torstai 24. lokakuuta 2019

Pää pilvissä vai pensaassa? (Julia ja Kimmo; Marjaanan ryhmä)



”Ilmastonmuutos ei vaikuta, kun menee sisälle ja laittaa ovet ja ikkunat kiinni.” Kyseinen järkeily on peräisin aivoista, joilla on ajateltu myös talouden Nobel-palkinnon arvoisesti. Ilmastonmuutoksen torjumisessa näemmä tarvitsee lähteä liikkeelle siitä, että ylipäätään ymmärretään mistä on kyse.

Ilmastotieto -blogi on kokoelma ilmastoon liittyvistä kirjoituksista noin tusinalta suomalaisia kirjoittajia. Ilmastoasioita lähestytään tieteelliseen tutkimukseen vahvasti nojaten ja asioihin paneudutaan hyvin syvälle, asiantuntijatasolle. Tavoitteena on lisätä suomenkielistä tietoa ilmastoon liittyvissä asioissa. Blogi koostuu jäsenten omista kirjoituksista sekä heidän kääntämistään tutkimuksista ja tekstittämistään videoista.

Suurin osa porukasta on insinööritaustaisia, joten useat kirjoitukset kertovat teknologiasta ja vilisevät numeroita ja taulukoita. Kirjoittajajoukossa on myös biologeja, tietokirjailijoita, meteorologi sekä psykologi, joten katsantokulmia on muitakin. Lukenutta sakkia kaiken kaikkiaan. Tämä näkyy asiaosaamisena, runsaana lähteiden käyttönä sekä argumentoinnin laadussa. Tiettävästi kukaan kirjoittajista ei työskentele yliopistossa, vaikka joukossa onkin tutkijoita.

Enimmäkseen blogissa käsitellään ilmastotiedettä, ilmastonmuutoksen seurauksia sekä erilaisia vaihtoehtoisia energiantuotantotapoja. Erityisen antoisaa on aihepiirien runsaus. Ilmastoasioihin tartutaan mm. luonnontieteiden, teknologian ja talouden näkökulmista. Biologian opiskelijoina aiheen laaja yhteiskunnallinen merkittävyys on kannustavaa ajatellen tulevaisuuden työnäkymiä.
Blogin formaatti aloitti ilmastonmuutoksen kieltävien väitteiden kumoamisella uusimpia tutkimuksia hyödyntäen ja esitellen. Ajan saatossa postaukset vaikuttavat pidentyneen ja monimutkaistuneen. Kommenttiosiot eivät myöskään kumise tyhjyyttään. Sananvaihdosta päätellen kyseinen teema herättää kiivasta keskustelua ja totuuksia on välillä monta. Blogissa otetaan myös kantaa ajankohtaisiin ilmastoa koskeviin uutisiin. Kohderyhmänä voisi kuvitella olevan akateemisesti orientoitunut yleisö sekä muut asiasta syvällisemmin kiinnostuneet, jotka jaksavat keskittyä paikoitellen pitkiinkin juttuihin.


                                                         Kuva 1. The Blue Marble 2012


Otimme tarkempaan tarkasteluun Aki Suokon kirjoituksen ilmastonmuutoksen vaikutuksista talouteen. Siinä Suokko tuo esiin, kuinka ilmastonmuutos heikentää taloutta ja mitä sille tulisi tehdä. Kuinka suuri investointi voisi auttaa ja mitkä asiat vaikuttavat siihen, että kehittynytkään teknologia tai varallisuuden kasvu ei riitä estämään ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Kehittyneidenkään maiden talous ei siis ole taattu. Suokko esittelee useamman eri tutkijaryhmän saamia tuloksia ja käyttää niitä pohjana tekstille. 

