Tieteen popularisointi tiiviiden blogitekstien muodossa (Fanny Sunnarborg & Miia Puhdas, XKV0201 Saaran Ryhmä)

Turun Yliopiston Elävää tiedettä blogi on osa tohtorikoulutettaville järjestettävää Elävää tiedettä -kurssia. Vaikka blogi onkin osa Turun Yliopiston kurssikokonaisuutta, pääsee sen tuotoksiin kaikki käsiksi. Kyseisen julkisen blogin tarkoituksena onkin harjoittaa tutkimuksen selittämistä yleistajuisesti, niin että maallikonkin on helppo päästä aiheeseen käsiksi. Tohtorikoulutettavilla on ennestään taustallaan eri tutkimuksia ja edessään väitöskirjan teko. Näin ollen monet julkaisuista ovatkin esittelyjä tohtorikoulutettavien tuleviin väitöksiin, tai menneisiin tutkimuksiin. 

 

Tieteen yleistajuistaminen tiedeviestinnässä on noussut tärkeäksi toiminnaksi (Tirronen 2010, s.452). Popularisoinnin harjoittaminen on hyvää harjoitusta, jolla tuetaan tiedeviestinnän yleistä kasvua sekä julkisuuten välttyvän imagoa niin tutkijan, kuin myös tiedeyhteisön kannalta. Tieteen yleistajuistamisen rinnalla on kuitenkin edelleen näkemyksiä, joiden mukaan tiedeviestintä on ensisijaisesti asiantuntijoiden keskinäistä viestintää (Väliverronen, 2015 s.221-230). Perinteiset näkemykset ovat muuttumassa mediaympäristön seurauksena. Tutkijoiden roolit ja tutkimuksien näkyvyys on kasvaneet inetrnetin ansiosta. Muutosta ei voi estää, mutta tutkijoilla on mahdollisuus johdattaa kuuntelijat asianmukaisiin faktoihin eri yleisölle eri sosiaalisten kanavien kautta (Väliverronen, 2015 s.221-230).

 

Blogiin on julkaistu säännöllisesti postauksia, aina vuodesta 2016 lähtien. Jokaisessa postauksen yhteydessä kirjoittaja esittäytyy omalla koko nimellään kuvan kanssa ja kertoo opiskelu- ja/tai tutkimusaineensa. Esittäytyminen luo tekstille persoonallisuutta ja antaa käsityksen kirjoittajasta samalla luoden kirjoitukselle ammattimaista otetta. Kurssi on yhteinen kaikille tiedekunnille. Näin ollen blogin postausten aiheiden kirjo on laaja: postausten aiheet vaihtelevat lääketieteestä historiaan ja markkinoinnista kasvatustieteisiin eli toisin sanoen aivan laidasta laitaan. Jokainen postaus on tiivis ja nopealukuinen paketti aina uudesta aiheesta. Tämä tekee kyseiseen tiedeaiheeseen lähestymisestä helppoa ja kiinnostavaa. 

 

Blogilla ei ole erillistä keskusteluosioita, joka on selitettävissä sillä, että blogi on osa yliopiston järjestämää kurssia, eikä kukaan yksittäinen henkilö seiso kaikkien postausten takana. Koska kaikki kirjoitukset ovat eri ihmisten kirjoittamia ja eri aiheista, se on mahdollistanut laajan ja monipuolisen sisällön. Blogikirjoitukset ovat tasaisesti erilaisista aiheista, eikä sieltä nouse esiin yksittäisiä aiheita, jotka olisivat muita enemmän olleet pinnalla.

 

Blogin tekstilajissa ilmenee internetiin ja blogikirjoituksiin liittyviä tyypillisiä piirteitä. Aiheet ovat nopealukuisissa kokonaisuuksissa selkeästi kirjoitettuina ja teksti on helposti ymmärrettävässä muodossa. Lukijan ei tarvitse kokea itseään tyhmäksi, sillä turhat monimutkaisuudet ja hienot tieteelliset termit on karsittu pois. Näin mahdollistetaan lukijan mielenkiinnon ylläpitäminen. Blogi on tehty tieteen popularisoinnin edistämiseksi, joka ilmenee sitä lukiessa, mutta myös blogin kuvauksessa.

