Tervettä skeptisyyttä ja vaikuttava argumentointi (Mia Pietarinen & Miro Okkonen)

 Tervettä skeptisyyttä -blogin takana on sydänsairauksien perustutkimuksesta väitellyt, biokemiaan ja molekyylibiologiaan erikoistunut filosofian maisteri Pauli Ohukainen.

Blogissa tarkastellaan erilaisia terveysaiheita uteliaan ja avoimen skeptisyyden hengessä.

Bloggaajan tavoitteena näyttäisi olevan oikean, tutkitun tiedon julistaminen pyrkien tasapainottamaan pseudotiedon määrää.  Ehkä myös ohuesti ”vääräuskoisten” käännyttäminen.

Blogia seurannee hyvin laajasti ihmiset eri taustoilla huippuammattilaisista kotipoppamiehiin. Luonnollisesti aihepiiri kiinnostaa terveydestä ja tieteestä kiinnostuneita, mutta Ohukaisen tapa ilmaista itseään on jo itsessään mielenkiintoista luettavaa.

 

Julkaisujen faktaperusteinen anti, perusteellinen läpikäyminen ilman jargonia, sekä kirjoittajan intohimoinen, kriittinen ja periksiantamaton, mutta lukijoitaan kunnioittava tyyli on blogin menestystekijä. Todettakoon, että tieteellisen ja faktoihin perustuvan Tervettä skeptisyyttä Instagram-tilin ammattimaisuutta heikentää hieman ajoittaiset kirjoittajan henkilökohtaista imagoa rakentavat julkaisut. On tärkeää tietää kirjoittajan tausta, mutta lihasten esittely ei kuulu tiedepalstalle.

 

Kirjoitukset aiheuttavat lähes poikkeuksetta vilkasta keskustelua. Instagramissa odotetusti Koronarokotteeseen liittyvät postaukset aiheuttivat kiivaitakin keskusteluja. Nettiblogissa Detoxikologia on kirvoittanut runsaasti kommentteja. Kuten odottaa saattaa, blogia väijyy useat erimieliset. Nähdäksemme keskustelu on kuitenkin pysynyt aina asiallisella pohjalla, mikä todennäköisesti johtuu Ohukaisen neutraalista, mutta persoonallisesta tavasta kirjoittaa ja kommentoida. Hänen kykynsä argumentoida vastaväitteet alas on hykerryttävää luettavaa.

Tervettä skeptisyyttä blogin vaikuttavaa argumentointia avaamme hieman tarkemmin.

Tärkein piirre Ohukaisen vaikuttavuudessaan on kyky tarkastella asioita objektiivisesti myös vastakkaisesta näkökulmasta. Näin hän yleensä tekeekin. Ohukainen aloittaa usein blogikirjoituksen pohtien asiaa vastapuolen näkökulmasta. Sitten tutkiskellen, ja loogisesti sekä filosofisesti päätellen asia kerrallaan toteaa kuinka tässä näkökulmassa ei voi perustellusti pysyä.

Hyväksi esimerkiksi tästä esitämme blogia ‘Tunteeton vegaani’, jossa Ohukainen  kertoo siirtymisestään kasvisruokavalioon. 

Kirjoittaja aloittaa tekstin kertomalla kriittisestä suhtautumisestaan aiheeseen liittyen ennen tätä siirtymää, jolloin hän piti vegaaniruokavalion suosiota “buumina”, jota ei itse silloin ymmärtänyt. Hetken mielijohteesta hän kuitenkin päätyi kokeilemaan kyseistä ruokavaliota, ja huomasi että monet aiemmat uskomukset liittyen esimerkiksi kasviksista saataviin ravintoaineisiin osoittautuivat vääräksi. Lopulta kirjoittaja suorastaan innostui pohtimaan aihetta sekä eettisestä, terveydellisestä, että ympäristön näkökulmasta.

Tunteeton vegaani blogissa Ohukaisen tyyli tarkastella asioita tulee hyvin esiin. Hän ei kerro kaikkien kasvisruokavaliota tukevien väitteiden olevan todenperäisiä, vaan kritisoi esimerkiksi tutkimuksia, joissa lukijoita johdetaan harhaan liioitellen karjatalouden päästöjä. Tämä objektiivinen ja moniulotteinen lähestymistapa herättää luottamusta myös vastakkaista mielipidettä edustavien lukijoiden joukossa, mikä blogin yksi tavoitteista onkin.

