Cafe Voltaire on Avain-kustantamon ylläpitämä, samannimiseen kirjasarjaan liittyvä blogi, joka käsittelee pääasiassa nykykirjallisuutta. Blogin esittelytekstissä kerrotaan, että blogissa keskustellaan nykyihmisen tilanteesta maailmassa. Etusivulla on myös esitelty blogia inspiroineen kirjasarjan osat. Tämä lisää blogin ulkonäköön mielenkiintoisen elementin, koska kirjasarjan osat ovat nähtävtillä blogin sivupalkissa, ja ne ovat varsin huomiotaherättäviä; kirjat on esitelty visuaalisesti ja niiden kansikuvat ovat värikkäitä. Blogi sisältää monipuolista luettavaa nykykirjallisuudesta kiinnostuneille. Tekstejä julkaistaan suhteellisen aktiivisesti ja niiden aiheet ovat keskenään hyvinkin erilaisia. Esimerkkinä voidaan maininta muun muassan Emily Dickinsonin runoja analysoiva blogiteksti tai kirjoitus John Lennolin aikoinaan julkaisemista teoksista. Blogissa on julkaistu runsaasti tekstejä, joten ajatuksia tai pohdintoja omasta lempikirjailijastaan tai -teoksestaan on todennäköisesti varsin helppo löytää.
Vaikka blogissa on vakituisia ylläpitäjiä, jotka julkaisevat blogitekstejä, niin blogi on tietyllä tapaa interaktiivinen. Blogissa rohkaistaan lukijoita lähettämään omia tekstejään blogin ylläpitäjälle, joka sen jälkeen mahdollisesti julkaisee ne blogiteksteinä. Lukijat voivat lähettää tekstejä muun muassa henkilökohtaisista lukukokemuksistaan tai kommentoida kirjallisuuden maailmaan liittyviä ilmiöitä. Tarkastellessa blogitekstejä voi huomata, että tekstien aiheet vaihtelevat varsin laajasti. Osa teksteistä käsittelee tiettyä kirjailijaa, kun taas joissain teksteissä esitellään ja syvennytään analysoimaan tarkemmin yksittäistä teosta. Keskitymme tässä blogitekstissä tarkastelemaan Liisa Steinbyn kirjoittamaa tekstiä Franz Kafkan teoksesta Muodonmuutos, jota analysoimme kahdesta näkökulmasta. Toinen näkökulma on yleinen katsaus blogikirjoituksesta ja sen esittelemästä teoksesta sellaisen henkilön taholta, jolle teos ei ole ennestään tuttu. Toisen näkökulman tarjoaa kirjan lukenut ja siihen hiukan enemmän perehtynyt henkilö. Pyrimme blogitekstissä luomaan dialogin näiden lähestymistapojen välille.
Kuva: Ankkuri (2018).
Aino:
Muodonmuutoksen tarina on itse asiassa melko yksinkertainen: eräänä aamuna kauppamatkustaja Gregor Samsa herää ja toteaa muuttuneensa yön aikana valtavaksi syöpäläiseksi. Tapahtunut ei kuitenkaan juurikaan hämmennä häntä - sen sijaan hän on paljon huolestuneempi siitä, kuinka hän nykyisessä olomuodossaan kykenee hoitamaan työnsä. Ja kyse ei siis tosiaankaan ole symbolisesta muodonmuutoksesta; Gregorisra on todella tullut syöpäläinen. Hänestä itsestään tilanne ei ole erityisen kummallinen ja hän jopa hyväksyy sen, toisin kuin hänen perheensä, joka hitaasti eristää hänet sulkien hänet kaikkien ihmiskontaktien ulkopuolelle. Lopulta Gregor kuolee näennäisesti vain siksi, että kuolema tuntui luonnollisimmalle vaihtoehdolle ja hänen perheensä jatkaa elämää aivan kuin häntä ei ikinä olisi ollutkaan.