Suokko keskittyy kehittyneiden maiden talousvaikutuksiin ja pyrkii kumoamaan vallitsevan taloustieteen tämänkin hetkisen ajatuksen siitä, että ilmastonmuutoksella ei olisi vaikutuksia rikkaiden maiden talouteen. Tekstin päähavainto on se, kuinka kehittyneet maat eivät ole sopeutuneet korkeisiin lämpötiloihin eivätkä sen tuomiin ääriolosuhteisiin, kuten helleaaltoihin. Tuottavuuteen tämä liittyi siten, että helleaaltojen aikana työntekijä ei voi työskennellä tai heitä jopa kuolee. Mielenkiintoista olikin tässä se, että huomioon ei oltu otettu paljon mitään muita ilmastonmuutoksesta johtuvia seurauksia kuten tautien leviämistä, metsätuhoja tai tuloerojen kasvusta johtuvia mahdollisia konflikteja. Silti vain tätä yhtä näkökulmaa katsomalla jo oltiin päästy siihen tulokseen, että talous kärsii myös kehittyneissä maissa.

Mihin tuloksiin oltaisiin päästy, jos otettaisiin vielä enemmän asioita huomioon ja laskettaisiin suurempaa syy-seuraus-suhdetta eikä ajateltaisi vain, että yksi asia vaikuttaa vain yhteen asiaan. Käsittämättömän tuntuista myös se, että miten tällä hetkellä vielä voidaan uskoa, että ilmastonmuutos ei vaikuttaisi talouteen. Tutkimukset mitä on tehty ennen Suokon esille tuomaa tutkimusta on perustanut väitteensä sille, että vain pieni tulos tuotosta tehdään sisätilojen ulkopuolella ja ilmastonmuutos vaikuttaisi vain tähän osaan. Tästä on ajateltu sen koskevan ainoastaan maa- ja metsätaloutta, jonka on laskettu olevan niin pieni osa BKT:ta, että vaikka siitä häviäisi puolet ei sillä olisi talouteen suurta vaikutusta. Tuntuu oudolta, että tällainen ajatus on mennyt läpi, eikä tässäkään olla ajateltu, että yksi asia vaikuttaa moneen. Kuinka suuri vaikutus sillä olisi muuhunkin talouteen, jos maa- ja metsätalous tippuisi lähes olemattomiin. 

Suokko puhuu myös rahasta ja miten ilmastonmuutosta tulisi hillitä. Hän pohtii kuinka paljon ilmastonmuutokseen tulisi investoida, jotta sitä kyettäisiin hillitsemään. Hän tuo ilmoille lukemaksi 1-2% Suomen BKT:sta, joka on suurin piirtein saman verran kuin mikä käytetään puolustusvoimiin. Suokko tuo esiin sen, että ilmastonmuutoksen hillitseminen olisi myös taloudellisesti kannattavampaa kuin mitä aiemmin on ajateltu. Se, että käyttäisimme rahaa ilmastonmuutoksen hillintään saattaakin olla se halvin vaihtoehto. 

Suokon blogiteksti vaati useampaan kertaa lukemista, sillä se sisälsi aika paljon taloussanastoa ja muutenkin vaati sen, että oli pohjatietoa näistä asioista. Teksti oli siis hieman vaikealukuista asiatekstiä, joka vaati sen, että sitä luki ajatuksen kanssa, jotta pointit tuli ymmärrettyä. Parin lukukerran jälkeen teksti oli erittäin mielenkiintoinen ja herätti paljon ajatuksia.  Harvoin on tullut luettua ilmastonmuutoksen vaikutuksista talouteen.

Tuntuu, että aina kun kuulee puhetta ilmastonmuutoksesta ja rahasta samassa lauseessa, kyse on aina siitä, kuinka kallista se on. Kuinka kalliiksi tulisi ilmastonmuutoksen hillitseminen ja mistä rahan ottaisi ja miksi. Oli virkistävää lukea tämäkin näkökulma, joka mahdollisesti olisi se vaikuttavin näkökulma, jotta muutosta saataisiin aikaiseksi. Raha tuntuu olevan se vaikuttavin ja näkyvin asia ja sitä ajatellaan useasti ensin. Ehkä jos nämä tulokset ja näitä tutkimuksia lisättäisiin, saataisiin päättäjiä heräämään enemmän. Tämä teksti toi esiin sen, että tulee loppuen lopuksi kalliimmaksi, jos ilmastonmuutosta ei pyritä estämään. Mutta voisiko koko näkökulman asiasta muuttaa, voitaisiinko ajatella tässä olevan myös mahdollisuuksia. Aina halutaan olla se ensimmäinen, joka keksii jotain, josta muut innostuvat. Miksei tätäkin voisi ajatella mahdollisuutena keksiä jokin uusi innovaatio, joka auttaisi ehkäisemään ilmastonmuutosta. Siinä piilisi rahaa…