Tervettä skeptisyyttä aiheita tarkastellessa huomaa, että kirjoittaja tietoisesti valitsee sellaisia aiheita, joiden puolesta tai vastaan on helppo väitellä. Onhan kasvisruokavalion puolustamisen lisäksi helppo argumentoida homeopatiaa tai detoxikologiaa vastaan. Nämä ovat kuitenkin aiheita, joissa vastapuolen pseudotieteet ovat syystä tai toisesta suosiossa. Näin on, vaikka varsinainen tieteellinen tutkimus ei niitä tukisi.

Ihmisten mielipiteisiin vaikuttaminen vaatii uskottavaa ja hyvin perusteltua argumentointia, mistä Tervettä skeptisyyttä -blogille on syytä antaa pisteet. Blogien vaikuttavuudesta kertoo niiden suosio sekä kommenteissa esiintyvä positiivinen palaute. Blogin menestystarina on vuosia pitkä, ja saa varmasti vielä jatkua eteenpäin.

CGI:n blogi: Näkökulmia digitalisoituvaan liiketoimintaan vai mainospuheita?

Kirjoittajat: Johannes Alaperä ja Tatu Niskanen (Ellinooran ryhmä)
 

CGI:n blogi lupaa tarjoavansa asiantuntijoilta ratkaisuja ja ajatuksia digitalisoituvan liiketoiminnan haasteisiin. Sen nimi on yllätyksellisesti “CGI Suomen blogi”. Blogi käsittelee monia erilaisia digitalisaatioon liittyviä aiheita, kuten kyberturvallisuutta, pilvipalveluja, data-analytiikkaa, ja muita ajankohtaisia informaatioteknologian teemoja ja innovaatioita. Monet yritykset kirjoittavat blogia osana toimintaansa, mutta onnistuuko tämä blogi tarjoamaan oikeasti hyödyllistä näkemystä aiheista, vai jääkö se suuren yrityksen ontoksi mainospuheeksi, kuten välillä saattaa tapahtua?

CGI on maailmanlaajuisesti toimiva, alun perin kanadalainen IT-alan konsultointi- ja ulkoistusratkaisuja tarjoava yritys, jonka liikevaihto on yli 11 miljardia Kanadan dollaria. Sen asiakaskuntaan kuuluu niin julkisen kuin yksityisen sektorin toimijoita. CGI:llä on toimintaa ympäri maailman, ja Suomessa se toimii CGI Suomi Oy -tytäryhtiön kautta, joka blogia ylläpitää. Blogin julkaisuista vastaavat CGI:n kokeneemmat työntekijät ja asiantuntijat. Blogia voidaan siis kutsua omalla tavallansa tieteelliseksi, sillä suuret IT-alan yritykset ja alan tutkimus käsittelevät ja pyrkivät kehittämään ratkaisuja samoihin ongelmiin.

Blogin tavoite on tarjota ajatuksia ja ratkaisuja IT-alan ajankohtaisiin aiheisiin yritysten toiminnan tueksi, ja luonnollisesti samalla mainostaa CGI:n toimintaa ja ammattitaitoa, kuten yritysten tapauksessa menetellään. Blogin voidaan sanoa siis olevan suunnattu ensisijaisesti yritysten edustajille ja päätöksiä tekeville avainhenkilöille, jotka näitä asioita joutuvat miettimään, sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Julkaisujen perusteella tavoite tuntuu suurelta osin kuitenkin jäävän yrityksen mainostukseen. Teksteissä vähemmän tuodaan esille uusia merkityksellisiä ja silmiä avaavia näkemyksiä, ja enemmän vaikuttaa, että tavoitteena on saada yrityksen ääni kuulumaan. Lähteitä julkaisuissa vähemmän esitetään, ja asiantuntijat perustavat tekstinsä ja väitteensä omaan ammattitaitoonsa.

Blogissa on olemassa kommenttikenttä, mutta keskustelua ei juuri ole syntynyt blogin julkaisuihin. Se johtunee siitä, että blogin postaukset ovat kohdistettu ensisijaisesti vain yrityksen avainhenkilöille. Blogin kieliasu on asiapitoista ja aika formaalia, sisältäen alalle tyypillistä sanastoa. Blogin tyyli on tiivis ja selkeä teksti yleensä yhdellä kuvalla varustettuna, sekä myös kirjoittajan esittelyn ja kuvan sisällyttäen. Blogin kirjoittajat ovat alansa asiantuntijoita, ja siten heidän tietämyksensä pohjautuu muun muassa yrityksen omaan tutkimustietoon ja osaamiseen. 

Uusi tutkimustieto blogissa ilmenee CGI:n itsensä tutkimana ja esille tuotuna liittyen johonkin käytännön haasteeseen tai mahdollisuuteen. Blogin tekstit koostuvat isoksi osin myös uutisista, kolumneista ja reportaaseista. Blogin monipuolisuus on sen vahvuus, se tarjoaa tekstejä useista eri aiheista, jotka ovat hyvin ajankohtaisia ja tärkeitä digitalisaatiolle ja sen tuomille mahdollisuuksille, etenkin yritysten näkökulmasta.  

