Valitsimme tarkasteltavaksi blogiksi HUMAPin verkkosivustolla olevan blogin. HUMAP on kolmella paikkakunnalla sijaitseva konsulttiyritys, joka keskittyy johtamisen kehittämiseen sekä myy omia palvelujaan yrityksille tarjoten heille esimerkiksi apua oikeiden henkilöiden palkkaamiseen, johtamisvalmennusta tai apua irtisanomisiin. Yritys on tehnyt töitä monien suurten yritysten, kuten Kelan, Elisan ja DNA:n kanssa. Yrityksen blogia kirjoittavat sen monitieteinen jäsenistö, joista suurimmalla osalla on taustalla jokin yliopistokoulutus, esimerkiksi Filosofian maisteri, Psykologian maisteri tai Kasvatustieteen maisteri. Blogin tarkoituksena on lisätä tietoa siitä, miten hyvinvointi lisää tuloksellista liiketoimintaa ja miten johtamista voidaan kehittää, esimerkiksi kertomalla juuri työyhteisön psykologisesta turvallisuudesta tai yhteisön tehokkuudesta. Lisäksi blogissa käsitellään muun muassa yritysten johtamiseen liittyviä teemoja, yrityksen tehokkuutta, työhyvinvointia sekä hyvää työympäristöä. Samalla he pyrkivät mainostamaan tarjoamiaan palveluja, kuten erilaisia koulutuksia ja seminaareja lukijoilleen. Blogin kohderyhmään kuuluvat yritykset, erityisesti suuret kansalliset ja kansainväliset johtoasemassa toimivat yritykset, sekä yritysten johtajat tai erilaisissa johtaja-asemissa toimivat henkilöt.
Blogissa erityisen kiinnostavaa on, että blogin taustalla vallitsee monitieteisyys ja suurimmalla osalla blogin kirjoittajista on yliopistokoulutus. Lisäksi postauksien julkaisutahti on melko tiuha – joka kuukausi noin neljä postausta. Erityistä on se, että blogikirjoituksissa mainostetaan yrityksen tarjoamia palveluita. Lisäksi huomioitavaa on, että blogitekstit eivät kuitenkaan ole ainakaan yrityksen nettisivuilla herättänyt keskustelua, mutta tähän voi olla syynä se, ettei yritys ole kovinkaan tunnettu.
Blogitekstit ovat asiatekstejä ja ne kirjoitetaan pääosin tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattaen, vaikkakin lähdeluetteloa ei ole ja tekstiviitteet ovat linkin takana upotettuina tekstiin. Blogin tekstit ovat luonteeltaan tietoa välittäviä sekä vaikuttavia tekstejä. Niissä pyritään lisäämään tietoa, mutta samalla vaikuttamaan lukijaan niin, että hän ostaisi yrityksen tarjoamia palveluita. Kaikkien postauksien teksti ei perustu tutkimusartikkeleihin tai tutkimustietoon. Monien postauksien teksteissä viitataankin muihin blogikirjoituksiin ja usein myös HUMAPin blogissa jo aikaisemmin julkaistuihin blogikirjoituksiin. Murto-osassa blogikirjoituksia teksteissä viitataan uskottaviin tutkimuksiin, mikä omalta osiaan voi myös huijata lukijaa, sillä viitteet ovat joskus uskottavia, mutta usein eivät. Tämä saakin pohtimaan koko blogin luotettavuutta.
Lähemmin tarkasteltavaksi blogikirjoitukseksi valitsimme Olli Viljasen ja Vesa Purokurun kirjoittaman postauksen ”Miten kehittää työyhteisön psykologista turvallisuutta?”. Miehet ovat molemmat korkeakoulutettuja, ensimmäinen Valtiotieteen maisteri ja toinen Kasvatustieteen maisteri. Postaus on julkaistu 12.2.2019 eli se on suhteellisen tuore julkaisu. Blogikirjoitus käsittelee työyhteisön psykologisen turvallisuuden kehittämistä. Tekstin keskeinen väite on, että psykologinen turvallisuus on merkittävässä roolissa organisaation toimivuuden ja kehittymisen kannalta. Väite on sinällään paikkansa pitävä, mutta kirjoittajat pohjaavat tämän tiedon toisen kirjoittajan aikaisempaan blogikirjoitukseen. Tekstissä kerrotaan, mitä psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan ja mikä merkitys sillä on organisaatiolle. Kirjoittajat tuovat tekstissään esille erilaisia keinoja psykologisen turvallisuuden kasvattamiseksi organisaatiossa, mutta myös nämä keinot ovat argumentoitu yrityksen omilla aikaisemmilla blogikirjoituksilla. Blogikirjoitusta voisikin kritisoida sen pienoisesta harhaanjohtavuudesta. Harjaantumaton ja kritiikitön lukija uskoo väitteisiin lähteitä kyseenalaistamatta. Pahimmassa tapauksessa tällainen lähteiden näkökulmasta “tyhjiin” väitteisiin perustuva blogikirjoitus voi johtaa ihmisiä hyvin harhaan ja on samalla myös ainoastaan röyhkeää oman palvelun myymistä ilman mitään luotettavaa tutkimustietoa. Lisäksi blogikirjoitus on hyvin vahvasti kirjoittajien omien kokemusten varaan rakennettu.
Kaiken kaikkiaan blogitekstissä on esitelty hyviä ja mielenkiintoisia asioita joista erilaiset yritykset voivat todella hyötyä. Kunnollisen tieteellisen pohjan puuttuminen vie kuitenkin väitteistä ja mahdollisesta faktatiedostakin uskottavuuden, jonka takia tekstiä on mahdotonta ottaa vakavasti. Blogiteksti nostaakin loppujen lopuksi esiin kysymyksen ja huolen siitä, kuinka helposti edellämainittuja blogitekstejä on uskoa sokeasti, sillä ne on osattu näyttämään ja kuulostaa fiksuilta. Kuinka paljon meidän tosiaan täytyy jatkossa tarkistaa tieteellisten kirjoitusten lähteitä, jotta voimme luottaa niiden olevan totta, eikä tarua?
Lähteet:
Huhhuh! Aika rankkaa tekstiä siitä, miten luotettavia - ja epäluotettavia - lähteet voivat olla. Korkeasti koulutetuilta ammattilaisilta odottaisi neutraalia ja tieteellistä kulmaa, mutta uskon rahan olevan tämänkin takana. Kuten sanoitte, he mainostavat palveluja ja saavat tätä kautta rahaa.
VastaaPoistaErittäin hyviä havaintoja tekstin luotettavuuteen liittyen. Kirjoittajat voivat olla hyvinkin koulutettuja ja asiantuntevia, mutta ilman kunnon pohjaviittausta/tutkimusta jäävät heidän sanansa helposti pelkäksi mielipiteeksi/spekulaatioksi. Kirjoittaja voi olla täysin oikeassa kirjoittamassaan asiassaan, mutta onko ilman taustalla olevia lähteitä mahdollista uskoa hänen sanaansa täysin? Tämä onkin vaikea kysymys, sillä mikäli käytäntöä/lähestymistapaa kevennettäisiin, voisi sitä helposti käyttää väärin ja uskotella lukijalle vääriä asioita.
VastaaPoistaHyviä havaintoja ja pohdintaa, mielenkiintoinen teksti! Pistää todella miettimään yritysten juttujen luotettavuutta.
VastaaPoista