Lihastohtorin vastaanotolla tiedetään eikä vain luulla (Veli-Matti R. & Merja L.)

Treenaamiseen ja ravitsemukseen liittyy paljon erilaisia uskomuksia ja eri iltapäivälehdissä voidaankin nähdä viikoittain monenlaista asiantuntijaa kertomassa omista parhaista toimintatavoistaan toteuttaa hyvinvoivaa arkea. Tämän kaiken keskellä liikuntatieteiden tohtori ja Jyväskylän yliopiston liikuntafysiologian dosentti Juha Hulmi erottuu edukseen jakamalla Lihastohtori-sivustollaan nimenomaan tutkittuun tietoon perustuvia blogijulkaisuja, jotka käsittelevät muun muassa lihaskunto- ja voimaharjoittelua, ravitsemusta sekä yleiseen terveyteen liittyviä asioita. Hulmin tekstit ovat kattavia kokonaisuuksia, joista jokainen saa lähdekritiikin kestävää tietoa aiheisiin liittyen. 

 

Hulmin kirjoitukset kiinnostavat kansaa

Juha Hulmi on väitellyt liikuntatieteen tohtoriksi lihaskasvusta vuonna 2009, minkä jälkeen hän on työskennellyt erilaisissa työtehtävissä yliopistomaailmassa. Nykyisessä pestissään akatemiatutkijana hän on toiminut vuodesta 2014 lähtien. Tieteen tekemisen lisäksi hänellä on omaa kosketuspintaa aiheeseen, sillä hän kertoo harrastaneensa treenaamista noin 20 vuoden ajan. Hulmi jakaa sivustollaan näyttöön perustuvia kirjoituksia treenistä, ravinnosta, lihaksista, terveydestä ja fysiologiasta urheilijoille sekä muille kiinnostuneille. Sivusto on hyvin suosittu, sillä se saavuttaa yli 100 00 lukijaa kuukausittain ja sitä on luettu jo yli kymmenen miljoonaa kertaa vuodesta 2012 alkaen. Treenaamiseen ja ravintoon liittyy paljon vääriä uskomuksia sekä virheellisiä kirjoituksia, joten blogisivuston tavoitteena on erottaa tutkittu tieto humpuukista. Kirjoitukset perustuvat tutkittuun tietoon, mutta on kirjoitettu hyvin kansantajuisessa muodossa. 

Oletko kuullut sanonnan, että jokin työ vaatii istumalihaksia. Blogissaan Hulmi osoittaa, miten väärin tuo lausahdus voi olla. Päinvastoin, passiivisuus ei pelkästään tapa, vaan se myös surkastaa lihakset. Hulmi tarttuu ajankohtaisiin ilmiöihin ja taustoittaa aiheita kattavasti antaen myös konkreettisia neuvoja asioiden toteuttamiseksi. Esimerkiksi hän on kirjoittanut lihaskuntoharjoittelusta useita postauksia, joissa hän aluksi kertoo perusteet kyseisten lihasryhmien harjoittelusta tieteelliseen pohjaan nojaten, minkä jälkeen hän saattaa antaa treeniohjelman lukijan vapaaseen käyttöön. 

“...akateemisella tietotaidolla höystettyjä faktaan pohjautuvia pedakoomisia kirjoituksia.”

Lihastohtorin tekstijulkaisut noudattavat poikkeuksetta hyviä verkkotekstien piirteitä. Julkaisut ovat jäsenneltyjä kokonaisuuksia informatiivisine otsikoineen. Niissä on selkeä johdanto ja yhteenveto sekä jäsennellyt käsittelykappaleet. Tekstiä rytmitetään kuvilla ja/tai videoilla, jotka ovat hyvin usein humoristissävytteisiä. Hulmi käyttää usein myös kuvioita ja luettelorakenteita havainnoillistamaan käsiteltävää aihepiiriä. Blogisivuston tekstit ovat pääasiassa asiapitoisia humoristisen näkökulman ollessa kuitenkin läsnä, vaikka julkaisut perustuvatkin tieteeseen. Se on erityinen taito, jolla saadaan vaikutettua ihmisten ajatteluun. Hulmi kuvaa tekstejään seuraavasti: “Kirjoitukset Lihastohtori-blogissa ovat vauhdikkaita ja huumoripitoisia sekä jopa keskusteluun virittävän provosoivia. Yritän tarjota lukijoille akateemisella tietotaidolla höystettyjä faktaan pohjautuvia pedakoomisia kirjoituksia.”