5 kommenttia:

  1. Harvemmin olen itsekkään kuullut puhuttavan siitä että ilmastonmuutos voi tuoda tai tuo taloudellista haittaa mukanaan. Aina puhutaan juuri toisinpäin, että ilmastonmuutoksen estäminen tuo taloudellista haittaa, vähentää kilpailukykyä jos rajoitetaan yritysten toimintaa ilmaston takia. Toisaalta voi kuvitella kuinka monet valtiot dollarin kuvat silmissään odottavat Grönlannin jäämassojen sulamista, sieltä meinaan löytyy aika paljon öljyä porattavaksi.

    Ilmastokeskustelu on itsestäkin todella huolestuttavaa, tuntuu että parannuksia ilmastopolitiikkaan tehdään todella hitaasti, ja itsekkin sanoisin yhtä varovasti että 'ehkä' päättäjät ottavat enemmän toimia jos heille kerrotaan tällaisista tutkimuksista ja ilmastonmuutoksen taloudellisista haitoista.

    Ilmastosta keskuteltaessa on yllättävän paljon ihmisiä joiden mielestä Suomen ei tule parantaa ilmastopolitiikkaansa kun Kiina on muutenki jo jäljessä. Olen samaa mieltä teidän kanssa, että pitäisi panostaa ilmastoystävillisyyteen ja kannustaa luomaan innovaatioita ja uusia vähemmän ilmastoa rasittavia tapoja toimia. Kyllä se Kiina sieltä sitten seuraa perässä.

    Tämän on sanonut moni muukin kuin minä, mutta yksilökäyttäytyminen on avain roolissa. Yritykset tuottaa, mitä kuluttajat ostaa. Kun kuluttajat ostavat vihreämpiä tuotteita ja suosivat yrityksiä, jotka tuottavat tuotteensa ekologisemmin, niin yritykset muokkaavat toimintaansa rahan perässä. Tää on minusta jossain mielessä vielä se tärkeämpi raha ilmastoystävällisten toimien kannalta: tää on se raha, joka liikkuu ja vaikuttaa meihin tällä hetkellä, ei kaukaisessa tulevaisuudessa oleva talous, johon pitäisi ennakoida.

    VastaaPoista
  2. Olitte valinneet paljon puhuttelevan ja ajankohtaisen aiheen ja ohjasitte hyvin tekstiin aivokertomuksellanne. Kerrotte selvästi, millainen teksti on kyseessä ja millaisia kirjoittajia sillä on. Muutenkin teksti tuntuu hyvin jäsennellyltä. Vaikuttaa siltä, että valitsemassanne blogissa tapahtuu sitä, mitä kaikkialla muuallakin: Koko homma herättää herkästi tunteita ja monenlaisten näkökulmien esiintuomista. Pidän positiivisena, että asiasta uskalletaan keskustella.

    En ole itse perehtynyt juurikaan talouden ja ilmastonmuutoksen kytköksiä toisiinne, joten oli kiintoisaa lukea siitä; että jo helleaallot voivat oikeasti vaikuttaa talouden pyörään, jos niihin ei olla totuttu. Teillä oli hyvä huomio siitä mitä kaikkea blogi, johon vastasitte, ei ottanut huomioon. Teidän kritiikkinne vaikutta hyvin perustellulta ja herättää minulla kiinnostusta lukea asiasta lisää.
    Toivon, että Suokon arvio on realistinen, kun puhutaan investoinnin määrän tarpeesta. Olisi mukava nähdä Suomi tässä asiassa esimerkkimaana. Itsekin olen Suokon kannalla; että tulisi halvemmaksi investoida nyt, eikä myöhemmin.
    Tekstiänne oli kokonaisuudessaan mielestäni erinomainen.
    - Miki