Blogin heikkous on ehkä sen kohdeyleisössä ja tavoitteessa. Se, että blogin kirjoitukset on kohdistettu yrityksille, tekee blogista hieman yksipuolisen, eikä helposti keskustelua herättävän, tai sellaisen johon kukaan oikein uskaltaisi kommentoida mitään. Blogin kirjoittajat eivät myöskään käytä juurikaan ulkopuolisia tieteellisiä lähteitä, vaan heidän tietonsa ja asiantuntemuksensa aiheista perustuu heidän omaan kokemukseensa alalta ja aiheiden tutkimisesta. Tämä on hyvin tyypillinen kirjoitustyyli liike-elämän ja talouden lehdille ja artikkeleille. Blogin teksteissä korostuu myös alalle tyypillinen kieli, “jargoni”.
 

Otimme tarkasteluun blogin kyberturvallisuuden teemasta postauksen “Viisi teesiä liiketoiminnan kyberturvallisuuteen vuodelle 2021”. Tekstin keskeinen sanoma on, miten yritykset voivat parantaa viiden eri keinon avulla liiketoimintansa kyberturvallisuutta. Tekstissä esitetään viisi tapaa liiketoiminnan kyberturvallisuudesta huolehtimiseen, jotka kirjoittaja sitten avaa ja perustelee. Kirjoittaja ei käytä varsinaisia lähteitä, vaan puhuu tekstissään oman kokemuksen pohjalta.
 

Teksti on asiasisällöltään paikoittain mielenkiintoista, mutta ei varsinaisesti herätä suuria uusia ajatuksia, muille kuin tietyille alan työntekijöille ja yrityksille, jotka eivät ole juuri aiheisiin aiemmin perehtyneet. Osa julkaisuista vaikuttaa siltä, että blogin tavoite on tuoda tiettyjä alan “itsestäänselvyyksiä” esille, ja mainostaa näin CGI:n toimintaa ja palveluita uusille potentiaalisille asiakkaille. Toisin sanottuna siis saada CGI:n ääni kuulumaan. Blogi on siis hyödyllinen tietyille yritysten edustajille, jotka pyrkivät kehittämään yrityksensä liiketoiminnan digitaalisia ratkaisuja, mutta oikeastaan vain heille. Kattavampi ajattelua herättävä pohdinta ja näkemysten esille tuominen jää uupumaan.

Aikuisten maahanmuuttajien oppimisen vaikeuksien tunnistaminen

Kirjoittajat: Luna Conti ja Anaïs Karpio

Valitsimme tarkastelun kohteeksi Kotouttaminen.fi -blogin, joka käsittelee maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden oppimisen vaikeuksia. Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee Kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen, kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat. Blogin kohderyhmänä voidaan pitää työssään maahanmuuttajia kohtaavat ja kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat. Blogia on kirjoitettu vuodesta 2014 ja uusia kirjoituksia julkaistaan pääsääntöisesti useampi joka kuukausi, joten blogi on hyvin aktiivinen.

Blogin tavoitteena on tunnistaa aikuisten maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden oppimisen vaikeuksia, jotka voivat ilmetä esimerkiksi lukemisessa, kirjoittamisessa, matematiikassa tai toiminnan ohjauksessa. Tunnistaminen on haasteellista, sillä kieli, kulttuuri ja oppimisvalmiudet menevät monesti päällekkäin. Aihe on myös ajankohtainen, sillä monikulttuuristen opiskelijoiden määrä Suomessa kasvaa tasaisesti, jolloin opiskelijoiden monimuotoisuus sekä erilaiset oppimisen vaikeudet lisääntyvät oppilaitoksissa. 

Blogissa esitetään Tampereen Osaamiskeskuksen tarjoama 10 vaiheen kartoitusmalli, jonka avulla voidaan tunnistaa oppimisen vaikeuksia aikuisilla maahanmuuttajilla:

Tekstissä toteutuu monia hyviä verkkotekstin piirteitä. Blogissa on kuva erityisopettajan kartoitusprosessista sekä kuvat erityisopettajasta ja projektisuunnittelijasta. Lopussa on linkkejä lisäkirjallisuuteen sekä interaktiivinen osio, kommenttikenttä, joka mahdollistaa aiheeseen liittyvän keskustelun, joskaan keskustelua ei juuri ole kommenttikentässä herännyt. Blogin yhteyteen ei ole listattu lähteitä. Blogin aihe on myös selkeästi rajattu, sillä se keskittyy aikuisten maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden oppimisen vaikeuksien tunnistamiseen. Tekstissä käytetty kieli on neutraalia. Teksti on myös hyvin selkeä, kappaleet ovat lyhyitä sekä tekstin ydinasiat ovat tuotu ytimekkäästi esiin, jolloin kohderyhmä tavoitetaan onnistuneesti. Blogin sivuun on listattu muun muassa ajankohtaisia uutisia, ohjeita kommentointiin, koulutus- ja tapahtumamateriaaleja ja aineistoa, sekä tilastoja ja tutkimustietoa. 