Hulmin tekstit sisältävät runsaasti viittauksia tieteellisiin julkaisuihin. Esimerkiksi yhdessä hänen blogitekstissään, jossa kerrotaan harjoittelun suunnittelusta, on listattuna yhteensä 39 lähdettä, joista suurin osa on tieteellisiä artikkeleita. Hän viittaa usein myös toisiin omiin julkaisuihinsa, joihin on edelleen käytetty pohjana tieteellistä näyttöä. Lähteet on linkitetty ja merkitty tekstin yhteyteen tavalla, jolla lukija pääsee helposti lähdetiedon äärelle. Runsaista viittauksista huolimatta julkaisut säilyttävät blogimaisen luonteensa eikä tekstin luettavuus mielestämme kärsi lähdeviittauksista. 

Ravitsemukseen ja painonhallintaan liittyvät julkaisut näyttävät herättävän eniten keskustelua Lihastohtori-sivustolla. Aihepiiri on jatkuva puheenaihe mediassa, jolloin keskustelu siitä koskettaa monia kansalaisia. Mielenkiintoista on kuitenkin huomata, että julkaisujen yhteydessä käyty keskustelu on lähes poikkeuksetta asiapitoista verrattuna Iltapäivälehtien juttuihin samoista aihepiireistä. Huomionarvoista on, että Hulmi vastaa aktiivisesti ja asiallisesti kommenteissa kysyttyihin asioihin. Lihastohtorin suosio perustuukin varmasti osaltaan siihen, että ihminen saa sivustolta aidosti lisäarvoa ja vinkkejä omaan toimintaansa.  

“Rantakuntoon 2016-2030”

Mediassa usein näkee otsikoita “viisi vinkkiä laihduttamiseen” tai “syö näitä viittä asiaa ja pääset kuntoon.” Lopulta tosiasia on, että pysyvät tulokset eivät tule hetkessä ja toisaalta tietyillä perus lainalaisuuksilla pääsee pitkälle. Hulmin Rantakuntoon 2016-2030 -kirjoitus on selvä vastaisku edellä mainituille klikkiotsikkojutuille. Teksti tiivistää tieteeseen perustaen matalan kynnyksen nyrkkisäännöt jokapäiväiseen painonhallintaan, mitä jokainen kansalainen pystyy halutessaan noudattamaan. Hulmi luottaa isoihin linjoihin ja pienten valintojen merkitykseen kokonaisuuden kannalta. Esimerkiksi mennäkö kauppaan nälkäisenä tai syödäkö aina kahvin kanssa kahvileipä. Lisäksi Hulmi korostaa muun muassa ateriarytmin merkitystä sekä esimerkiksi syömisen järjestystä: ensin kasvikset ja sitten muut, jolloin automaattisesti tulee syötyä järkevästi. Rantakuntoon 2016-2030 -kirjoitus kiteyttää loistavalla tavalla järkevät teesit pysyvään painonhallintaan. Säännöllisillä pienillä valinnoilla ja tietoisuudella saadaan vaikutettua asioihin ja niistä pienistä valinnoista muotoutuu lopulta onnistunut kokonaisuus. 

