoilla olevat mallit alansa ensimmäisiä ns. Prototyyppejä eikä niiden toimivuudesta ja luotettavuudesta tiedetä vielä tarpeeksi.

Viinikka kertoo, että koko Suomen kattava 5G-verkko olisi valmis vuonna 2025, mikä ei kuulosta kovinkaan kaukaa haetulle ottaen huomioon että Suomi on 5G:n käyttöönotossa edelläkävijä. Tuohon on kuitenkin vielä pitkä aika, ja se mitä 5G tarjoaa kuluttajille tällä hetkellä ei ole mielestäni riittävä syy siirtyä käyttämään tätä viidennen sukupolven mobiiliteknologiaa vielä tänään.

5G:n vaikutus IoT-laitteisiin?
Viinikka kertoo älylaitteita olevan jo nyt paljon tarjolla kuluttajille. Viihdelaitteiden lisäksi kodin valaistus, keittiön koneet ja pesuhuone ovat paikkoja missä älylaitteita Viinikan mukaan jo nykyään sijaitsee. Hän kertoo IoT laitteiden määrän kasvavan yli 20 kappaleeseen per henki jo ensi vuoteen mennessä. 

Itse useita kotiverkossani toimivia IOT-laitteita omistavana en löydä Viinikan blogitekstistä perusteita sille, miksi 5G:tä tarvittaisiin kuluttajien älylaitteisiin. Vaikka kodin mobiilireititin vaihdettaisiin 5G versioksi, kommunikointi näiden laitteiden välillä kotiverkossa tapahtuisi kuitenkin yhtä viiveettömästi, kuin ennenkin. Jos taas ajateltaisiin, että haluaisin käyttää jotain kodissani sijaitsevaa IoT-laitetta, kuten valaistusta kotini ulkopuolelta, en usko että hieman viiveettömämämmällä yhteydellä olisi mitään merkitystä. 

Robottiautoista puhuttaessa Viinikka mainitsee avainasemassa olevan etenkin verkon viiveen. Viiveettömyys tekoälyn havaitessa esteen edessään onkin ratkaisevan tärkeää, mutta voidaanko sen ajatella olevan mahdollista ainoastaan 5G-tekniikalla? Herää kysymys, miksi tekoälyn tulisi ottaa välittömästi yhteys ulkopuoliseen palvelimeen havaitessaan jotain edessään, kun tähän tarvittavat tiedot voidaan varmasti ladata autoon itsessään. Toki jos puhutaan autojen kommunikoivan keskenään liikenteessä reaaliaikaisesti, on viiveettömästä tiedonsiirrosta varmasti hyötyä. Tekoälyn toimiminen pilven varassa ja autojen viiveetön keskenäinen kommunikointi tulisi vaatimaan valtavan määrän 5G tukiasemia teiden varrelle, jotta pienikantamaiset mastot pystyisivät kattamaan edes vilkkaimmat tiealueet. Lisäksi mitä tapahtuu, kun robottiautolla ajettaisiin 5G:n peittoalueen ulkopuolelle, eikö tekoäly kykenisikään enää reagoimaan edessäolevaan esteeseen välittömästi? Mielestäni itseohjautuvat autot eivät saisi olla minkään verkon varassa toimivia, vaan verkkoa tulisi käyttää vain toiminnan tukemiseen sillä vaatimuksella, että mikään toiminto ei vaarannu yhteyden katketessa.

Kuten Viinikkakin lopussa kuitenkin toteaa, ei 5G ole vielä läheskään kaikkien saatavilla ja kuluttajan onkin harkittava kannattaako laitetta ja kalliimpaa liittymää hankkia. Itse emme suosittele kuluttajille vielä tässä vaiheessa isoja investointeja 5G-laitteisiin ja liittymiin, ellet sitten löydä jotain aivan uusia käyttökohteita, jotka pystyvät hyödyntämään oikeasti parempaa nopeutta ja viiveettömyyttä ja joita voit käyttää vain rajoitetuilla suurkaupunkien keskusta-alueilla.


Viinikan blogi:

keskiviikko 22. tammikuuta 2020

Liikkumattomuuden trendi – ruokailutottumusten vaikutus ja liikunnan merkitys (Sirke A., Timothy K., Lilya L.)

