torstai 24. lokakuuta 2019

Nevalainen, kalkkeutunut setämies vai itseään nokkelampi kirjoittaja (Sunna ja Heini; Marjaanan ryhmä)


Nevalainen, kalkkeutunut setämies vai itseään nokkelampi kirjoittaja

Valitsimme psykologiliiton sivuilla julkaistun Psyko-blogin, jota on päivittänyt Vesa Nevalainen. Nevalainen on psykologian lisensiaatti ja kirjoittanut psykologisia tietokirjoja. Psyko-blogi käsittelee ajankohtaisia yhteiskunnallisesti puhuttavia ilmiöitä pääasiassa psykologisesta viitekehyksestä. Nevalaisen tavoitteena on herättää keskustelua kyseisiin aiheisiin liittyen, sekä haastaa omaan ajatteluun ja omien näkökulmien löytämiseen. Blogi lienee suunnattu lähinnä psykologian parissa työskenteleville, mutta se on tyyliltään kuitenkin helposti lähestyttävä, joten sitä on mahdollista lukea ilman minkäänlaista psykologista ammattitietoa. Päädyimme Nevalaisen blogiin, koska halusimme valita yhden psykologiliiton blogeista. Erityisesti Nevalaisen - blogi herätti mielenkiinnon, sillä hänen kirjoitustyylinsä on hetkittäin hyvin keskustelua herättelevä.

Yleisesti blogitekstit ovat hyvin pohdiskelevia. Valitettavasti  kirjoituksen punainen lanka kuitenkin hukkuu helposti ajatuksen virtaan, mikä tekee blogista vaikeasti seurattavan. Tästä johtuen blogin tunnelma on enemmän journal - tyylistä ajatusten purkua kuin tieteellistä blogitekstiä, mikä sen tarkoitus on todennäköisesti alunperin ollut.
Blogin tyyli on useissa blogiteksteissä hyvin satiirinen, kantaaottava sekä provokatiivinen. Nevalaisen kirjoitukset sisältävät paikoittain, jopa hyvin alatyylistä tekstiä eikä kielenkäyttö ole kovin sujuvaa.Nevalaisen teksteissä ilmenee hetkittäin haukkumasanoja ja muita loukkaavia ilmaisuja, joiden taustalla toivomme olevan musta huumori, eivätkä todelliset väärinilmaistut mielipiteet.

Blogissa tulee Nevalaisen tietotaito psykologian alalta esiin, mutta hän ei käytä laajasti lähteitä tai tutkittua tietoa tukemaan väitteitään. Kirjoituksien tieteellinen pohja vaihtelee. Osassa teksteistä tulee selvemmin esiin taustalla oleva tietämys, kun toisinaan Nevalainen käyttää blogiforumia puhtaasti omien mielipiteidensä julkaisuun.Tieteellisemmissäkin teksteissä yhteys tieteeseen on löysä ja löydettävissä vain kontekstin kautta. Tällöin aihe on kuitenkin  selkeästi tieteellisempi kuin muissa kirjoituksissa.
Kaikkiaan blogi on hyvin tyypillinen suodatinblogi.Blogissa läpikäytäviä aiheita tuodaan esille lähinnä omien kokemusten ja näkemysten kautta kuin tieteellisestä näkökulmasta. Nevalainen ei myöskään käytä juuri tieteellisiä termejä tai käsitteitä vaan kirjoittaa hyvin maallikkoläheisesti.

Kaikenkaikkiaan Nevalaisen - blogi jää pintapuoliseksi pohdinnaksi Nevalaisen ajatuksenjuoksun ollessa epäjohdonmukaista. Blogin taustalla olevaan ajatukseen on vaikea päästä kiinni sen ollessa sisällöltään köyhä, eikä blogilla ole juurikaan informatiivista arvoa. Poikkeuksia kuitenkin löytyy. Yhteiskunnallisista asioista psykologisesta näkökulmasta on tärkeää kirjoittaa, mutta Nevalaisen tyyli tehdä tätä on liian karkea ja alatyylinen.