Heini:
Sellaiselle henkilölle. jolle Franz Kafkan teokset eivät ole ennestään tuttuja, tiivis kuvaus Kafkan teoksesta kuulostaa aluksi naurettavalta ja saa kyseenalaistamaan sen, voisiko joku oikeasti kirjoittuu tällaisesta aiheesta. Mutta samanaikaisesti se herättää mielenkiiinnon ja halun lukea lisää. Kun kirjan henkilön kerrotaan muuttuneen syöpäläiseksi, ensimmäisenä mieleen tuleekin juuri vertauskuvallinen muutos. Minkäänlaisen kertomuksen kannalta on aluksi vaikea uskoa, että henkilö on oikeasti muuttunut ihmisestä syöpäläiseksi. Tämän elementin lisääminen muuttaa heri tarinan suuntaa. Useimmissa tarinoissa, jotka käsittelevät konkreettista muodonmuutosta, muutoksen kokenut henkilö tiedostaa näkyvästi muuttuneensa joksikin muuksi. Henkilö kyseenalaistaa muutoksen ja usein kokee sen järkytyksenä, ja harvoiun jatkaa elämäänsä normaaliin tapaan muutoksesta huolimatta.
Aino:
Kafkan teokset ovat kieltämättä hieman omituisia. Kun alkujärkytyksestä kuitenkin selviää, alkaa tarinoiden maailma pikkuhiljaa aueta - monet Kafkan teokset käsittelevät modernin maailman byrokratiaa ja sen aiheuttamia kiemuroita, ja näin ollen ne ovat edelleen varsin ajankohtaisia. Muodonmuutoksessa tämä näkyy paitsi Gregorin huolesta töihin selviämisestä, mutta myös siinä, kuinka hänet ammattinsa takia nähdään jo valmiiksi eräänlaisena syöpäläisenä; muodonmuutos on vain äärimmäinen konkretisaatio tästä. Kuten blogitekstissäkin mainitaan, konkreettista muodonmuutosta oleellisempaa lienee se, miten se saa tarinan muut henkilöt suhtautumaan Gregoriin. Vaikkei hänen päänsä sisältö ole muuttunut, saa ulkoinen muodonmuutos muut suhtautumaan häneen ensin pelokkaasti, jopa vihamielisesti. Kauppamatkustaja, "ihmissyöpäläinen" ei saa aikaan reaktiota, mutta kun ulkoasu on syöpäläisen, ei eksoskeletoniin vangitulla ihmismielellä ole enää arvoa.
Heini:
Blogitekstin lopussa sanotaan näin: "Tarinaa voi peilata monenlaisiin tilanteisiin ja yhdistää se vaikkapa perheväkivaltaan, nykyisen työelämän ehtoihin tai kysymykseen suvaitsevaisuudesta." (Steinby 2019.) Kafkan teos voi symboloida lukuisia eri asioita ja vaikka teoksen tarinan ydin kuulostaa absurdilta, voi sitä kuitenkin peilata myös omaan elämään, ainakin jollain tapaa. Mielenkiintoista on se, kuinka Aino kuvaili muutosta äärimmäisenä konkretisaationa siitä, millaisena tarinan muut henkilöt näkevät Gregorin. Gregor ei kuitenkaan reagoi muutokseen samalla tavalla kuin muut, mikä tarkoittaa mahdollisesti hänen yritystään kieltää sitä tosiasiaa, että ihmiset hänen elämässään suhtautuvat häneen kuin syöpäläiseen.
Aino:
En ehkä sanoisi, että Gregor yrittää kieltää muutoksen; pikemminkin hän on ainoa, joka jollakin tapaa kykenee hyväksymään sen. Lopulta muiden hahmojen suhtautuminen ottaa myös hänestä vallan ja tarinan lopussa hän kuolee näennäisesti ilman syytä kuultuaan siskonsa toivovan niin. Toisaalta tarinan loppupuolella Gregor alkaa myös hitaasti kadottaa, tai kenties unohtaa oman ihmisyytensä. Vaikka konkreettinen muodonmuutos ei tehnyt Gregorista syöpäläistä, muiden ihmisten suhtautuminen lopulta muutti hänet sellaiseksi. Ulkopuoliset eivät tee itsestään ulkopuolisia; ympäröivä maailma tekee sen.
