Koronavirusepidemia- oikea uhka vai mediassa paisuteltu? (Mikael ja Rosa-Maria, Helin ryhmä)

Valitsimme tarkasteltavaksi blogiksi vuodesta 2014 lähtien Tuomas Aivelon Tiede-lehteen kirjoittaman blogin Kaiken takana on loinen. Blogi käsittelee erilaisia ajankohtaisia taudinaiheuttajia eli bakteereita sekä viruksia ja pohtii niiden uhkaa sekä merkitystä maailmalle ja yksilölle. 

Blogitekstit ovat kirjoitettu ekologia- ja evoluutiobiologian tohtori Aivelon näkökulmasta hyvin helposti ymmärrettävästi. Koska blogin tekstit ovat kirjoitettu selkeästi ja vältellen alalle tyypillistä vaikeaa sanastoa, voi niitä lukea kuka tahansa tieteestä sekä sen hetkisistä taudinaiheuttajista kiinnostunut. Valitsemaamme blogitekstiä on jaettu facebookissa yli 700 kertaa, joten se herättää selvästi paljon keskustelua lukijoiden välillä.

Blogitekstiksi valitsimme Tuomas Aivelon ‘’Mysteerivirus ei ole mysteeri’’, jossa käsitellään tämän hetkistä koronavirusepidemiaa ja sen aiheuttamaa hysteriaa. Blogiteksti on kirjoitettu 20.1.2020, joten haimme myös ajankohtaista tietoa koronavirusepidemiasta tähän blogitekstiin.

 

pixabay.com

Koronavirukset ovat iso joukko viruksia. Ne voivat aiheuttaa vakavampi tauteja kuten MERS (Middle East Respiratory Syndrome) ja SARS (Severe Acute Resperatory Syndrome), mutta myös yleistä flunssaa. Vakavissa tapauksissa infektio voi aiheuttaa keuhkokuumetta, munuaisten pettämistä, SARS:sia ja jopa kuolemaa. Kuitenkin taudin yleiset oireet ovat yskä, kuume ja hengitysongelmat. Koronavirukset ovat zoonooseja eli ne voivat tarttua eläimestä ihmiseen ja ihmisestä eläimeen. (WHO, Coronavirus.)

Tämänhetkinen epidemia, joka johtuu koronaviruksesta (COVID-2019) raportoitiin ensimmäisen kerran 31.12.2019 Wuhanissa, Kiinassa (WHO, Coronavirus disease (COVID-2019) Outbreak). Blogitekstin mukaan nykyisen viruksen tapaukset on yhdistetty eläimiä myyvään toriin.

Blogi kertoo että tämänhetkinen virus näyttää olevan SARS. Edellinen SARS-epidemia ilmaantui vuonna 2002 ja levisi Itä-Aasiassa vuoteen 2003. Tämänhetkinen virus eroaa edellisestä epidemiasta niin, ettei sitä tunnisteta samoilla testeillä. (Aivelo, 2020.)

Blogissa kuitenkin rauhoitellaan ihmisiä ja kerrotaan ettei virus ole mysteeri. Viruksen perimä oli kartoitettu jo 10.1 ja diagnostinen testi oli kehitetty 16.1. Kerrotaan, että kansainvälinen yhteisö on jo varautunut tämänkaltaiseen epidemiaan ja tilanteen vakavuuden määrittää pääosin paikallisten viranomaisten kyky tunnistaa tautitapaukset ja taudin leviämistehokkuus. Vaikka virus on uhka, tiedot siitä vähentävät sen uhkaa.

Tämänhetkinen tilanne (4.3.2020, klo. 21.00)

WHO.com

Tällä hetkellä (4.3.2020, klo. 21.00) vahvistettuja koronavirustapauksia on WHO:n mukaan 93 164 koko maailmassa, joista 80 422 on Kiinassa. 3199 tapausta on johtanut kuolemaan. Euroopassa vahvistettuja tapauksia on 3471, joista 7 on Suomessa. Euroopassa 85 on johtanut kuolemaan. Vaikka koronaviruksen tulevaisuudesta on vielä vaikea sanoa, se on levinnyt muutamassa kuukaudessa erittäin laajalle. Kuitenkaan mediassa leviävä paniikki viruksesta ei auta tilannetta. 

 

flickr.com

Nykymaailmassa ihmiset elävät jatkuvan informaatiotulvan alla. Jokainen kulkee samalla kantaen taskussaan välinettä, joka mahdollistaa tuoreimpien tietojen sekä uutisten saamisen. Tämä on toki tuonut paljon hyvää ihmisten elämään mutta tälläkin kolikolla on kääntöpuolensa. Median luoma hurmio tämän uuden ja pelottavan sairauden myötä on saanut ihmiset sekaisin. No, kukapa ei säikähtäisi otsikoita kuten: ‘’Suomalais­asiantuntija varautuu pahimpaan: Viikko aikaa saada koronavirus kuriin – 60 % maailman väestöstä voi sairastua’’ (Ilta-Sanomat, 15.2)

Koronavirus on oikea WHO:n tunnistama terveydellinen uhka koko maapallon väestölle, ja sitä ei tule vähätellä. Kuitenkaan paniikilla ei tätäkään ongelmaa ratkaista. Jos me kaikki ottaisimme pari askelta taaksepäin ja tutkisimme kattavasti tilanteen taustat, voitaisiin mahdolliselta pahalta ololta välttyä ja jopa estää taudin etenemistä oikeanlaisen hygienian sekä muiden käytäntöjen avulla.

Tätä blogitekstiä kirjoittaessa huomasimme erityisesti sen miten nopeasti ja merkittävästi uusi tieto voi vaikuttaa ihmisten ajatuksiin sekä mielipiteisiin. Tuomas Aivelon blogikirjoitus Mysteerivirus ei ole mysteeri, johon perustimme tämän tekstin, antaa uskoa että koronavirusepidemia olisi huomattavasti helpommin kuriin saatavissa kuin miltä tämänhetkinen tilanne vaikuttaa. Koronaviruksen tilanne on siis tässä vaiheessa oletettua pahempi ja toivomme todella, että ongelma ei paisu niin suureksi mitä eräät tahot ovat ennustaneet.

Lisämateriaalia aiheesta: 

https://www.youtube.com/watch?time_continue=282&v=mOV1aBVYKGA&feature=emb_logo ja https://experience.arcgis.com/experience/685d0ace521648f8a5beeeee1b9125cd sekä WHO:n sivuilta.

Lähteet:

Aivelo T. (20.1.2020). Mysteerivirus ei ole mysteeri [blogikirjoitus]. Haettu osoitteesta: https://www.tiede.fi/blogit/kaiken-takana-loinen/mysteerivirus-ei-ole-mysteeri 

Kohuotsikko: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006408482.html

WHO, Coronavirus disease (COVID-2019) Outbreak. Haettu lähteestä: https://www.who.int/emergencies/diseases/novel-coronavirus-2019 (Luettu 13.2.2020)

WHO, Coronavirus. Haettu lähteestä:

https://www.who.int/health-topics/coronavirus (Luettu 14.2.2020)

Karttakuva: https://experience.arcgis.com/experience/685d0ace521648f8a5beeeee1b9125cd