Blogissa eniten keskustelua herättäneet kirjoitukset ovat yleensä liittyneet selkeimmin psykologiaan - poislukien konmari ja henkilökohtaista kirjoitukset. Yleisesti kirjoitusten kommentointi on maltillista ja kannustavaa, joskin hetkittäin Nevalaisen tietämystä kyseenalaistetaan. Kommentointi konmari ja henkilökohtaista teksteistä erottui kuitenkin selvästi muista teksteistä. Konmari kirjoituksessa Nevalainen ei ole aidosti perehtynyt aiheeseen ja kirjoittaa lähestulkoon pelkästään omista näkökulmistaan, jolloin kommenteissa kritisoidaan tätä puolta.

Henkilökohtaista



Kirjoituksessaan henkilökohtaista henkilö - Nevalainen ilmaisee oman suhtautumisensa sukupuolineutraaliuteen: se on paskaa! (siis kirjoittajahenkilön mielestä). Aihe tuntuu menevän henkilö - Nevalaisella pahasti tunteisiin, kuten sukupuoli- ja tasa-arvoasiat usein setämiehillä menevät. Koko kirjoitus pyörii sukupuolineutraalien ilmaisujen pilkkaamisen ympärillä ja lopputulos on muunsukupuolisia ihmisiä halventava sekä sukupuoliselle tasa-arvolle ilkkuva. Teksti on jopa henkilö - Nevalaisen normaalistikin jäsentymättömään tyyliin verrattuna sekava, henkilö hyppii kuvitteellisessa keskustelussaan kuin päätön kana ja jeesustelee kuin mikäkin pyhimys.


Kokonaisuutena henkilön ulosanti on enemmän kasa yksittäisiä kommentteja kuin yhteinäinen teksti, vaikka rakentuukin kuvitteellisen vuoropuhelun ympärille. Henkilökohtaista kirjoituksesta ei saa hyvää kuvaa siitä, mikä tarkoitus sen taustalla on todella ollut. Lopputulos on töksähtävä, seksistinen, alentava ja antaa kirjoittajahenkilöstä todella epäasiallisen ja epäammattimaisen kuvan.

Henkilö - Nevalainen ei yleensäkään käytä kirjoittaessaan lähteitä ja henkilökohtaista ei ole tässä asiassa poikkeus. Mikäli henkilö -  Nevalainen olisi hyvin perehtynyt aiheeseen ja tutustunut asiallisiin lähteisiin ei hän henkilönä tai psykologina olisi voinut julkaista henkilökohtaista tyylistä kirjoitusta. Kirjoituksesta saa sen käsityksen, ettei henkilö -  Nevalainen jälleen kerran tiedä mistä hourailee, eikä ole kiinnostunut perehtymään, vaikka ammattiylpeys sellaista voisi vaatia.

Mikäli kirjoituksen tarkoitus on olla vain provokatiivinen keskustelun aloittaja sitä ei ole mietitty loppuun asti. Useankin lukukerran jälkeen tekstistä ei mitenkään välity, että kirjoittaja olisi oikeasti jotain muuta mieltä kuin mitä tekstistä tulee aluksi ilmi. Kirjoittajahenkilö ei tunnu ymmärtävän bloginsa asemaa osana psykologiliiton sivustoilla julkaistavaa kokonaisuutta.
Myös moni kirjoitusta kommentoinut on ilmaissut, että teksti on huonosti kirjoitettu, muotoiltu ja sen sanoma sekä tarkoitus jäävät lukijalle epäselväksi. Onko kirjoituksen tarkoitus naureskella sukupuolineutraaliudelle, sukupuolisensitiiviselle kielenkäytölle vai nämä asiat vaikeaksi kokeville ihmisille.

Loppujen lopuksi me henkilöinä koimme tekstin keski-ikäisen valkoisen setämiehen kiukutteluna sukupuolisensitiivisyydestä ja sukupuolten tasa-arvosta. Ulosanti oli paikoitellen todella loukkaava ja hetkittäin jopa lähes misogyninen.

