Lapset tarvitsevat sananvaltaa (Johanna K. ja Auni)

Juuli Hurskaisen blogiteksti "Lapsella on sanavaltaa" käsittelee lasten oikeuksia ja heidän sananvapauttaan. Lastensuojelun Keskusliiton tekemän kyselyn mukaan lapset ja nuoret (10-17 vuotiaat) eivät tiedä oikeuksiaan eivätkä tunne YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Tulevina varhaiskasvatuksen opettajina näemme lasten sananvapauden erittäin tärkeänä osana lapsen kasvua ja kehitystä. 

Lastensuojelun Keskusliitto teetti lapsille ja nuorille kyselyn keväällä 2017. Kyselyyn vastasi 4588 suomalaista lasta ja nuorta. Kyselystä selvisi, että lapset eivätkä heidän vanhemmatkaan tunne YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, vaikka se on ollut Suomessa voimassa jo vuodesta 1991 alkaen. Lapsen oikeusien sopimuksen 12:sta artiklassa kerrotaan, että lapsella on oikeus saada näkemyksensä kuulluksi. Tämä tarkoittaa sitä, että "Sopimusvaltiot takavaat lapsille oikeuden ilmaista vapaasti näkemyksensä kaikista lasta koskevissa asioissa".

Olemme työskennelleet päiväkodissa, jossa huomiomme on kiinnittynyt aikuisten vahvaan auktoriteettiin, jolloin lapset jäävät mielipiteidensä kanssa aikuisten "oikeiden mielipiteiden" varjoon. Olemme törmänneet tilaanteeseen, jossa esimerkiksi lapsi haluaa tuoda autoleikistä auton barbileikkiin, jolloin valitettavasti aikuinen on kieltänyt leikkien sekoittamisen. Tällöin lapsen hieno ajatus esimerkiksi barbien menemisestä kauppaan autolla, jää toteutumatta, jolloin lapsi ei saa näkemystään esille.

Kuvituskuva

Harvat aikuisetkaan tietävät, mitä lapsen oikeuksien sopimukseen kuuluu. Lapset eivät välttämättä tiedä omia oikeuksiaan, joten on vanhempien velvollisuus huolehtia, että lapsen omat näkemykset ja mielipiteet tulevat huomatuiksi. Mitä pienemmissäkin asioissa on tärkeää huomioida lapsen oma mielipide. Esimerkiksi omien vaatteiden valitseminen aamulla lähdettäessä päiväkotiin. Lapsen valitessaan kesämekko viileään säähän, on aikuisen hyvä huomioida lapsen oma toive, mutta samalla myös huolehtia, että lapsen muu vaatetus pitää lapsen lämpimänä. Esimerkiksi laittamalla kesämekon alle pitkähihaisen ja pitkät housut, sekä pukemalla lämpimät ulkoiluvaatteet. Vaatteet ovat osa lapsen omaa identiteettiä, jonka takia on tärkeää, että lapsi saa itse vaikuttaa omaan pukeutumiseensa.

Keskusliiton kyselyn vastauksista kävi ilmi, että lapset ja nuoret kaipaisivat enemmän tapoja vaikuttaa omassa arjessaan; kotona, koulussa ja harrastuksissa. Päiväkodeissa pätee valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma (2017), jossa korostetaan lapsen osallisuutta päätöksenteossa. Tämä tulisi näkyä päiväkodin arjessa siten, että aikuisten tulisi kysyä lapsilta mielipidettä muun muassa leikin valinnassa tai ulkoilusta. Kun Hurskainen on kirjoittanut blogitekstinsä, uusi varhaiskasvatussuunnitelma on juuri astunut voimaan ja sen vaikutuksia ei luonnollisestikkaan ole vielä havaittavissa.

Tietoisuutta lapsen oikeuksien sopimuksesta lisätään Iloisen Hyväntekijän Päivässä. Tänä vuonna päivää on vietetty Linnanmäellä 12.06.2018. Päivän tarkoituksena on kertoa lapsille ja heidän vanhemmilleen lapsien oikeuksista hauskanpidon yhteydessä. Meidän mielestämme on tärkeää saada lasten oikeudet tietoisuuteen. Se, että lapsilla on oikeus vaikuttaa omiin asioihin näkyy lapsen itseluottamuksen kehityksessä sekä hänen identiteetissään. Jos aikuiset jatkuvasti sivuuttavat tai lyttäävät lasten omat mielipiteet, se luo lapsille negatiivisuuden tunteita sekä epävarmuutta. Miltä sinusta aikuisena tuntuisi, jos muut eivät välittäisi sinun mielipiteistäsi?

Lähteet:

https://www.lskl.fi/blogi/lapsella-on-sananvaltaa/
https://www.helsinginseurakunnat.fi/myllypuronkirkko/uutiset/DQNMr6NVL kuvituskuva
https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus/
https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus/sopimus-kokonaisuudessaan/#12-artikla