torstai 23. lokakuuta 2014

Kansantajuista turvallisuuspolitiikkaa Pohjoismaissa (Janne & Topi-Veli)

"Some"-upseeri James Mashirin Twitter-profiilikuva

Kirjoittajasta


James Mashiri on Suomen Puolustusvoimissa palveleva upseeri, joka on erityisesti profiloitunut sosiaalisen median erityisosaajana. Mashiri valmistui upseeriksi vuonna 2001 ja hän on opinnoissaan keskittynyt sotilastekniikan ja puolustustalouden osa-alueille. Hänen bloginsa käsittelee laaja-alaisesti turvallisuuspolitiikkaa, Puolustusvoimia, Pohjoismaiden turvallisuusalueen kehitystä sekä muita turvallisuuspoliittisen maailman ajankohtaisia tapahtumia.


Blogin kolme pointtia


Mashirin omien sanojensa mukaan: “Idéen med denna blogg är enkel.” ja se on tiivistettävissä kolmeen erilliseen pointtiin. Nämä kohdat voidaan löytää blogin valikosta ja ne on kirjoitettu ruotsiksi. Voidaan siis sanoa, että blogi kehittää paitsi turvallisuuspolitiikan ymmärrystä, myös toisen kotimaisen kielen lukutaitoa.


Mashirin oma motivaatio turvallisuus- ja ulkopoliittisen keskustelun kehittämiseen ammattisotilaan näkökulmasta useista eri syistä. Alla olevat kolme kohtaa avaavat paremmin hänen tarkoitusperiään:

(Huom: teksti on vapaasti käännetty. Alkuperäisen materiaalin löydät täältä.)

 
  1. Puolustusvoimat toimii johtajana sotilaiden koulutuksessa, riippumatta sotilaiden sukupuolesta tai statuksesta. Puolustusvoimien kautta kulkee laaja läpileikkaus yhteiskunnan jäsenistä, joten Puolustusvoimien merkitys yhteiskunnalle on suuri, eikä rajoitu pelkästään valtakunnan rajojen fyysiseen puolustamiseen.


  1. Suomen turvallisuuspolitiikka ei ole ns. staattisessa tilassa, vaan pikemminkin jatkuvassa muutoksessa, jota tulee seurata ja arvioida jatkuvasti, jotta tulevaisuudenkin toimintakyky säilyy.


  1. Turvallisuuspoliittinen keskustelu on yhteinen projekti, jossa kaikki reserviläisestä ammattiupseeriin ovat mukana, ja suurin osa edellä mainituista käy läpi koulutusjärjestelmän, jossa on mahdollisuus oppia kuuntelemaan, ajattelemaan ja tekemään päätöksiä. Tästä johtuen on oleellista, että kaikki kynnelle kykenevät ovat mukana vaikuttamassa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa omalla perustellulla mielipiteellään.


Blogin tyylistä 

Blogin tekee omaleimaiseksi kirjoittajan tyyli hyödyntää toisinaan vaikeaselkoisia ilmaisutapoja. Mashiri ei kaihda haastaa bloginsa lukijakuntaa vieraskielisillä teksteillä ja otsikoilla. Tästä hyviä esimerkkejä ovat: “Реблог: …Кто и как нам врет” tai “On Ukraine, Russia, and untimely ceasefires”. Toisaalta blogia voi luonnehtia kielellisesti rikkaaksi ja retorisesti taitavaksi. Se hyödyntää niin suomea, ruotsia, englantia kuin venäjää julkaisuissaan. Asiantuntevasta otteesta huolimatta kirjoittaminen on kansantajuista ja siten luettavaa. 

Mielenkiintoisen ulottuvuuden Mashirin blogiin tuo se, että siinä vierailee useita vieraskynän nimikkeellä kirjoittavia tahoja. Kirjoitusten teemat vaihtelevat myös laidasta laitaan. Tämä kuvastaa aihealueen laajuutta ja verkostojen merkitystä muuttuvassa maailmassa, sekä antaa osviittaa lukijakunnan laajuudesta - varusmiehistä kansainvälisen oikeuden osaajiin. 

Blogin keskeinen sanoma on, ettei mikään turvallisuuspoliittinen ratkaisu ei ole yksinäinen saari maailman merillä. Kirjoittajan mukaan reserviläisiin pohjautuva puolustusratkaisu sitoo kansalaiset yhteiskuntaan perustavanlaatuisesti. Tämä tekee turvallisuuspolitiikasta koko kansan asian pienen eliitin sijasta. 

Vuoden 2013 alkanut Ukrainan kriisi voidaan katsoa nostaneen turvallisuuspolitiikan takaisin yleiseen keskusteluun. Osittain tämän muutoksen myötä Mashirin blogin lukijamäärä on kasvanut. Muutoksen huippupiste saavutettiin vuoden 2014 heinäkuussa, jolloin kirjoitettiin blogin kolme suosituinta merkintää.



Yleisiä havaintoja
Mashirin blogi edistää tiedonkulkua Pohjoismaisten turpo-blogien välillä


Blogia leimaa voimakkaasti sen ajankohtaisuus. Mashirin kiistattomana etuna on, että hän toimii vuorovaikutteisena yhteiskunnallisena keskustelijana Puolustusvoimien sisältä. Hänen kaltaisiaan toimijoita ei ole Suomessa montaa. Huomionarvoista on myös se, että useat kommentoijat vaikuttavat olevan hänen kanssaan pitkälti samaa mieltä asioista.


Erityistä kiitosta blogi saa sen laaja-alaisesta asiantuntijuudesta kriisiytyvässä länsimaailmassa. Kirjoittajan ammattimainen ja aikaansa seuraava ote näkyy tekstissä. 