Valitsimme juuri tämän blogin tarkastelun kohteeksi, sillä aihe käsittelee tärkeitä alaamme liittyviä asioita. Aihe herätti ajatuksia siitä, miten oppimisen haasteita voidaan tunnistaa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kohdalla, sillä oppimisen haasteet voivat johtua jostakin muusta kuin erityisistä oppimisvaikeuksista. On tärkeää, että koulussa oppimisen haasteet tunnistetaan ja huomataan varhain, jotta oppilaalle saadaan taattua tasavertaiset mahdollisuudet oppia ja kehittyä. Erityisesti blogissa kuvatussa erityisopettajan kartoitusprosessi -mallissa käytiin hyvin vaihe vaiheelta oppimisen vaikeuksien tunnistamisen keinoja, joka selkeytti etenemisprosessia. Uskommekin, että erityisesti kasvatusalojen opiskelijat saavat blogista hyviä vinkkejä ja näkökulmia aiheesta tulevaisuuden ammattia varten.

Lähteet: Oppimisvaikeuksien tunnistamisen avulla tuki voidaan kohdistaa oikein - (kotouttaminen.fi)

Koronakriisin vanha uusi normaali

 Käsittelyssämme on Tutkijaliiton blogi. Tutkijaliitto on monitieteinen tutkimustyön harjoittajien rekisteröity yhdistys. Yhdistys julkaisee vertaisarvioitua Tiede & edistys -aikakausilehteä ja omaa kirjasarjaansa, joka kääntää filosofisia teoksia suomeksi, sekä julkaisee uusia, erityisesti käytännöllisen filosofian alaan kuuluvia teoksia.

Blogissa on käsitelty koronavirustilannetta politiikan, taiteen, filosofian ja luonnontieteiden risteyskohdista. Blogista löytyy myös vanhempia postauksia, ajalta ennen Covid-19-pandemiaa. Nämä tekstit käsittelevät hyvinkin erilaisia asioita maahanmuutosta taiteen tilaan kaupungeissa.  Blogista löytyy siis useisiin aiheisiin liittyviä tekstejä, mutta viimeisen vuoden ajalta kaikki tekstit käsittelevät Covid-19-pandemiaa eri näkökulmista.

Blogi nostaa esille kirjoittajien mielestä kiinnostavia teoksia ja esittelee niiden luomia näkökulmia ajankohtaisiin ilmiöihin. Tekstien välillä on kielellistä ja tyylillistä kirjavuutta, sillä niiden kirjoittajat vaihtelevat. Osa teksteistä vaikuttaa olevan lähellä tieteellistä tutkimusta, osa on tiiviitä puheenvuoroja, jotkut vapaamuotoisempaa esseistiikkaa. Tekstejä yhdistää se, että ne hyödyntävät tutkimustietoa. Blogissa erityistä on tutkimustiedon hyödyntämisen laaja-alaisuus, joka heijastelee Tutkimusliiton monitieteistä linjaa.

Perehdyimme Olivia Mauryn, Daria Krivonosin, Minna Seikkulan ja Elisabeth Widen kirjoitukseen Vuosi, jolloin kaikki muuttui ja kaikki säilyi ennallaan. Elämää ylläpitävä työ ja voitontavoittelu Covid-19-pandemian aikana. Teksti väittää, että koronaepidemian vaikutusten esittäminen “uutena normaalina” on harhaanjohtavaa. Artikkelin mukaan kriisi pikemminkin tuo esiin kriisiä edeltäneitä, sukupuoleen ja rodullistamiseen perustuvia valtasuhteita. Sukupuoleen ja rodullistamiseen perustuvien valtasuhteiden korostuminen johtuu siitä, että korona on vahvistanut edelleen yhteiskuntien riippuvuutta niin sanotusta “elämää ylläpitävästä työstä”. Elämää ylläpitävä työ on perinteisesti nähty toissijaisena suhteessa tuottavaan työhön ja sen työvoimassa korostuu yhteiskunnan marginalisoidun ryhmät. Esimerkiksi hoitotyön heikot työolot ja palkkaus ovat nousseet esiin nyt, kun yhteiskunta joutuu huolehtimaan sairaanhoidon kantokyvystä. Rodullistaminen näyttäytyy kirjoittajien mukaan koronakeskustelussa “syntipukkilogiikkana”. Esimerkiksi turvapaikanhakijoilla on vastaanottokeskusten olosuhteista johtuen heikommat mahdollisuudet suojautua koronavirustartunnoilta, mutta siitä huolimatta heitä syytä viruksen levittämisestä. Vastaava tilanne kuvaa yleensä ottaen esimerkiksi palvelu- ja hoiva-alan työntekijöitä, joilla ei ole mahdollisuutta etätöihin.