-->

Liikkumattomuuden trendi – ruokailutottumusten vaikutus ja liikunnan merkitys
Sirke, Timothy & Lilya

Viime vuosikymmenen aikana yleisesti ja kasvavissa määrin puhuttanut aihe on ollut liikkumattomuus. Liikkumisen vähenemistä on tutkittu jatkuvasti, mutta varsinaista, yksiselitteistä, tieteellistä näyttöä asialle ei ole. Epäterveellisten elämäntapojen voi tosin huomata tulleen arkisemmiksi - varsinkin omassa ikäluokassamme - pelkästään katselemalla ympärilleen.  Epäterveellisillä elämäntavoilla tarkoitamme roskaruoan ja ylipäätään ravintoloissa syömisen yleistymistä, liikkumattomuutta ja etenkin istumatyötä puhumattakaan päivittäisen ruutuajan kasvamisesta. Tämä elämäntapojen muutos näkyy mm. siinä, että ystävien kanssa vietetään leffailtoja kävelylenkkien sijaan ja ”Wolttaaminen” eli (useimmiten) epäterveellisen ruuan tilaaminen ravintolasta kotiovelle toimitettuna on jollekin ihmisille, kuten opiskelijoille, miltei päivittäinen tapa. Pelkästään se, että koulutyöt tehdään tietokoneella ja niin luennolla, bussissa kuin ruokapöydässä istutaan, tukee näiden epäterveellisten elämäntapojen yleistymistä.

Aiheesta kiinnostuneena tutustuimme hyvinvointialan vaikuttajiin ja erityisesti aiheesta kirjoittaviin, jolloin vastaamme tuli Juha Hulmin ylläpitämä blogi. Jyväskylän yliopistossa työskentelevän liikuntafysiologian apulaisprofessori Juha Hulmin ylläpitämä Lihastohtori-blogi käsittelee terveyteen, treenaamiseen, lihashuoltoon, ravintoon ja fysiologiaan liittyvää tietoa asiallisella, mutta humoristisella otteella. Hulmi on julkaissut blogia huhtikuusta 2012 alkaen ja sillä on ollut parhaimmillaan noin satatuhatta kävijää kuukaudessa. Hulmi valmistui Jyväskylän yliopistosta liikuntatieteiden maisteriksi vuonna 2004 ja väitteli samaisessa paikassa myös tohtoriksi vuonna 2009. 

Blogiteksti, josta erityisesti kiinnostuimme, on nimeltään ”Ovatko nykylapset liikkumattomampia ja huonokuntoisempia kuin ennen?” (1), jonka on kirjoittanut vierailijakynänä esiintyvä Liikuntafysiologian dosentti, Eero Haapala.  Tekstissä Haapala vastaa yleisimpiin kysymyksiin aiheesta ja kertoo onko ongelma oikeasti niin vakava kuin ihmisten annetaan luulla. 

Ensimmäinen väite, jota Haapala kommentoi on se, että lasten liikunnan määrä ja fyysinen kunto on lähivuosina romahtanut. Monien arvioiden mukaan lasten keskimääräinen liikunta ei täytä suositeltua päivittäistä liikunnan määrää. Haapalan mukaan vuosikymmenien aikana tehdyt tutkimukset eivät ole kuitenkaan pystyneet osoittamaan liikunnan määrän dramaattista laskua. Tekstissä kerrotaankin, että hyötyliikunta on vähentynyt esimerkiksi autoilun lisääntymisen takia, mutta vapaa-aikaan liittyvä liikunta, kuten kuntosalilla käyminen, on lisääntynyt. 

Toisena väitteenä on useasti kuultu, teinit ovat laiskoja eivätkä jaksa liikkua. Haapala kertoo, että väitteeseen on vaikea vastata ja tutkia, sillä syy liikkumattomuuden takana on usein biologinen, eikä siihen vaikuttavilla muuttujilla ole selkeää syy-seuraus -suhdetta. Geneettiset tekijät vaikuttavat toki, mutta myös teknisesti edistynyt yhteiskunta on vähentänyt liikunnan tarpeellisuutta. Kolmannessa kysymyksessä ollaan huolissaan lasten taaperovuosien liikkumattomuuden mahdollisesti kauaskantoisissa seuraamuksissa. Haapalan mukaan motoriset taidot ja lihasvoima ovat tärkeimpiä ominaisuuksia liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen ja täten muut liikkumisen muodot, kuten aerobinen liikunta, eivät yksinään turvaa lapsen kehitystä tulevaisuudessa. Haapala kertoo, että lasten pitäisi omaksua voimaharjoittelu jo heti syntymästä ja pikkuhiljaa lisätä juoksua, hyppimistä, työntämistä ja painoilla tehty liikunta riippuen henkilöstä 7-10 vuotiaana. 

Blogitekstin lopussa todetaan, että liikkumattomuuteen ja erityisesti erilaisiin trendeihin liittyvät asiat ovat monien tahojen huulilla, mutta asiassa on usein paljon epävarmuutta. Täten kaikkeen tietoon tulisi suhtautua kritiikillä. Haapala kuitenkin muistuttaa, että liikunnan merkitys on ylivoimaisen suuri ihmiselle ja ihmisen kehitykselle todistamattakin, mutta yksittäisistä syy-seuraus -suhteista tulisi tehdä enemmän tutkimusta.


