Tarkastelimme
kurssin aikana Markkinointi & Mainonta -lehden blogipalstaa. Blogi
käsittelee markkinointia ja mainontaa yksittäisten alan asiantuntijoiden
näkökulmista. Mm. Aleksi Ylä-Anttila, lehden toimittaja, Jukka Hakala,
konsulttitoimisto Kotoban toimitusjohtaja sekä Tommi Laiho,
markkinointitoimisto Folkin toimitusjohtaja julkaisevat usein
kirjoituksiaan blogipalstalle. Asiantuntijat tarjoavat kokemustensa perusteella
neuvoja ja ohjeistusta yrityksille. Kohderyhmänä yritykset ja yritysjohtajat ja
markkinoinnin parissa työskentelevät henkilöt. Blogin tavoitteena on avata
uusia näkökulmia markkinointiin, jotta markkinoinnin tärkeys tulisi kaikille
selväksi ja antaa tietoa tämänhetkisistä trendeistä. Tekstit sisältävät
informaatiota markkinoinnin tulevaisuuden näkymistä ja tämän hetkisistä trendeistä.
Blogissa on erityistä juuri asiantuntijoiden tarjoama näkemys heidän oman alansa trendeihin ja kehitykseen, sekä heidän omakohtaiset kokemuksensa aiheista. Esimerkiksi Aleksi Ylä-Anttila kävi tuomaroimassa Epica Awards -kilpailua, joka on vuosittain järjestettävä viestinnän alan palkintogaala. Kokemuksensa pohjalta Ylä-Anttila pystyi kuvailemaan artikkelissaan “Epican tärkein opetus mainostajalle ja toimistolle” minkälainen mainonta erottuu massasta tällä hetkellä. Blogissa kirjoitetaan erityisesti uusista markkinointikanavista ja -tavoista, esim. Digimainonnan kehittymisestä, sekä toimivista tai suosituista markkinointistrategioista.
Blogitekstit käsittelevät tällä hetkellä selkeästi trendaavia aiheita, joista ilmastonmuutoksen liittyvät aiheet ovat eniten esillä. Keskustelua herättää useimmiten kuitenkin markkinoinnin termistöön liittyvät asiat. Asianuntijoilla on erilaiset näkemykset siitä, miten esimerkiksi brändiä tulisi rakentaa. Keskustelun tyyli riippuu oleellisesti tekstin aiheesta, mutta yleisimmin asiantuntijat haastavat toisiaan kommenteissa. Keskusteluissa on jonkin verran havaittavissa hyökkäyksiä ja kyseenalaistamista, mutta pääosin tämä tapahtuu keskustellen hyvässä hengessä.
Blogitekstit pohjautuvat niin tutkittuun tietoon kuin kirjoittajien kokemuksiin. Markkinointi on alana sellainen, että ihmisiltä löytyy paljon erilaisia näkemyksiä siitä, miten markkinointia tulisi parhaiten toteuttaa. Tämä näkyy teksteissä ja kommenteissa. Kommenteissa saatetaan kyseenalaistaa tutkittu tieto vanhentuneena tai muista syistä. Uusien tutkimusten huomiointi on suhteellisen vähäistä, mutta esimerkiksi uudet trendit julkaistaan uusina ohjenuorina markkinoinnille. Blogitekstien kieli on kirjakielen ja puhekielen sekoitusta eli erittäin vapaata. Varsinkin kommentoinnissa ihmisten kieli on hyvin puhekielimäistä. Kirjoitukset ovat blogikirjoituksia, mielipidekirjoituksia, kommentteja ja kolumneja.
Valitsimme lehdestä lähitarkasteltavaksi Petteri Lillbergin artikkelin “Onko brändi suurempi hyväntekijä kuin kansanedustaja?”, jonka keskeinen väite on globaalien brändien suuri merkitys ja vaikutusvalta nyky-yhteiskunnassa.
Kirjoittaja argumentoi väitteensä puolesta mainitsemalla tunnettuja brändejä, kuten Fiskars, Arabia ja Fazer sekä sitä, minkälaista vaikutusta ihmisten luotettavuuteen kyseiset brändit tuottavat verrattuna esimerkiksi poliitikkoihin. Lillberg viittaa lauseella: “Luottamus ansaitaan viimeistään siinä vaiheessa, kun kippo tippuu lattialle, mutta ei mene rikki” siihen, että yleistä on, että ihmisille luottamus muodostuu pääasiassa arkisten tekojen perusteella eikä pelkillä lupauksilla. Tekstissä on viitattu McCann Worldgroup tutkimukseen brändeistä muuttuvassa maailmassa. Tutkimuksen mukaan mm. 87 prosenttia 18-34 vuotiaista uskoo, että globaalit brändit voivat muuttaa maailmaa parempaan suuntaan.
Tämän kyseisen verkkotekstin hyvinä piirteinä ovat esimerkiksi pituus: teksti ei ole liian pitkä, lukija jaksaa keskittyä alusta loppuun asti, sekä otsikko: viittaa suoraan siihen, mistä tekstissä kirjoitetaan sekä herättää mielenkiintoa lukijassa. Tekstin sisältö herätti ajatuksia esimerkiksi suurien ja tunnettujen brändien vaikutusvallasta maailmassa ja miten helposti ne pystyvät saamaan ihmisten luottamuksen. Tulevaisuuden kannalta heräsi kysymys: Pysyykö vaikutus samanlaisena?