    VastaaPoista
  3. (8. kappale, ”Mihin tuloksiin oltaisiin…”)

    Tilannettahan voi ajatella myös päinvastaisesti: ne jotka investoi uusiutuviin energianlähteisiin nyt ovat tulevaisuuden öljy-yhtiöitä. Minustakin on outoa, että välillä unohdetaan, että ruoka ei tule kaupasta vaan se tulee maatiloilta, eli maatalouden kadotessa kotimaasta oltaisiin täysin tuonnin armoilla. Toisaalta tällaisessa tilanteessa Suomi tuskin on ainut valtio, jossa tilanne on päässyt niin pahaksi.

    VastaaPoista
  4. Niin - mistä ne rahat ilmastonmuutoksen torjumiseen pitäisikään kaivaa? Voiko sen vaikutuksilta ylipäätään välttyä, ja jos niin, miten?
    Olette tarttuneet tähän ajankohtaiseen aiheeseen raikkaalla näkökulmalla: ilmastonmuutoksella on talouteen tulevaisuudessa yhä suurempi vaikutus, ja sitä, miten valtion varoja sen suuntaan ohjataan, sietää pohtia. Nostitte tekstissänne esille esimerkiksi kehittyneiden maiden valmiudet sopeutua nouseviin lämpötiloihin; mielestäni oli aiheellista kyseenalaistaa Suokon kirjoituksessa mainittujen tutkimusten kapeahko näkökulma, joka keskittyi oikeastaan vain yhteen lämpötilan nousun seurauksista ja jätti monta muuta tekijää huomiotta.
    Itselleni jäi Suokon kirjoituksesta mieleen ehdotus siitä, että armeijan rahoitusta voitaisiin ohjata ilmastonmuutoksen torjumiseen. Äkkiseltään tämä ei ehkä kuulosta realistiselta, mutta asia on sen verran kiireellinen, että mitään vaihtoehtoja ei mielestäni kannata jättää pois laskuista.
    Tekstinne on kokonaisuudessaan erittäin mielenkiintoista luettavaa, ja antaa paljon ajattelemisen aihetta.

    VastaaPoista
  5. Mielenkiintoinen blogikirjoitus! Teksti oli hyvin rakennettu ja helppolukuinen, mukana pysyin ihan loppuun asti vaikka aihe ei itselle kovin tuttu olekaan. Kohdebloginne kuulosti lupaavalta. Mahtavaa, että on tällainen asiantuntijajoukko ottamassa kantaa vastaväitteisiin liittyen ilmastoasioihin. Hienoa, että on tuotu esille sitä puolta, miten "mitään tekemättömyys" maksaa enemmän kuin ilmastonmuutokseen vaikuttaminen.

    Se, miten raha asetetaan ilmastonmuutoksen (ja monen muunkin asian...) yläpuolelle on mielestäni hyvin ahdistava ajattelutapa. Ymmärrän toki sen, miten epärealistista olisi ajatella, ettei rahalla ole niin suurta merkitystä ihmiskunnassa kun näin ilmeisestikin on, mutta siitä huolimatta sen rooli on uskomattoman suuri tällaisten päätösten yhteydessä. Tietyissä konteksteissahan se on varmasti hyväkin arvottamisväline, mutta onko tässä? Kyse on kuitenkin asiasta, jolle on tehtävä jotakin N-Y-T nyt.
    Pohdin sitä, että voiko tässä taloudellisiin syihin vetoava vastustus liittyä muutoksen vastustamiseen. Siihen, ettei omasta elämäntavasta haluta tai kenties osata luopua ja etsiä vaihtoehtoisia tapoja, jotka tuntuisivat itselle/yhteiskunnalle sopivilta. Yhteiskunnalla on tässä vaiheessa varmasti hirvittävän suuri merkitys.

    - Oona

    VastaaPoista