 

Blogikirjoituksia tutkittaessa huomataan, että monet ovat liittäneet syvemmän tutkimuksensa aiheesta, josta blogikirjoitus on tehty, kirjoituksensa loppuun. Monet tutkimuksista on englanniksi, mutta blogin kaikki kirjoitukset ovat suomeksi. Blogi edistää toiminnallaan suomea tieteen kielenä, ja mahdollistaa kaikille hipaisun tieteellisen aiheisiin, vaikka ei englantia osaisikaan.

 

Valitsimme lähitarkasteluun Tiia Kärkkäisen blogitekstin Kirjosiepoista apua lapsuuden traumojen vaikutusten ymmärtämiseen. Blogitekstissään Tiia Kärkkäinen kirjoittaa väitöskirjatutkimuksestaan, jossa tutkittiin varhaisen kehityksen negatiivisten vaikutusten eli lapsuuden traumojen vaikutusta aikuisuuteen. Tutkimuksessa keskeisenä olivat telomeerit, jotka jokaisen solunjakautumisen yhteydessä lyhenevät (Kärkkäinen 2020). Lisäksi useat ulkoiset tekijät voivat aiheuttaa telomeerien lyhenemistä (Kärkkäinen 2020). Ulkoisia tekijöitä ovat esimerkiksi stressi tai huonoista elinolosuhteista aiheutuva oksidatiivinen stressi(Kärkkäinen 2020).

Blogitekstissä oli selkeä tieteellisen tekstin rakenne eli johdanto aiheeseen, lyhyesti teoriaa telomeereistä ja kuinka tutkimus suoritettiin. Lisäksi kuvaillaan millaisia havaintoja saatiin ennen yhteenvetoa. Itse teksti on sopivan pituinen ja nopealukuinen sekä turhat monimutkaisuudet että tieteelliset termit on karsittu pois. Teksti onnistuu aihepiirinsä popularisoinnissa sekä kertoo selkeästi mitä tutkittiin ja millaisia tuloksia saavutettiin.

 

 

Lähteet

 

Kärkkäinen, T. (2020). Kirjosiepoista apua lapsuuden traumojen vaikutusten ymmärtämiseen. Haettu: https://blogit.utu.fi/elavaa/2020/04/29/kirjosiepoista-apua-lapsuuden-traumojen-vaikutusten-ymmartamiseen/. Viitattu 23.2.2021.

 

Tirronen, R. (2010). Tiedeviestintä osana tutkimuksen vaikuttavuutta. Haettu: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100961/tirronen.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 24.2.2021.

 

Väliverronen, E. (2015). Tiedeviestintä ja asiantuntijuus – tutkijoiden muuttuva suhde julkisuuteen. Haettu: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126303/valiverronen.pdf?sequence=1. Viitattu 24.2.2021.

 

KUVAT

Blogi haettu osoitteesta: https://pixabay.com/fi/photos/wordpress-blogging-blogger-265132/

 

Lintu haettu osoitteesta: https://pixabay.com/fi/photos/lintu-hulmuten-marjat-siivet-tissi-1045954/

 

Tarralappu Googlen kuvapankista: https://blogger.googleusercontent.com/img/proxy/AVvXsEhuECDqifOkV9oODPqZ_Twsrq3ORqrw72mLsLhw0Dg8vgOAmvzQ4oEZLvA_o-qvpsUoX6WPCQ1gmejz72xYnzv9qDUUEOD55juYbQabpWr39k-3UfUeITFkTusTtDQDBtcow1TRXmvez73_xIYyghSbDDcQLe-xCY2DepxDDPqa=w1439-h721