Kirjoittajat ovat tehneet omia havaintojaan ja tutkimusta liittyen siirtolaisuuteen ja hoivatyöhön vuoden 2020 aikana ja esittävät usein tekstissä jonkin konkreettisen esimerkin väitteilleen. Kun he esimerkiksi puhuvat siirtolaistyövoimasta ja sen ongelmista siirtolaistaustaisille työntekijöille, antavat he esimerkiksi tapauksen, jossa suomalainen yhtiö tuomittiin ihmiskaupasta. Näin he tukevat väitettään antamalla konkreettisia esimerkkejä kuinka korona-pandemia on tuonut jakoa työtätekevien välille. 

Kirjoittajat käyttävät useita erilaisia lähteitä tekstinsä ja väitteidensä tukena. Lähteisiin viitataan tekstin sisällä ja sen lisäksi, että lähteinä toimivat niin kirjat kuin lehtiartikkelit, ovat lähteet monikielisiä. 

Teksti on hyvin jäsenneltyä ja sisältää useita väliotsikoita, jotka helpottavat tekstin nopeaa läpikäymistä. Teksti ei kuitenkaan sisällä ollenkaan valokuvia, kaavioita tai muuta, joka katkoisi tekstiä tai herättäisi lukijan mielenkiinnon. Otsikko kuitenkin herättää lukijan mielenkiinnon pienellä vastakkainasettelulla ja jo alussa pureudutaan hyvin tekstin väitteeseen. Teksti voisi kuitenkin sisältää jotain, joka toisi tekstin lukemiseen helppoutta ja vaihtelevuutta pitkien ja paljon käsitteitä sisältävien kappaleiden joukkoon. 

Useissa verkossa löytyvissä blogeissa on myös mahdollisuus nähdä kuka tekstin on kirjoittanut, sillä tekstin oheen on liitetty kirjoittajasta tai kirjoittajista henkilökuva. Meidän lukemassamme tekstissä tätä mahdollisuutta ei ollut, eikä muissakaan blogin teksteissä. Tämä ei tee tekstistä niin helposti lähestyttävää, vaan jättää sen lukijalleen hieman kaukaiseksi. Teksti ei myöskään hyödynnä verkkotekstin mahdollisuutta, jossa tekstin sisällä lähteisiin viitatessa voisi laittaa linkin suoraan viitattavaan aineistoon. Toisaalta, linkit sijaitsevat lähdeluettelossa, eli alkuperäisiä lähteitä on mahdollista tarkastella suoraan tekstistä. 

Teksti tuntui aluksi hyvin vaikeaselkoiselta ja se sisälsi paljon uusia käsitteitä. Läheskään kaikkia käsitteitä, jotka olivat oleellisia tekstin ymmärtämisen kannalta ei avattu ja se vaikeutti tekstin ymmärtämistä. Tekstin toisessa kappaleessa esiintyvät käsitteet uusintava ja elämää ylläpitävä työ tuodaan esille, mutta niitä ei juurikaan avata lukijalle. Siksi jo tekstin alussa voi helposti syntyä vaikutelma, että teksti on vaikea ymmärtää, vaikka siihen paneutuessa sen väite on kuitenkin ymmärrettävissä.

Tilastotieteellä yhteiskunnan epäkohtia vastaan

Kirjoittajat: Emmi Kyllönen ja Venla Koskela

             Caroline Criado Perezin uutiskirje jatkaa tämän Invisible women (Näkymättömät naiset) -kirjan työtä ja paneutuu viikoittain ajankohtaisiin aiheisiin, jotka käsittelevät sukupuolidataa, sen puutetta ja näiden ilmiöiden vuoksi syntynyttä lopputulosta, joka ei ota huomioon naisten näkökulmaa ja  tarpeita, vaan pitää miestä “vakiokappaleena”. Yhteiskuntaamme kuvaava ilmaisu on seuraavanlainen: “mies on ihminen ja nainen on nainen”. Criado Perez selventää kirjassaan, kuinka maailma on rakennettu miehen tarpeita varten ja miesten näkökulmasta. Tälläisessä asetelmassa suuri osa eletystä elämästä, naisten elämistä, jää näkymättömiin. 

