Kielellistä kääntelyä ja vääntelyä (Mikko ja Siiri, Alman ryhmä)

Tarkasteluumme osui Kielen kannoilla-blogi, jossa tarkastelee englannin kieltä ja sen käyttöä. Koska blogia puolestaan käyttää ryhmä erilaisia kirjoittelijoita, piti tässä suhteen tarkentaa vielä lisää, ja päädyimme lopulta Terttu Nevalaiseen meidän bloggarinamme.

Hieman taustana blogialustalle: Kielen kannoilla on VARIENG ryhmän jäsenten on yhteinen blogi. Se on Englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen tutkimusyksikkö, jonka jäsenet ja vierailijat kirjoittelevat yhdessä tekstejä tarkastelemaamme blogiin. Jokainen postaus onkin kirjoittajansa henkilökohtainen mielipide tai englantiin liittyvä muu miete. Terttu Nevalainen on yksi kirjoittajista. Hän on Helsingin yliopiston englantilaisen filologian professori (https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/terttu-nevalainen) ja toimi akatemiaprofessorina vuosina 2010–2014.

Lukijat eivät juurikaan ole kommentoineet blogipostauksia, mutta joidenkin tekstien alle on noussut hieman keskustelua, kun lukija on kommentoinut asiaa ja Nevalainen vastannut kommenttiin. Ehkä tällaiset ryhmäblogit eivät aina niin kerää keskustelua samoin kuin yksityiset, mutta onneksi sentään ryhmän jäsenet vastailevat kyllä saamiinsa vastauksiinsa reippaasti.

                                    

Terttu Nevalaisen blogeissa keskitytään paljon kielelliseen monimuotoisuuteen, sen mahdollisuuksiin ja tutkimiseen. Postauksissaan hän pohtii muun muassa sanojen alkuperää tai monimerkityksellisyyttä ja käyttää vertauskuvia taitavasti, esimerkiksi rinnastaessaan eri kulttuureja eri hedelmiin Kulttuurin kovikset ja pehmikset –postauksessaan. Kun puhutaan jostain tietystä teemasta niin kuin vaikkapa sanojen monimerkityksellisyydestä (nyt esim. Englannissa), niin tähän on apuna vertaukset Viidakkokirjaan ja Iso-Britannian median artikkeleihin.

Tämä onkin juuri Nevalaisen postauksissa se pääasia, mikä sai meidät hänen postauksistaan kiinnostumaan, ja mitä sitten tutkimmekin.  Hyvin monessa postauksessa itseasiassa juuri käsitelläänkin englannin kielen moninaisia ja merkillisiä rakenteita ja piirteitä. Näitä lukiessaan sitten tuleekin paljon mieleen, mitenkä asiat vaikuttavat vaikkapa suomen kielessä, onko yhtäläisyyksiä, vai onko kielten välillä selkeitä eroja niiden käyttömahdollisuuksissa.

Nevalaisen teksteistä oppii uutta ja saa uusia näkökulmia jo olemassa olevaan tietämykseemme. Useimmat meistä ovat varmasti kuulleet The bare necessities –kappaleen tai vaihtoehtoisesti suomenkielisen version Karhun elämää. On kiinnostavaa, miten Viidakon lait -postaus valottaa bare ja bear–sanojen saman kuuloisuutta ja avaa lyhyiden samalla tavalla ääntyvien sanojen historiaa englannissa. Mainitaanpa postauksessa myös se, kuinka näitä sanoja käytetään huumori- tai ilkeilymielessäkin. Monet teistä varmasti tietävät pun-vitsit, jotka leikittelevät kielen monimerkityksellisyydellä ja ääntämiseen liittyvillä seikoilla. Osuvissa paikoissa tällaiset läpät saavat aikaan hyvät naurut!

Vaikka kielitieteilyä ei ehkä pidetä maailman jännittävimpänä aiheena, Nevalainen pystyy nostamaan varsin hyvin esille niitä asioita, mitkä on helppo monenlaisten ihmisten sisäistää. Suomalaiseen väestöön, vaikka usein harmaiksi heidät mielletään, varmasti myös vetoaa hieman humoristisempi kielentarkastelu, sekä sen vääntäminen. Samoin Nevalaisen kirjoituksissa nousee usein juuri esille se, mitä kielestä ajatellaan, ja miten kieliä voi käyttää monin nokkelin eri tavoin. On sitä kuitenkin sanaleikkejä keksitty myös Suomessa, missä niin TV-viihde kuin sanomalehtien sarjakuvat usein hyödyntävät runsaasti juuri sellaisia kielen monimuotoisuuden piirteitä, mistä näissä blogipostauksissa on kyse.

 

Mikko Virta & Siiri Harju