Sunna ja Heini



8 kommenttia:

  1. Unknown24. lokakuuta 2019 klo 9.09

    Blogiteksti oli oikein kattava. Siinä esiteltiin sopivassa määrin blogin taustaa, ja myöhemmin sitten vain yhtä postausta. Pidin erityisesti kielellisestä värikkyydestä, joka ilmeni esim. ilmaisujen "henkilö hyppii kuvitteellisessa keskustelussaan kuin päätön kana" ja "keski-ikäisen valkoisen setämiehen kiukutteluna sukupuolisensitiivisyydestä ja sukupuolten tasa-arvosta" kautta.
    Henkilökohtaista-postaus alkoi kiinnostamaan itseänikin, joten kävin lukemassa sen psykologiliiton sivuilta. Jos oikein ymmärsin niin käytitte itse tekstissänne myös henkilö-sanaa "turhana" toistona, kuten Nevalainen. Hauska oivallus, joka pisti naurattamaan!

    VastaaPoista
  2. ville25. lokakuuta 2019 klo 7.49

    Luin henkilökohtaista-postauksen itsekkin ja kyseisen postauksen ongelmana on tosiaan, että siitä ei tule Nevalaisen kanta selville, mikä pilaa koko postauksen ja tekee sen turhaksi (no eipä sisältö tekstissä muutenkaan ollut korkealla tasolla).

    Sukupuolineutraaliudesta mielensäpahoittajat ovat varmaan yksi omituisimpia ihmisryhmiä koko maan päällä. Pitkästä aikaa luin iltalehteä kun tänään huomasin siellä olevan jutun armeijassa sukupuolineutraalien nimikkeiden käyttöönoton ehdotuksesta. Kommentiosio oli arvatenkin kultainen: täynnä mielensäpahoittajia. Uutinen kertoi kenraalista, joka oli twitterissä huvikseen ja ei niin tosissaan kysynyt, että mitä korvaavia nimikkeitä armeijassa voitaisiin ottaa käyttöön esim tykkimiehelle jne. Mielensäpahoittajakommentoijat tietysti ehdottivat, että kenraali voitaisiin laittaa vaihtoon kun ei kerta kestä vähän seksistisiä nimikkeitä. Tämähän juuri hauskinta näissä mielensäpahoittajissa, sillä he lähes poikkeuksetta väittävät että sukupuolineutraalien termien kannattajat OVAT niitä mielensäpahoittajia joilla jotkin sanat menevät tunteisiin. Itse ovat tietysti täysin rationaalisia järjellä ajattelijoita.

    Omasta mielestä on hirveän hauksaa seurata miten sanojen, nimikkeiden ja termien muuttaminen voi mennä nii monella tunteisiin. Toki harmillista että tällaiset henkilöt toimivat jarruna sanojen muuttamiselle. Jossain mielessä vielä harmillisempaan omalta kannalta, että olen useampaan otteeseen IRL joutunut kavereita haastamaan aisiasta et kukahan tässä nyt vöyhöttää turhasta.

    Usein ja myös Nevalaisen tekstissä paistaa ne "loisto kommentit" siitä, että jos ammattinimikkeet muutetaan sukupuolineutraalieksi, niin kohta ei enää voi miehestä puhua miehenä ja naisesta naisena, vaan pitää puhua henkilöistä henkilöinä.