Criado Perezin kirja keskittyy sukupuolidatan puutteiden korjaamiseen. Sukupuolidatalla Criado Perez viittaa siihen tietoon, joka liittyy erityisesti tiettyyn sukupuoleen. Historiallisesti tietoa on kerätty pääasiassa miehistä, jolloin naiset ovat jääneet näkymättömiksi. Mikäli emme kerää tietoa eri sukupuolista ja erittele ja vertaile kyseistä dataa keskenään, ei yhteiskuntamme epätasa-arvoisuutta voida osoittaa selkeästi. Perezin kirja ja blogi kokoaa yhteen kaikkia niitä pieniä ja suuria epäkohtia, joihin törmäämme päivittäin tai joista emme vielä edes tienneet.

(Kuva blogista)

                Criado Perez on ammatiltaan toimittaja. Tämä näkyy hänen kiinnostavissa sanavalinnoissa sekä siinä, kuinka hän puhuttelee lukijoita. Hän on valmistunut talouslinjalta (London School of Economics) ja hämmästyttää lukijoita sillä, kuinka talous- ja tilastotieteestä voi kirjoittaa humoristisella, lukijan mukaansatempaavalla otteella. Hänen huumorinsa keskittyykin yhteiskunnassamme, tieteessä ja politiikassa luonnollisesti esiintyvien ironisten piirteiden osoittamiseen. 

                Uutikirjeen tilata sähköpostiin, helpottaen sen seuraamista. Criado Perez avaa omaa elämäänsä, jopa päiväkirjamaisesti, mutta muistaa myös jokaisessa postauksessa viitata ja ottaa kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin. Hän viittaa paljon muihin teksteihin ja yleisiin puheenaiheisiin kuten uutisiin, uusiin tutkimustuloksiin sekä muiden mielipidekirjoituksiin. Niin kuin kirjassa, myös blogissaan Criado Perez jaksaa päivittää alati muuttuvaa tieteen maailmaa lukijoilleen.  Vuoropuhelutyyppistä viestintää tukevat hänen Instagram- ja Twitter-tilinsä. Criado-Perezin tuttavallinen ja lämminhenkinen tapa kirjoittaa luo läheisen suhteen lukijan ja kirjoittajan välille.  Myös hänen tapansa käyttää paljon kuvia ja meemejä postauksissa luo rentoutta vakavien asioiden käsittelyyn. Aivan niin kuin kävisi kaverin kanssa läpi maailman epäreiluutta kyllästyneenä ja sarkastisesti naureskellen. Toisaalta tämä kaveri sarkasmin ohessa esittää kylmiä faktoja. Loistava tyyppi siis.

(Kuva Criado Perezin instagramista)

                Vaikka toivomme, että blogia (ja kirjan) lukisi jokainen, on selvää, että blogin löytävät helpoimmin ne, jotka ovat lukeneet kirjan tai muuten tietävät Criado Perezin. Lukijoita lienevät siis enimmäkseen naiset. Kuten Criado Perez itse toteaa Invisible Women (2020) -kirjassaan, miehet eivät juuri kuuntele naisten sanomaa. Niinpä juuri päättävissä asemissa olevat miehet, tuskin lukevat Criado Perez’n kirjoituksia, vaikka juuri heidän olisi tärkeä ottaa vastuu. Kiitos kuuluu toki kaikille miehille, jotka ovat kirjan lukeneet ja jatkavat tasa-arvokamppailua. 

                Yksi blogin postauksista on pakko nostaa tässä vielä esiin. Myös Suomi on päässyt “Gender data gap of the week”-osioon. Osiossa Criado Perez ottaa viikoittain esille ajankohtaisen ilmiön, jossa tulee selkeästi ilmi miesolettama tai sukupuolidatan puute. Suomalaiset olivat saaneet uusia tutkimustuloksia krapulan kampittamisesta.Tutkijat väittävät löytäneensä parannuskeinon kankkuseen, mutta hupsis, naiset on jätetty tyystin tutkimuksen ulkopuolelle. Kaikki tutkimukseen osallistuneet 19 koehenkilöä olivat tietenkin miehiä. Mutta eihän tuollainen krapulan tutkimus ole niin vakava asia, eikö? Criado Perez on kirjassaan selvittänyt aikaisemmin lääketieteen taipumusta tutkia lääkkeiden ja hoitojen vaikutusta ainoastaan miespotilaisiin, mikä johtaa tilastollisesti merkittävästi naisten suurempaan kuolleisuuteen toimimattomien lääkkeiden ja väärin annosteltujen lääkemäärien vuoksi. Ja taas huomattiin, ettei kyseessä ollutkaan niin hassunhauska lipsahdus.