Lähteet
Steinby, L. (2019). PROFESSORIPOOLI: Franz Kafkan Muodonmuutos. Cafe Voltaire. Haettu 8.3.2020 osoitteesta http://avaincafevoltaire.blogspot.com/2019/11/professoripooli-franz-kafkan.html.
Ankkuri. (2018). Kuva. Blogspot. Haettu 9.3.2020 osoitteesta https://nuharupi.blogspot.com/2018/06/muodonmuutosrangaistussiirtolassa.html.
Vaikka blogissa on vakituisia ylläpitäjiä, jotka julkaisevat blogitekstejä, niin blogi on tietyllä tapaa interaktiivinen. Blogissa rohkaistaan lukijoita lähettämään omia tekstejään blogin ylläpitäjälle, joka sen jälkeen mahdollisesti julkaisee ne blogiteksteinä. Lukijat voivat lähettää tekstejä muun muassa henkilökohtaisista lukukokemuksistaan tai kommentoida kirjallisuuden maailmaan liittyviä ilmiöitä. Tarkastellessa blogitekstejä voi huomata, että tekstien aiheet vaihtelevat varsin laajasti. Osa teksteistä käsittelee tiettyä kirjailijaa, kun taas joissain teksteissä esitellään ja syvennytään analysoimaan tarkemmin yksittäistä teosta. Keskitymme tässä blogitekstissä tarkastelemaan Liisa Steinbyn kirjoittamaa tekstiä Franz Kafkan teoksesta Muodonmuutos, jota analysoimme kahdesta näkökulmasta. Toinen näkökulma on yleinen katsaus blogikirjoituksesta ja sen esittelemästä teoksesta sellaisen henkilön taholta, jolle teos ei ole ennestään tuttu. Toisen näkökulman tarjoaa kirjan lukenut ja siihen hiukan enemmän perehtynyt henkilö. Pyrimme blogitekstissä luomaan dialogin näiden lähestymistapojen välille.
Aino:
Muodonmuutoksen tarina on itse asiassa melko yksinkertainen: eräänä aamuna kauppamatkustaja Gregor Samsa herää ja toteaa muuttuneensa yön aikana valtavaksi syöpäläiseksi. Tapahtunut ei kuitenkaan juurikaan hämmennä häntä - sen sijaan hän on paljon huolestuneempi siitä, kuinka hän nykyisessä olomuodossaan kykenee hoitamaan työnsä. Ja kyse ei siis tosiaankaan ole symbolisesta muodonmuutoksesta; Gregorisra on todella tullut syöpäläinen. Hänestä itsestään tilanne ei ole erityisen kummallinen ja hän jopa hyväksyy sen, toisin kuin hänen perheensä, joka hitaasti eristää hänet sulkien hänet kaikkien ihmiskontaktien ulkopuolelle. Lopulta Gregor kuolee näennäisesti vain siksi, että kuolema tuntui luonnollisimmalle vaihtoehdolle ja hänen perheensä jatkaa elämää aivan kuin häntä ei ikinä olisi ollutkaan.
Heini:
Sellaiselle henkilölle. jolle Franz Kafkan teokset eivät ole ennestään tuttuja, tiivis kuvaus Kafkan teoksesta kuulostaa aluksi naurettavalta ja saa kyseenalaistamaan sen, voisiko joku oikeasti kirjoittuu tällaisesta aiheesta. Mutta samanaikaisesti se herättää mielenkiiinnon ja halun lukea lisää. Kun kirjan henkilön kerrotaan muuttuneen syöpäläiseksi, ensimmäisenä mieleen tuleekin juuri vertauskuvallinen muutos. Minkäänlaisen kertomuksen kannalta on aluksi vaikea uskoa, että henkilö on oikeasti muuttunut ihmisestä syöpäläiseksi. Tämän elementin lisääminen muuttaa heri tarinan suuntaa. Useimmissa tarinoissa, jotka käsittelevät konkreettista muodonmuutosta, muutoksen kokenut henkilö tiedostaa näkyvästi muuttuneensa joksikin muuksi. Henkilö kyseenalaistaa muutoksen ja usein kokee sen järkytyksenä, ja harvoiun jatkaa elämäänsä normaaliin tapaan muutoksesta huolimatta.