    Immeeset ku ottasivat vähäh chillimmin eivätkä heti asioiden muuttuessa ottas roolia konservatiivisotilaana suojaamassa perinteitä, nii tää maahan vois joskus mennä etiäpäi asioissa :)

    VastaaPoista
  3. Johanna Ruuti29. lokakuuta 2019 klo 14.00

    Tämä blogiteksti oli mielestäni mielenkiintoinen ja hauska lukea, sillä teksti oli kirjoitettu tosi värikkäin ilmauksin. Teksti myös herätti mielenkiintoni käydä tsekkaamassa puheenaiheena oleva blogi ja ymmärrän täysin nyt arvostelunne. Olen yllättynyt, että sivustolla, jossa muita blogeja läpiselaamalla sai sellaisen kuvan, että siellä kirjoitettaisiin aika asiallisesti psykologeina, niin ainakin yksi kirjoittaa noinkin karuun sävyyn melkein kaikesta.
    Ylipäätään en voi ymmärtää ihmisiä, joilla on ongelmia sukupuolineutraaliuden kanssa. Henkilökohtaista -kirjoituksessa oli ilmeisesti tarkoitus jotenkin näyttää miten kauheata olisi, jos ei käytettäisikään sukupuolen ilmaisevia sanoja, vaan muutettaisiin kaikki henkilöiksi. Kyseinen teksti oli kuitenkin niin pikkumaisesti kirjoitettu, että se oli jo naurettavaa :D Toki psykologitkin ovat ihmisiä, mutta en ainakaan itse ammattiani edustaen lähtisi huutelemaan mielipiteitä, jotka loukkaa toisten olemassa oloa.

    VastaaPoista
  4. Anonyymi29. lokakuuta 2019 klo 14.47

    Blogipostauksenne oli oikein nokkelasti rakennettu, minkä ansiosta se vei minut lukijana, ainakin kielellisten ilmaisujen puitteissa, melko lähelle alkuperäistä blogia ja piti lukuintoa yllä loppuun asti.
    Blogissa on otettu todella kattavasti kantaa eri osa-alueisiin, esitelty hieman Psyko-blogin taustoja ja tarkasteltu mielenkiintoisesti lähemmin paria erottuvaa postausta. Blogissanne olette ainakin silmiinpistävän kattavasti antaneet kritiikkiä kohdeblogista ja sen kirjoittajasta. Ilmeisesti Nevalainen on onnistunut tarkoituksessaan herättää kiivasta keskustelua aiheen tiimoilta, kuten johdantokappaleen perusteella blogin tarkoitus on ilmeisesti ollut. Toki siinämielessä blogi on ehkä hieman epäonnistunut, jos kirjoittaja itse herättää enemmän keskustelua kuin hänen kirjoituksensa...
    Postauksenne sai minutkin kiinnostumaan Nevalaisen blogista, mutta päätin kuitenkin olla lukematta blogia postauksenne antamasta mielikuvasta johtuen, jotten minäkin pahoita mieltäni...
    Kokonaisuudessaan keskustelun seuraaminen aiheen ympärillä on minustakin erittäin hauskaa ja mielenkiintoista. Toki aihekin on tärkeä!

    VastaaPoista
  5. Anonyymi29. lokakuuta 2019 klo 23.12

    Blogitekstinne on kokonaisuudessaan kattava ja ajatuksia herättävä. Melkoisen kantaaottavat sanavalinnat ja sarkastinen huumori sai minut miettimään että mistähän tässä alkuperäisestä blogitekstissä oikein on kyse.

    Itsekin luin kyseisen Nevalaisen kirjoituksen psykologiliiton blogista, hiljaiseksihan se vetää. Tuntuu uskomattomalta miten psykologi ja psykologian alan asiantuntija ilmaisee mielipiteensä sukupuolineutraaliuteen näin radikaalilla ja loukkaavalla tavalla. Olin kuitenkin huojentunut siitä, miten voimakkaasti tekstiin on reagoitu toisten asiantuntijoiden sekä muiden ihmisten toimesta.