Suomen lapsus on luettavissa seuraavan linkin kautta:

http://newsletter.carolinecriadoperez.com/issues/invisible-women-default-male-hangovers-274639

                Rakas lukija, olet nyt tutustunut Caroline Criado Pereziin ja ehkä selannut hänen blogiaan. Toivon hartaasti, että kaivat myös hänen kirjansa esiin. Se löytyy näppärästi myös äänikirjana monesta eri palvelusta. Criado Perezin blogi osoittaa, kuinka tilastolliset totuudet tukevat käsitystä siitä, että maailma on suunniteltu miehiä varten. On vaarallista, kun yli puolet maailman väestöstä unohdetaan. 

Lähteet: 

Criado Perez, C., (2020) Invisible Women, Exposing data bias in a world designed for men, Random House UK, suom. Näkymättömät naiset

Criado Perez, C., blogi, e-lähde: http://newsletter.carolinecriadoperez.com/

Martin Paasin rahablogi (Miikka H. ja Henna J., Ellinooran ryhmä)

Martin Paasi on Nordnetin talousasiantuntija, joka kirjoittaa blogia taloudesta ja sijoittamisesta sekä muista ajankohtaisista aiheista. Nordnet on pohjoismainen osake- ja rahastovälittäjä, joka on perustettu Ruotsissa vuonna 1996. Blogin mielipiteet on Nordnetistä riippumattomia. Paasilla on työhistoriaa myös muissa rahoitusalan yrityksissä, minkä lisäksi hän toimii tällä hetkellä Suomen Ekonomit ry:n puheenjohtajana. Paasi nimeää osaamisalueikseen rahoitusmarkkinat, rahoitusmarkkinoiden tuotteet ja organisaatiot.

Blogin ulkoasu on hyvin pelkistetty. Artikkelit on jaettu erilaisiin kategorioihin, mikä helpottaa tekstiin asennoitumista. Kategoriat helpottavat myös tekstin sisällön hahmottamista, sillä otsikot eivät aina kerro sitä kovin tarkasti. Artikkeleissa ei juurikaan käytetä kuvia visualisoimaan asioita, vaan ainoat kuvat ovat artikkeleiden kansikuvia. Nämä kansikuvat ovat pääsääntöisesti Martin Paasin kasvokuvia, osa niistä mustavalkoisina. Blogitekstien pituudet ovat hyvin tyypillisiä ja niissä edetään melko nopeasti.

Blogitekstien sisältö on asiapainotteista tekstiä talouteen ja sen ylläpitämiseen liittyvistä asioista sekä ajankohtaisten teemojen, kuten Suomen finanssipoliittisten päätösten, kommentointia. Paasi painottaa usein pitkäjänteistä pitkän aikavälin sijoittamista ja muistuttaa usein korkoa korolle -ilmiöstä. Korkoa korolle -ilmiössä pienelläkin summalla voi pitkällä aikavälillä päästä suuriinkin voittoihin. 

Blogien aiheet ovat kategorioitu ja nämä kategoriat ovat näkyvissä eri blogien otsikoiden lähellä. Tässä yleisimpiä kategorioita ja esimerkkitekstejä niihin:

1) Säästäminen ja sijoittaminen

• Megatrendirahastot ja Äitiyspakkaukseen osakesäästötili?

2) Talouden trendit ja ilmiöt

• Iskeekö inflaatio? ja Terveiset eläkejärjestelmän ylipapeille

3) Ajankohtaista pörssissä

• GameStop ja USA:n presidentinvaalit ja Veikkaus

4) Arjen säästövinkit

• Sijoittaminen viisikymppisenä ja Sijoittaminen on kansalaistaito

Erityisesti Säästäminen ja sijoittaminen -kategoria aiheuttaa paljon keskustelua alustalla. Syynä voi olla se, että tekstit aiheuttavat lukijoissa paljon kysymyksiä aiheeseen, kuten ETF-rahastoihin, liittyen. Säästämisen ja sijoittamisen tekstit myös haastavat lukijoiden perinteistä ajattelua siitä, että säästäminen on vain rikkaiden etuoikeus.

Blogin kieliasu on pyritty kirjoittamaan asiallisesti ja ymmärrettävästi, mutta teemat ovat kuitenkin sen verran haastavia, että tekstin ymmärtäminen vaatii jonkin verran tietämystä aiheesta etukäteen. Paasin kirjoittamistyyli on keskustelua herättävää sekä osin jopa provosoivaa. Paasin mielipiteet on hyvin suoria ja eräänkin tekstin otsikossa väitetään suoraan, että “treidaaminen ei kannata”.