Mashiri hyödyntää erillisiä tilastoja runsaasti leipätekstin tukemiseksi, joita harvoin rivikansalaisella on helposti saatavilla. Kirjoittava edistää myös pohjoismaisten turvallisuuspolitiikan bloggareiden verkostoitumista (asiaan vihkiytyneet tuntevat myön nimellä turpo), niin yksittäisten blogien sekä Twitter-hakusanojen avulla (#turpo, #säkpol) kuin RSS-syötteiden avulla.



Tarkastelussa blogiteksti
Otimme Mashirin blogista tarkasteluun Saara Jantusen kirjoittaman vieraskynän, jonka keskeisenä väitteenä on se, että Venäjän Federaation propagandakoneisto pyrkii määrittämään ulkomaista keskustelua muun muassa “trolliarmeijan” avulla.


Kirjoittaja tukee argumentointiaan laaja-alaisesti useilla eri medialähteillä. Lähdeaineisto ei ole niinkään teoreettista, vaan keskittyy enemmän empiirisen aineiston käyttämiseen. Tämä on ymmärrettävää, koska kirjoittajan teksti pohjautuu vahvasti hänen omaan tutkimukseensa.


Tutkimukseen pohjautuvassa tekstissä on kuitenkin haittapuolensa. Blogiteksti on paikoittain hyvin raskasta luettavaa, lähinnä pitkien kappalepituuksien ja sanaston johdosta. On toki huomioitava, että tekstin raskain osio sijoittuu juurikin tekstirungon keskivaiheille, joka käsittelee tekstin kysymystä “Miten?”.


Tämän jälkeen blogiteksti palaa helppolukuisempaan muotoon, jota sävyttää hieman lyhyemmät kappaleet ja kuvien käyttö tekstin monotonisuuden rikkomiseen, mutta kokonaisuuden osalta on todettava, että tekstin lukeminen on raskas prosessi.

Haluaisimme kiinnittää lukijoiden huomion blogitekstin kommenttipalstaan, jonka sisällön suhdetta itse blogitekstiin voi pohtia. Kommenttien sisällöllinen ja rakenteellinen laatu on jo ensimmäisistä viesteistä lähtien näennäisen laadukasta, joka kertoo joko blogin lukijoiden yleisestä kiinnostuksesta aihepiiriä kohtaan tai suunnitelmallisesta vaikuttamistavasta. Kommentoijien ja kirjoittajan sekä Mashirin itsensä retorista pallottelua on mielenkiintoista seurata. Mashiri sekä artikkelin kirjoittaja pyrkivät vastaamaan asiallisesti kaikkiin heille esitettyihin kysymyksiin viestien sävyistä huolimatta ja täten onnistuvat hallitsemaa sekä hillitsemään kommenttipalstaa.

 --------------------------------------------------------

Lähteet
http://fmashiri.wordpress.com/ 
http://fmashiri.wordpress.com/2014/09/18/trolliarmeija-eli-venajan-informaatio-psykologinen-sodankaynti/

Kuvathttps://pbs.twimg.com/profile_images/494311882233114624/ojxRrxSP.jpeg
http://www.kerava.info/Jarjesto.asp?ID=554&UniquePage=40092,703574419

3 kommenttia:

  1. Pidin siitä, kuinka olitte pitäneet etäisyyttä lähdetekstistänne. Riippumatta siitä, olisin kuitenkin myös kaivannut enemmän lähdetekstin sisällön käsittelyä erotuksena sen muodon käsittelystä. Näin teidän tekstinne jää hieman mainostekstimäiseksi, tai saa ylistävän muodon, mikä voi tietenkin olla ollut tarkoituksenne.

    -Elmo Kalvas

    VastaaPoista
  2. Olette hyvin analysoineet Mashirin blogia ja yhdistäneet päätelmänne ajankohtaisiin tapahtumiin. Jäin kuitenkin kaipaamaan omaa mielipidettänne blogista. Rakenne oli oikein sujuva ja tekstiä oli helppo lukea.

    -Tommi Patinen

    VastaaPoista
  3. Kiitos arvioinnista, tästä on hyötyä minulle blogin pitäjänä. Vapaasti käännetyt kolme punktiani löytyvät myös blogin lähtölaukauksesta suomeksi. Ks. http://fmashiri.wordpress.com/2012/10/16/forsvarsdebatt/#fin

    1.Puolustusvoimien päällystö johtaa sotilaiden, so. miesten ja naisten; varusmiesten, reserviläisten ja palkattujen, koulutusta. Sotilaamme muodostavat hyvin edustavan poikkileikkauksen yhteiskunnasta. Me vaikutamme yhteiskuntaan ja se meihin. Minä en istu autiolla saarella [http://web.cs.dal.ca/~johnston/poetry/island.html] tai hiekkalaatikossa.

    2. Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö ei ole luonnonvakio. Meidän pitää seurata ja arvioida sen muutoksia. Kehittämisohjelmamme tähtäävät ennustettavan tulevaisuuden suorituskykyjen luomiseen. Minä en voi maata (kylmän sodan) poteron pohjalla vain varmuuden vuoksi.

    3. Meidät koulutetaan kuuntelemaan, ajattelemaan, arvioimaan, muodostamaan mielipide ja tekemään päätöksiä. Päätöksiä tekevät toimivaltaiset johtajat, jotka edellyttävät, että osallistuvat alaiset antavat perustellut näkemyksensä ja tukevat parhaan mahdollisen päätöksen tekemistä. Varusmiehemme ja reserviläisemme odottavat, että osaamme keskustella turvallisuudesta ja näin tukea heitä perustellun mielipiteen muodostamisessa. Tämä ei ole blogi päätöksistä, mutta minä tahdon ja voin tukea hyvin perusteltujen mielipiteiden muodostamista.

    -James Mashiri

    VastaaPoista