SummaSummarum

Hulmi on uskottava persoona, josta välittyy aito halu tuoda relevanttia tietoa ihmisten tietoisuuteen kaikkien iltapäivälööppien keskellä. Kirjoitusten aiheet koskettavat monia ihmisiä ja niitä käsitellään poikkeuksetta ajantasaiseen tieteelliseen perustaan pohjautuen. Täytyy kuitenkin muistaa, että tiede korjaa aina itse itseään eikä olemassa ole lopullisia totuuksia. Sama koskee myös ravitsemukseen ja treeneihin, joten aina on hyvä säilyttää sopiva kriittinen ote olemassa olevaan tietoon.

Kuvien lähteet:

https://pixabay.com/fi/urheilu-nainen-kunto-kuntosali-3690783/

https://pixabay.com/fi/mies-poika-henkil%C3%B6-nuori-lihaksia-461195/

https://pixabay.com/fi/laihtuminen-paino-ravitsemus-2036969/

https://pixabay.com/fi/kunto-hyp%C3%A4t%C3%A4-terveys-nainen-tytt%C3%B6-332278/

Digitalisaatio ja startupit liiketaloudessa (Saara K. ja Otto T.)

Digitalisaatio ja startupit liiketaloudessa

Digitalisaatiosta kuuluu puhuttavan lähes kaikkialla. Kiihtyvää vauhtia kehittyvä teknologia muuttaa arkeamme ja työympäristöä jatkuvaan tahtiin. Informaatio teknologia tai tuttavallisemmin IT-ala ei ole vain osa työympäristöä, vaan se on korvaamaton osa menestyvää liiketoimintaa. Kauppalehden blogeissa ”Mitä voimme oppia menestyneiltä startupeilta” (Hack, 2017) ja ”Monikanavainen kauppa etsii identiteettiään- palveluntarjoajia ja elämyksentuottajia” (Immo, 2017) pohditaan liiketoiminnan haasteita ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Nykyisten palveluiden ja tuotteiden on uusiuduttava jatkuvaa tahtia pysyäkseen mukana kehityksessä. Uudet innovaatiot ja palvelumuodot ovat elinehto yrityksen selviytymiselle. Yritysten on siis tärkeää pitää yllä jatkuvaa kehitystä omassa toiminnassaan. Aivan kaikkea ei kuitenkaan tarvitse keksiä itse. (Hack, 2017.) Vaikka yrityksen on tärkeää kehittää omaa toimintaansa, on sallittua, ja usein myös kannattavaa hakea inspiraatiota myös muilta yrityksiltä. Omia palveluita voi kehittää oppimalla muilta. Liiketoimintamallien tai tuotteiden kopiointi on tavallista nykypäivän liiketoiminnassa. Vaikka se ei ole kaikista omaperäisin tai eettisin tapa kehittyä, on hyvin usein kannattavaa kopioida muilta toimivia liiketoimintaideoita. Esimerkkinä samanlaiset lelut eri valmistajilta tai samankaltaiset lisävarusteet autoissa.

Suuret yritykset voivat oppia startupeilta paljon, esimerkiksi nopeudesta, sopeutuvuudesta ja liiketoimintaideoista (Hack 2017). Startupien liiketoimintaideat lähtevät usein liikkeelle pienestä arkielämän epäkohdasta, johon pyritään löytämään ratkaisu. Nykyihmiset arvostavat helppoutta lähestulkoon kaikissa asioissa, joten kuluttajat myös investoivat elämänlaatua parantaviin ja helpottaviin tuotteisiin. Näitä asioita on tärkeä pohtia, kun edetään tuotekehitysprosessissa, sillä tärkein kysymys on: Mitä kuluttaja tarvitsee?