    Suhtautuminen sukupuolineutraaliuteen on herättänyt paljon muutenkin keskustelua viimeaikoina. En itse kovin läheltä ole tätä keskustelua seurannut, mutta jotakin kantautuu korviin aina jostakin. Tässä minua mietityttää erityisesti se, miten paljon kiistelystä kohdistuu nimenomaan näihin termeihin ja kielen muutokseen. Miksikä ihmistä saa tai ei saa kutsua.
    Toki on huomioitava se, että tämänkaltaisen asian hyväksyminen väistämättä aiheuttaa vastarintaa perinteiden kannattajissa mutta varmasti ajatus sukupuolineutraaliudesta on myös monelle muulle vieras eikä vielä täysin ymmärrettävä. Joten muutoksesta aiheutuva hämmennys ja epätietoisuus mahdollisesti auttaa ymmärtämään tätä vastaanhangoittelua. Eihän muutosvastarinta ihmisryhmän loukkaamista missään tapauksessa oikeuta, mutta onhan tutuilla asioilla turvallisempaa täyttää todellisuus kun muutos taas vaatii sopeutumista. Toisaalta taas ihmisille, jotka ovat painineet oman sukupuolensa kanssa läpi elämänsä, tämä saattaa olla suurikin helpotus, että nämä asiat tehdään näkyväksi niistä keskustelemalla.
    Itse ajattelenkin, että nimenomaan asian ympärillä käytävä keskustelu on tärkeintä. Harmittavaa vain on se, miten hankalaksi on osoittautunut rakentavan ja ymmärtämistä edistävän keskustelun käyminen.

    - Oona

    VastaaPoista
  6. Sally30. lokakuuta 2019 klo 1.44

    Myönnän että Obiwanin kuva oli ensimmäinen asia, mikä minut tänne ajoi, mutta olinpa iloinen kun klikkasin tänne - oli nimittäin oikein naseva kirjoitus.
    Sukupuolineutraalius on todella ajankohtainen ja tärkeä aihe seksuaalivähemmistöjen kuuluvuuden vuoksi, ja vastikään oli myös Ylessä uutisjuttu Jyväskylän Yliopiston sukupuolineutraaleista wc-tiloista. Pienetkin asiat helpottavat seksuaalivähemmistöjen asemaa, ja oli mielenkiintoista nähdä keskustelua aiheesta omassa oppimisympäristössä.
    Mutta blogitekstiin palatakseni täytyy sanoa, että näitä mielensäpahoittaja-setämiehiä on maailma pullollaan. Olisi edes vähän omaperäisemmin ottanut kantaa! Jos aikoo mollata, niin täytyy sentään osata tehdä se jotenkin mielenkiintoisesti, eikä tässä onnistuttu edes siinäkään. Teidän blogikirjoituksenne vuorostaan teki hänen Henkilökohtaista-tekstistään koomisemman, vaikka vähän veri kiehuukin ja osa minusta haluaisi humauttaa tätä setää harjalla päähän. Toisten ihmisten identiteetin ymmärtämisen ja hyväksymisen ei pitäisi olla rakettitiedettä, ja psykologian alalla toimivalle ihmiselle sen pitäisi olla vallan yksinkertainen juttu. Noh, vihan sokaisemana ihmiset ei juurikaan enää ajattele järjellä. Sääli että pitää mielensä pahoittaa niin kovin turhaan.

    VastaaPoista
  7. Anonyymi5. marraskuuta 2019 klo 9.30

    Postauksenne tiivistää hyvin Nevalaisen blogin luonteen: sekavaa ajatusten virtaa. Piti oikein tarkistaa onko tämä tosiaan Psykologiliiton sivuilla julkaistu blogi, sillä Nevalaisen ote ei minusta anna kuvaa alansa ammattilaisesta. Ei tämän perusteella kiinnostaisi kajota hänen kirjoittamiin tietokirjoihin.
    Saitte postauksellanne kiinnostukseni heräämään muitakin tekstejä kohtaan kuin mainitsemanne Konmari sekä Henkilökohtaista. En yhtään ihmettele niiden saamaa kritiikkiä. Ylipäätään väsynyttä kikkailua. Mahtaako koko blogi vain toimia Nevalaisen alustana päästellä höyryjä sen koommin harkitsemata? Onneksi ei ole pakko lukea.
    -Kimmo

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)