Blogissa on erityistä juuri asiantuntijoiden tarjoama näkemys heidän oman alansa trendeihin ja kehitykseen, sekä heidän omakohtaiset kokemuksensa aiheista. Esimerkiksi Aleksi Ylä-Anttila kävi tuomaroimassa Epica Awards -kilpailua, joka on vuosittain järjestettävä viestinnän alan palkintogaala. Kokemuksensa pohjalta Ylä-Anttila pystyi kuvailemaan artikkelissaan “Epican tärkein opetus mainostajalle ja toimistolle” minkälainen mainonta erottuu massasta tällä hetkellä. Blogissa kirjoitetaan erityisesti uusista markkinointikanavista ja -tavoista, esim. Digimainonnan kehittymisestä, sekä toimivista tai suosituista markkinointistrategioista.
Blogitekstit käsittelevät tällä hetkellä selkeästi trendaavia aiheita, joista ilmastonmuutoksen liittyvät aiheet ovat eniten esillä. Keskustelua herättää useimmiten kuitenkin markkinoinnin termistöön liittyvät asiat. Asianuntijoilla on erilaiset näkemykset siitä, miten esimerkiksi brändiä tulisi rakentaa. Keskustelun tyyli riippuu oleellisesti tekstin aiheesta, mutta yleisimmin asiantuntijat haastavat toisiaan kommenteissa. Keskusteluissa on jonkin verran havaittavissa hyökkäyksiä ja kyseenalaistamista, mutta pääosin tämä tapahtuu keskustellen hyvässä hengessä.
Blogitekstit pohjautuvat niin tutkittuun tietoon kuin kirjoittajien kokemuksiin. Markkinointi on alana sellainen, että ihmisiltä löytyy paljon erilaisia näkemyksiä siitä, miten markkinointia tulisi parhaiten toteuttaa. Tämä näkyy teksteissä ja kommenteissa. Kommenteissa saatetaan kyseenalaistaa tutkittu tieto vanhentuneena tai muista syistä. Uusien tutkimusten huomiointi on suhteellisen vähäistä, mutta esimerkiksi uudet trendit julkaistaan uusina ohjenuorina markkinoinnille. Blogitekstien kieli on kirjakielen ja puhekielen sekoitusta eli erittäin vapaata. Varsinkin kommentoinnissa ihmisten kieli on hyvin puhekielimäistä. Kirjoitukset ovat blogikirjoituksia, mielipidekirjoituksia, kommentteja ja kolumneja.
Valitsimme lehdestä lähitarkasteltavaksi Petteri Lillbergin artikkelin “Onko brändi suurempi hyväntekijä kuin kansanedustaja?”, jonka keskeinen väite on globaalien brändien suuri merkitys ja vaikutusvalta nyky-yhteiskunnassa.
Kirjoittaja argumentoi väitteensä puolesta mainitsemalla tunnettuja brändejä, kuten Fiskars, Arabia ja Fazer sekä sitä, minkälaista vaikutusta ihmisten luotettavuuteen kyseiset brändit tuottavat verrattuna esimerkiksi poliitikkoihin. Lillberg viittaa lauseella: “Luottamus ansaitaan viimeistään siinä vaiheessa, kun kippo tippuu lattialle, mutta ei mene rikki” siihen, että yleistä on, että ihmisille luottamus muodostuu pääasiassa arkisten tekojen perusteella eikä pelkillä lupauksilla. Tekstissä on viitattu McCann Worldgroup tutkimukseen brändeistä muuttuvassa maailmassa. Tutkimuksen mukaan mm. 87 prosenttia 18-34 vuotiaista uskoo, että globaalit brändit voivat muuttaa maailmaa parempaan suuntaan.
Tämän kyseisen verkkotekstin hyvinä piirteinä ovat esimerkiksi pituus: teksti ei ole liian pitkä, lukija jaksaa keskittyä alusta loppuun asti, sekä otsikko: viittaa suoraan siihen, mistä tekstissä kirjoitetaan sekä herättää mielenkiintoa lukijassa. Tekstin sisältö herätti ajatuksia esimerkiksi suurien ja tunnettujen brändien vaikutusvallasta maailmassa ja miten helposti ne pystyvät saamaan ihmisten luottamuksen. Tulevaisuuden kannalta heräsi kysymys: Pysyykö vaikutus samanlaisena?
Lähteet:
Olette paneutuneet blogipalstan tyyliin ja aiheisiin hyvin sekä selvittäneet, mikä blogin tarkoituksena on. Olette tehneet hyviä havaintoja blogitekstien tieteellisyydestä ja ajankohtaisista aiheista. Ilmeisesti blogitekstit ovat herättäneet paljonkin keskustelua, sillä kirjoituksia kommentoidaan, ja samalla tuodaan omia näkemyksiä esille sekä kyseenalaistetaan muiden näkemyksiä. Teidän blogitekstinne oli mielenkiintoinen ja sitä oli mukava lukea!
VastaaPoistaTäälläkin copy paste jäänyt tarkastamatta.
VastaaPoistaKiinnostavia esimerkkejä! Aiheenne tuntui oleelliselta ja avasitte sen hyvin.
VastaaPoista