Myös rohkea ja ennakkoluuloton lanseeraus voi tuoda kilpailuetua (Hack, 2017.) Rohkealla lanseeraamisella pystytään luomaan säästöjä tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. [SK1] Kun tuote lanseerataan nopeasti markkinoille, palvelua on helppo kehittää heti alkuvaiheessa saadun asiakaspalautteen avulla. Tällainen käytännössä tapahtuva tuotekehitys on yleensä tehokkaampaa kuin ennen lanseerausta tapahtuva kehittäminen. Se luo yritykselle taloudellisen kannattavuuden lisäksi myös kilpailuedun. Jos yritys on saanut tuotteen markkinoille ennen kilpailijoita, se pystyy markkinoimaan sekä keräämään tietoa tuotteesta tai palvelusta mitä kilpailijoilla ei ole.

Hyvän tuotteen lisäksi asiakaskokemus on merkittävässä osassa yrityksen menestystä. Nykymaailmassa yksi hyvän asiakaskokemuksen tärkeimmistä kulmakivistä on helppous. (Immo 2017.) Asiakkaalle pitää olla selvää, mitä hän ostaa ja miten. Kaikki esteet ostoprosessissa näkyvät myynnin heikentymisenä. Tällaisia esteitä ovat esimerkiksi, että tuotetta ei ole tarpeeksi saatavilla tai, että verkkokaupan sivut ovat epäselvät ja monimutkaiset.

Teknologia tarjoaa ostamisen helppouden edistämiseen monia työkaluja, kuten kotiinkuljetuspalvelut, verkkokaupat ja mobiilisovellukset. Kuitenkin vielä uusien kanavien käyttöönottoakin tärkeämpää on muokata vanhoja kanavia (Immo 2017). Ei ole mitään hyötyä investoida uusiin hienoihin teknologioihin, jos kokonaisuudesta syntyy täysi sekamelska, päinvastoin, se usein heikentää yrityksen kilpailukykyä.

Digitalisaatio vie myös palvelun joustavuuden uudelle tasolle. Kehittyneiden tietojärjestelmien avulla liiketoiminnasta pystytään muovaamaan entistä enemmän yksilökeskeistä ja asiakkaan kokema arvo korostuu. Joustavuus onkin nykyään yksi liiketoiminnan perusedellytyksistä.

Lähdeluettelo:

https://blog.kauppalehti.fi/digiarjessa/monikanavainen-kauppa-etsii-identiteettiaan-palveluntarjoaja-ja-elamyksentuottaja

https://blog.kauppalehti.fi/digiarjessa/mita-voimme-oppia-menestyneilta-startupeilta-palveluiden-uudistamisesta

Terveyttä ja tietoa! (Jenni F. ja Sini L.)

Terveys ja tiede kulkevat nykymaailmassa käsi kädessä. Molemmat aiheet niin yhdessä kuin  erikseenkin ovat hyvin puhuttuja aiheita. Blogissa “ajatuksia tieteestä ja terveydestä” kirjoittaja Lääketieteen professori Juhani Knuuti käsittelee kriittisesti ajankohtaisia tieteeseen ja terveyteen liittyviä kohteita.  Knuuti kirjoittaa tekstejään tuomalla esiin niin oman mielipiteensä kuin uusimman tutkimustiedon. Tekstit käsittelevät laajasti nykypäivänä keskusteltuja aiheuttaneita aiheita, kuten ylidiagnostiikkaa, uskomushoitoa, ravitsemuslisiä ja valelääkäreitä. Hän jakaa sivullaan linkkejä kirjoituksiinsa, jotka julkaistaan myös Turun Sanomissa. Blogiteksteissä viitataan lähteisiin ja joidenkin tekstien kirjoittamiseen on osallistunut useampia kirjoittajia.

Knuutin blogista mielenkiintoisen tekee aiheiden ajankohtaisuus, sekä suora kriittinen keskustelu ajankohtaisista, jokaista ihmistä koskevista aiheista. Knuutila käyttää sivustollaan  hyvin argumentoivaa ja kärkästä tyyliä ja samanlainen tyyli näkyy linjassa kaikissa hänen kirjoittamissaan teksteissä. Koska tekstien kirjoittamiseen on Knuutin lisäksi osallistunut muitakin alan ammattilaisia, antavat ne hyvin kattavan ja laaja-alaisen näkökulman käsiteltävään aiheeseen. Tekstit sisältävät jonkin verran vierasta sanastoa, mutta ovat kuitenkin melko helppolukuisia aiheesta kiinnostuneille lukijoille.

Eräs mielenkiintoisimmista Knuutin  julkaisuista lienee “tekoäly tulee- ja korvaa lääkärit?”

Se on kirjoitettu yhteistyössä radiologian dosentti Sami Kajanderin sekä Turun yliopiston tutkija Luis Juarez Orozcon kanssa.  Kirjotus alkaa kriittisellä kommentoinnilla erästä puhujaa kohtaan, joka väitti, että viiden vuoden kuluttua tekoäly analysoi kuvat ja radiologit jäävät työttömiksi.Knuutin tekstissä kerrotaan, millä tasolla tekoäly on tällä hetkellä ja mihin suuntaan se on tulevaisuudessa menossa. Knuutin ja muiden kirjoittajien mukaan tekoäly todellakin tulee olemaan terveydenhuollossa yhä suuremmassa roolissa tulevaisuudessa, mutta he kuitenkin kumoavat väitteet, että se korvaisi esimerkiksi radiologit jo viidessä vuodessa. Knuuti on tutkimusryhmänsä kanssa  testannut tämän hetken tehokkaimpia tekoälyohjelmistoja  kuten hermoverkko analyysiä ja syväoppimisohjelmistoja sydän kuvien tulkinnassa. Ohjelma osui diagnooseissaan oikeaan 90% tapauksista, mikä voi aluksi kuulostaa melko hyvältä, mutta kyseessä oli hyvin yksinkertainen tapaus, jonka ihminenkin tunnistaisi. Tekoälyyn liittyy kirjoituksen mukaan se haaste, että sen tulisi keksiä ratkaisut itse, eikä perustaa ratkaisujaan vain ihmisen syöttämään dataan perustuen. Teksti päättyy selventävään yhteenvetoon, jossa todetaan että elämme muutoksen partaalla ja suuria harppauksia otetaan myös lääketieteellisten ongelmien selvittelyssä, mutta lääkärit tuskin jäänee työttömiksi aivan lähiaikoina. Teksti antaakin lukijalle  tilaa muodostaa oman mielipiteensä tekoälyn merkityksestä terveydenhuollossa ja Knuutin kirjoitus on kerännyt kymmeniä kommentteja aiheesta. Tämä osoittaa aiheen olevan ajankohtainen ja mielipiteitä herättävä. Muutamia lähteitä tekstistä löytyy, mutta suuri osa tiedoista tulee tutkimusryhmän jäseniltä. Tämä saa pohtimaan, että onko heidän kokemuksensa tekoälystä riittävän yleistettävissä vai olisiko muutama lisälähde ollut paikallaan.

Lähteet:

https://juhaniknuuti.wordpress.com/page/2/

Informatiivista tiedonjakoa tietotekniikasta

Tunnetko, että sinulla on peukalo keskellä kämmentä tietotekniikan suhteen? Oletko kenties hankkimassa tietokonetta, muttet tiedä minkälaista?  Nämä ovat tunteita, joita jokaisella tietokoneen käyttöä aloittelevalla on, myönsivät he sitä tai eivät.

 

Tietokoneiden kanssa painiminen on usein työlästä ja hermoja raastavaa työtä. Kokeneet ja alalla pitkään oleilla ei kumminkaan keinot lopu kesken ja he tuntuvat tietävän aina mistä etsiä tietoa, mutta minkä kiven alta tulisi kokemattoman aloittelijan alkaa etsiä?