Kuten Haapalan tekstistä voikin tulkita, on selvää, että liikunnan olisi hyvä olla osa arkea jo nuoresta iästä. Nykyään on tosin yhä enemmän itsestä kiinni pitää yllä tasapainoisia arkirutiineja ja huolehtia siitä, että joka päivä tulee liikuttua edes vähän. Asiaan siis vaikuttaa suuresti yhteiskuntamme ja etenkin lähiympäristön käsite yksilön hyvinvoinnista on suuressa osassa, kun yritetään tehdä muutosta parempaan. Kuten Yle:n artikkelistakin (2) käy ilmi, liikuntaan suhtaudutaan nykypäivänä aivan eri tavalla kuin ennen. ”Fitness-trendien” yleistyessä tuntuu, että urheilua ei ole ilman hienoja treenivaatteita, henkilökohtaista Personal Traineria ja palauttavia proteiinijuomia. Liikkumisesta on hävinnyt Lihastohtorin blogissakin tarpeelliseksi todettu hauskuus ja mediassa on todettu monissa yhteyksissä liikunnasta tulleen enemmänkin ”pakollista suorittamista” (2) kuin pelkkä hyvän olon lähde.

Mielestämme tosin liikkumistakin tärkeämpi näkökulma on ravinto. Kuten biokemian tohtori S.M. Talbott toteaa, hyvinvoinnissa 25% koostuu treenistä ja 75% ruokavaliosta (3). Olit sitten kiireinen opiskelija tai ruuhkavuosia viettävä perheenisä, voi ruokailutottumuksiin vaikuttaa oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi, mikäli treenistä täytyy karsia. Yhtälöstä tuleekin vaarallinen silloin, kun ihmisten yleinen liikkumisen taso laskee ja samalla epäterveelliset ruokailutottumukset yleistyvät. Erityisesti lasten liikkumattomuutta tutkiessa miltei tärkeimmäksi tekijäksi tulee lapsen elinympäristö. Perheeltä opitut ruokailu- ja liikuntatottumukset ovat usein merkittävässä roolissa, mikä tulee esille myös seuraavaksi mainittavassa Helsingin Sanomien mielipide-osiossa julkaistussa mielipidekirjoituksessa (4).

Yleinen käsitys on, että lapset ja nuoret syövät epäterveellisesti vanhemmiltaan oppimansa mallin mukaisesti, eivät liiku ja istuvat vapaa-ajallaan vain tietokoneen ääressä. Ruokailutottumuksilla onkin keskeinen rooli ihmisten fyysisen kunnon ylläpitämisessä. Vaikka söisikin terveellisesti, on silti pulassa jos ei liiku yhtään tai harrastaa liikuntaa vain hyvin vähän. Helsingin Sanomissa 14.7.2019 julkaistu lukijan mielipide “Hotellien ja laivaristeilyjen mässäilybuffetit lihottavat suomalaisia” ilmaisee hyvin mm. buffeteista aiheutuvia lieveilmiöitä. Mielipidetekstin mukaan ravintolat kohtaavat paljon tilanteita, jossa vanhemmat latovat pienten lasten lautasille reippaasti isommille tarkoitettuja annoksia ruokaa ja sitten ihmettelevät, kun lapsi ei jaksa syödä kaikkea. Jos lasta aletaan “lihottaa” jo kolmevuotiaana, ei olekaan ihme, että myös liikkumattomuudesta kasvaa ongelma.  

Yhteenvetona voisi todeta nykylasten ja -nuorten - tai miksei aikuistenkin - “laiskistuneen” monien asioiden seurauksena. Yleinen sanonta “kaikki vaikuttaa kaikkeen” pätee myös tässä tapauksessa. Liikkumattomuudesta on tullut salakavala ongelma, jonka muodostumista ei olla edes huomattu – ennen kuin nyt, kun asia on alkanut näkymään tilastoissa. Liikkumattomuuden kanssa käsi kädessä kulkee heikentyneet ruokailutottumukset, sillä esimerkiksi rasvaisen ruoan syöminen on yleistynyt eritoten sen helpon saatavuuden vuoksi. Loppuun voisi kuitenkin korostaa liikunnan tärkeyttä puuttumatta liikaa kääntöpuolen haasteisiin. Kuten Haapalakin toteaa Lihastohtori-blogin blogitekstinsä loppuun: ”jos minulta kysytään, valitsisin liikunnallisen elämäntavan” (1). Haapalan sanoissa korostuu se, että nykyaikana liikkuminen on yhä kasvavissa määrin jokaisen omaehtoinen valinta, jonka tekemistä hän ehdottomasti suosittelee kaikille.


Tekstissä mainitut lähteet: