Jättiläisen hartioilta kohti digitaalista vuorovaikutusta
Omilla nettisivuillaan filosofian tohtori Pekka Isotalus käsittelee omaa tieteenalaansa, viestintää, eri näkökulmista. Nettisivulle on integroitu blogi, josta löytyy kourallinen artikkeleita. Käsittelemme tässä tehtävässä ryhmämme mielestä Isotaluksen mielenkiintoisinta blogipostausta “Somevuorovaikutuksen neljä perustaitoa: Kerro, kuuntele, rakenna yhteisymmärrystä ja väittele”. Postaus käsittelee somevuorovaikutuksen perusteita ja pohtii modernin viestintäkoulutuksen teemoja.
Pekka Isotalus on puheviestinnän professori, joka on tehnyt mittavan akateemisen uran. Hän väitteli Jyväskylän yliopistosta filosofian tohtoriksi ja hän työskentelee nykyisin Tampereen yliopistolla.
Blogin tavoitteena on lisätä tietoisuutta vuorovaikutuksesta yhteiskunnasta, jakaa tietoa vuorovaikutustaidoista sekä pohtia viestintää yleisellä tasolla. Blogi on tehty heille, jotka haluavat kehittää omia vuorovaikutustaitoja sekä heille, joita yhteiskunnallinen vaikuttaminen ilmiönä kiinnostaa.
Ensisilmäyksellä lukijan tullessa blogisivulle huomio kohdistuu enemmänkin havaintoon siitä, että blogi on integroitu henkilökohtaiselle nettisivulle. Nettisivut sisältävät Pekka Isotaluksen blogin lisäksi hänen tutkimuksiaan, julkaisujaan, sekä hänen henkilökohtaisen CV:n. Hänen blogitekstien aiheet koostuvat viestinnästä, sosiaalisesta mediasta ja politiikasta. Teksteissä erityisen kiinnostavaa on se miten sosiaalista mediaa on käsitelty viestinnän kannalta. Kirjoittajan vahva viestinnällinen tausta on selkeästi huomattavissa blogia selaillessa. Sosiaalista mediaa ja viestintää käsittelevät postaukset herättävät eniten keskustelua blogin sisällä. Isotalon nosto puheviestinnän nimen muutoksesta herätti mielipiteitä puolesta sekä vastaan. Keskustelu on kuitenkin asiallista ja lähteisiin perustuvaa. Keskustelu tässä blogissa on varsin vähäistä, monissa teksteissä ei kommentteja ollut ollenkaan.
Tiedemiehen mietteitä vai tiukkaa faktaa?
Tarkasteltuamme blogia oman aikamme huomiomme kohdistui postaukseen, mikä käsitteli sosiaalisessa mediassa vuorovaikuttamista. Ensimmäisellä lukukerralla postauksen tyyli valkeni meille heti: postauksessa oli selkeä rakenne, jonka avulla ensimmäiseksi esiteltiin somevuorovaikuttamisen tyypilliset teemat ja esiintymiset. Tämän jälkeen Isotalus esittää selkeästi ranskalaisilla viivoilla kolme keskeisintä taitoa somevuorovaikutuksessa, sekä hieman avaa näkökulmiaan avaten jokaiseen taitoon liittyen lisätietoa. Tämän jälkeen postauksen näkökulma ottaa askeleen taaksepäin ja tarkastelee laajemmin sitä, miten ja mitkä asiat huomioon ottaen yksilö voi niin somevuorovaikuttamisessa kuin muissakin vuorovaikutuksen tiloissa ja tilanteissa kouluttautua paremmaksi viestijäksi.
Tyylillisesti postaus on asiallinen ja informatiivinen. Se pyrkii vastaamaan kysymyksiin mahdollisimman objektiivisesta näkökulmasta. Ottaen huomioon kirjoittajan akateemisen taustan voimme olettaa kirjoittajan kirjoittavan postauksensa viitaten tieteellisiin materiaaleihin. Emme kuitenkaan voi olla tästä varmoja, sillä kirjoittaja ei ole maininnut tieteellisiä lähteitä postauksessa juuri mitenkään. Isotalus mainitsee tekstissään pitäneensä opettajille koulutuksen somevuorovaikuttamisesta, mikä osaltaan saattaa vahvistaa lukijan luottamusta postauksessa tarkasteltavia perusteita, teemoja ja näkökulmia kohtaan. Erityisen huomion tekstistä saa lause “mielestäni viestintäkoulutuksessa pitäisikin nykyistä enemmän kiinnittää huomiota seuraaviin neljään some-vuorovaikuituksessakin tarvittaviin viestintätaitoihin”, mikä saattaa monella lukijalla nostattaa kulmakarvoja sen toteavan, henkilökohtaisen luonteen vuoksi.
Uusista tai vanhoista tutkimuksista ei juurikaan kerrota postauksesta. Tekstistä voisi olettaa kirjoittajan tekevän itse tutkimusta aiheesta. Tähän vetoamme toistamiseen kirjoittajan akateemisen uran mittavuudella sekä tekstin ollessa yleismaailmallinen ja opettava. Tekstilajiltaan postaus on siis lähimpänä artikkelia, mikä koittaa avata lukijalleen somevuorovaikuttamisen perusteita ymmärrettävällä, toteavalla ja selkeällä tavalla.
Tekstin helppolukuisuuden ansiosta koimme postauksen olevan helposti lähestyttävä, laajasti ymmärrettävissä oleva sekä informatiivinen. Kuka tahansa pystyisi tekstin lukemaan ja poimimaan pääpiirteet talteen. Jos kommentoisimme tekstiä, yrittäisimme selventää postauksen laatimisen avuksi käytettyjä lähteitä.
Linkki blogiin: https://isotalus.fi/2019/02/03/somevuorovaikutuksen-nelja-perustaitoa-kerro-kuuntele-rakenna-yhteisymmarrysta-ja-vaittele/

Tässä blogipostauksessa oli erinomaiset otsikot! Ne todella houkuttelee lukijoita tekstin äärelle, ja väliotsikko varmistelee, että mielenkiinto säilyy myös loppuun asti. Hyvä teksti kaiken kaikkiaan.
VastaaPoistaKiitos! Tätä lähdimme tavoittelemaan tuottaessamme tekstiä. Koemme otsikoiden tuovan voimaa tekstiin: ne johdattelevat ja vangitsevat lukijan tekstin äärelle.
Poista- Joonas
Blogipostaus on laaja ja avaa monia Isotaluksen blogin kysymyksiä ja teemoja havaintojen ja pohdintojen kautta. Mielestäni teksti on aika pitkä ja sitä olisi voitu ehkä jaotella hieman selkeämmin. Minunkin mielestä väliotsikko on hyvä, mutta pääotsikko jää mielestäni hieman irralliseksi tekstistä. Aihepiiri on kiinnostava ja pohdinta lähteitten käytöstä alkuperäisessä blogissa on erityisen mielenkiintoinen osa tekstiä.
VastaaPoistaKati H
Kiitos! Tuo tekstin pituus jäi hieman kummittelemaan päihimme julkaisuhetkellä. Emme oikein olleet varmoja, olisiko teksti liian pitkä vai lyhyt julkaistavaksi. Meidän olisi ollut helppo korjata tämä vilkaisemalla muiden tuotoksia :)
Poista- Joonas
Pidin todella paljon otsikosta, sekä aiheesta. Onnistuitte erityisesti omassa pohdinnassa, sekä tekstin laadussa. Pituutta tosiaan ehkä pikkuisen liikaa, mutta kun teksti on laadukasta niin viis sivuseikoista. Kasperi M
VastaaPoistaOtsikko herätti mielenkiintoni mutta en löytänyt kunnollista yhteyttä itse tekstiin. Minun oli vaikea ymmärtää kaikkia pohdintoja tekstissä ilman viitatun blogitekstin lukemista. Olisin kaivannut ehkä enemmän omaa pohdintaa blogista referoimisen sijaan. Muuten oikein sujuvaa tekstiä. -Maija
VastaaPoista