Google on aikamme jättiläinen informaatio alalla. Sen avulla voimme etsiä tietoa lähes tulkoon mistä vain ja onnistua löytämään sen, mutta samalla kun etsimme tietoa tiettyyn ongelmaan, tulemme löytämään paljon turhaa ja väärää tietoa. Tämä saattaa lannistaa aloittelevia tietokoneiden käyttäjiä, joten mistä vastaus? Mikael Rinkisen kirjoittama ja ylläpitämä Pohjalta.fi blogi on monelle tietotekniikan kanssa painivalle aloittelijalle kuin kulta kaivos.

Blogi kirjoituksissaan Rinkinen käy hyvin läpi monia yleisiä kysymyksiä, kuten kumpi on parempi pöytätietokone vai kannettava tietokone, ja antaa niihin oivia vastauksia. Hänen kirjoituksissaan käydään niin tietokoneiden käyttämiseen liittyviä pointteja, kuin myös sen ohjelmiin ja komponentteihin liittyviä asioita läpi. Rinkisen kirjoitukset ovat usein hyödyllisyytensä lisäksi täynnä pientä huumoria, joka auttaa jaksamaan, vaikka joskus asiat tuntuisivat vaikealta. Kaikkea ei tietenkään kukaan voi tietotekniikastakaan kerätä yhteen paikkaan, mutta aloittelijoille tämä blogi on oiva paikka aloittaa.

Tarkastelemmekin hiukan Rinkisen blogi kirjoitusta ”läppäri vai pöytäkone”, jossa hän käy läpi molempien hyviä ja huonoja puolia ja koittaa auttaa lukioitaan valitsemaan juuri heille sopivan tietokoneen. Rinkinen aloittaa kirjoituksessaan kertomalla hiukan molempien vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista. Huumoriakin löytyy melko pian, kun hän viittaa tietokoneen johtojen paljouteen ”johtospagetilla” ja näin keventää lukijan tunnelmaa. Kun Rinkinen on saanut molemmat vaihtoehdot esiteltyä, alkaa hän vertailemaan kumpi on parempi eri kriteerien perustalla. Tämä on kumminkin vahvasti mielipidejohtoista, vaikkakin hän tekee hyvää työtä pysyessään puolueettomana. Loppujen lopuksi kumminkin saavutaan kirjoituksessa tulokseen, että oikea vaihtoehto riippuu käyttäjän tarpeista ja varoista.

Tämä aloitteleville suuntautuneisuus näkyy hyvin kirjoituksissa, joissa on usein selvät selitykset kaikille toiminta vaiheille ja niiden rinnalle laitettuina selviä ja opastavia kuvia auttamaan lukijaa ymmärtämään, mistä hän puhuu milloinkin. Tämän kaltainen suuntautuminen on omasta kokemuksestani harvinaista internetissä, jossa usein törmää ohjeisiin, joiden ymmärtämistä varten tarvitsee etsiä toiset ohjeet. Tämä suuntautuminen aiheuttaa kumminkin sen, että kokeneempi käyttäjä, joka on jo kerryttänyt suuren osaamisen ei tule löytämään juuri mitään uutta.

      

Kirjoituksissaan Rinkinen harvoin viittaa ulkoisiin lähteisiin vaan kirjoittaa omasta kokemuksesta ja tiedosta. Tietenkin erittäin tärkeät väittämät, kuten Adobe Flash Playerin tuottamat tietoturva riskit ovat hänellä viitattuna, mutta muuten lukijan tulee luottaa Rinkisen omaan osaamiseen. Tästä ei kumminkaan ole juuri murhetta, sillä hän on tietotekniikan opiskelija ja on jo kartoittanut työkokemusta it-alalla.

Kuvien lähteet:

1: https://pixabay.com/fi/tietokone-internet-tyytym%C3%A4t%C3%B6n-1295358/

2: https://www.flickr.com/photos/121483302@N02/14253849274

3: https://www.sketchport.com/drawing/6238470498418688/y-u-no-vote-up

4: https://pixabay.com/fi/koodi-koodieditori-koodaus-1839406/