Aino:
Kafkan teokset ovat kieltämättä hieman omituisia. Kun alkujärkytyksestä kuitenkin selviää, alkaa tarinoiden maailma pikkuhiljaa aueta - monet Kafkan teokset käsittelevät modernin maailman byrokratiaa ja sen aiheuttamia kiemuroita, ja näin ollen ne ovat edelleen varsin ajankohtaisia. Muodonmuutoksessa tämä näkyy paitsi Gregorin huolesta töihin selviämisestä, mutta myös siinä, kuinka hänet ammattinsa takia nähdään jo valmiiksi eräänlaisena syöpäläisenä; muodonmuutos on vain äärimmäinen konkretisaatio tästä. Kuten blogitekstissäkin mainitaan, konkreettista muodonmuutosta oleellisempaa lienee se, miten se saa tarinan muut henkilöt suhtautumaan Gregoriin. Vaikkei hänen päänsä sisältö ole muuttunut, saa ulkoinen muodonmuutos muut suhtautumaan häneen ensin pelokkaasti, jopa vihamielisesti. Kauppamatkustaja, "ihmissyöpäläinen" ei saa aikaan reaktiota, mutta kun ulkoasu on syöpäläisen, ei eksoskeletoniin vangitulla ihmismielellä ole enää arvoa.
Heini:
Blogitekstin lopussa sanotaan näin: "Tarinaa voi peilata monenlaisiin tilanteisiin ja yhdistää se vaikkapa perheväkivaltaan, nykyisen työelämän ehtoihin tai kysymykseen suvaitsevaisuudesta." (Steinby 2019.) Kafkan teos voi symboloida lukuisia eri asioita ja vaikka teoksen tarinan ydin kuulostaa absurdilta, voi sitä kuitenkin peilata myös omaan elämään, ainakin jollain tapaa. Mielenkiintoista on se, kuinka Aino kuvaili muutosta äärimmäisenä konkretisaationa siitä, millaisena tarinan muut henkilöt näkevät Gregorin. Gregor ei kuitenkaan reagoi muutokseen samalla tavalla kuin muut, mikä tarkoittaa mahdollisesti hänen yritystään kieltää sitä tosiasiaa, että ihmiset hänen elämässään suhtautuvat häneen kuin syöpäläiseen.
Aino:
En ehkä sanoisi, että Gregor yrittää kieltää muutoksen; pikemminkin hän on ainoa, joka jollakin tapaa kykenee hyväksymään sen. Lopulta muiden hahmojen suhtautuminen ottaa myös hänestä vallan ja tarinan lopussa hän kuolee näennäisesti ilman syytä kuultuaan siskonsa toivovan niin. Toisaalta tarinan loppupuolella Gregor alkaa myös hitaasti kadottaa, tai kenties unohtaa oman ihmisyytensä. Vaikka konkreettinen muodonmuutos ei tehnyt Gregorista syöpäläistä, muiden ihmisten suhtautuminen lopulta muutti hänet sellaiseksi. Ulkopuoliset eivät tee itsestään ulkopuolisia; ympäröivä maailma tekee sen.
Lähteet
Steinby, L. (2019). PROFESSORIPOOLI: Franz Kafkan Muodonmuutos. Cafe Voltaire. Haettu 8.3.2020 osoitteesta http://avaincafevoltaire.blogspot.com/2019/11/professoripooli-franz-kafkan.html.
Ankkuri. (2018). Kuva. Blogspot. Haettu 9.3.2020 osoitteesta https://nuharupi.blogspot.com/2018/06/muodonmuutosrangaistussiirtolassa.html.
Jo blogitekstin pitchaus herätti valtavaa kiinnostusta mielenkiintoisella toteutuksellaan. Itse kirjoitus paljastui odotettua paremmaksi ja syväksi vuoropuheluksi, joka saa ainakin meidät lukemaan kirjan!
VastaaPoista-Sandra & Janette