Mielestämme Paasin blogitekstit ovat hyvin mielenkiintoisia ja tarpeeksi lyhyitä, että niitä jaksaa lukea ja tiedon sisäistää hyvin. Vaikka blogin ulkoasu on selkeä ja helppolukuinen, ulkoasua parantaisi esimerkiksi tekstin sisällä olevat kuvat. Nämä kuvat auttaisivat myös hahmottamaan isoja vaikeita asioita, joita teksteissä käsitellään.

Lähteet

https://www.nordnet.fi/blogi/author/martin-paasi/

Psykologista tutkimustietoa Instagramissa (Sara & Maija)

Valitsimme tehtävässä tarkasteluun Instagram -sivuston. Havaintojemme mukaan tällä hetkellä valtavirrassa ja suosiossa oleva Instagram tarjoaa virkistävää ja uutta näkökulmaa tieteellisen tiedon esille tuomiseen tavoittaen helposti laajan lukijakunnan. Omaa nimeään kantavaa Instagram -sivua ylläpitävä Emmi Arponen on koulutukseltaan fysioterapeutti ja aikuiskouluttaja ja opiskelee psykologiaa sekä terveystieteitä. Hänen monitieteellinen näkökulmansa ihmisten terveyteen heijastuu hänen Instagram postauksissaan, joissa käsitellään ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista. Hänen sivunsa keskittyy perinteisemmän psykopatologisen näkökulman sijaan tuomaan esiin positiivisen psykologian teemoja, jossa keskiössä on ihmisten voimavarojen ja vahvuuksien tukeminen.

Arposen Instagram -sivustolla tieteellinen tieto yhdistyy sujuvasti esteettisesti kauniiseen visuaaliseen kuvasisältöön, mikä tekee sivustosta lukijoita houkuttelevan. Postauksissa käytetty kieli tekee hyvinvoinnin teemoista kaikille ymmärrettäviä välttäen vaikeaa terminologiaa. Psykologia on ihmisiä lähelle tuleva tieteenala, jossa tieteellisen tiedon ollessa puutteellista arkiajattelu ohjailee helposti ihmisten käsityksiä. Arposen Instagram -sivustolla keskeisessä roolissa on arkiajattelussa syntyneiden vääristymien korjaaminen tieteellisesti tutkitulla tiedolla.

Sivuston luotettavuuden kannalta relevanttia on paitsi Arposen oma asiantuntijuus hänen käsittelemistään aiheista, myös hänen käyttämänsä tieteelliset objektiiviset lähteet, jotka ilmoitetaan selkeästi postausten kommenttiosuuksissa. Postauksissa epäselväksi jää kuitenkin, mikä tiedosta on lainattu lähteestä ja mikä on Arposen omaa ääntä. Tämän lisäksi postauksiin on kerätty tietoa useammasta lähteestä, jolloin ilman tekstin sisäisiä lähdemerkintöjä lukijaa hämmentää, mikä tieto on poimittu mistäkin lähteestä. Instagram tieteellisen tiedon julkaisualustana on kehittänyt omia normeja liittyen lähdemerkintöihin. Arposen käyttämä lähdemerkintätyyli on hyvin yleinen muillakin tieteellistä tietoa jakavilla Instagram-tileillä. Luotettavuuden kannalta pitäisin merkittävänä myös sivustolla hyödynnettyä kommenttikentässä tapahtuvaa vuorovaikutusta sivuston ylläpitäjän ja lukijoiden välillä, jolloin esitettyjä tietoja on tarvittaessa myös mahdollista kyseenalaistaa tai täydentää. 

Tarkempaan tarkasteluun valitsimme sivustolta henkisen väkivallan vaikutuksia hyvinvointiin käsittelevän postauksen. Postaus on rakennettu sivustolle tyypilliseen tapaan esittämällä aluksi väite, jonka mukaan henkisen väkivallan merkitystä hyvinvointiin vähätellään, eikä tietoa ole riittävästi. Väitteen jälkeen postaukseen on koottu faktatietoa henkisestä väkivallasta. Julkaisun argumentit ja kielenkäyttö ovat niin helposti ymmärrettäviä, että aiheen täysin vieraaksi kokeva lukijakin saa monipuolisen käsityksen henkisestä väkivallasta. Arponen ei esitä mustavalkoisia väitteitä, vaan korostaa henkisen väkivallan kompleksista ja moniulotteista luonnetta. Lähteitä on riittävästi ja monipuolisesti julkaisun pituuteen verrattuna. Tekstin sisään ei ole kuitenkaan merkitty, mikä tieto on poimittu mistäkin lähteestä. Huomiota kiinnittää myös epämääräinen viittaus tutkimukseen, jossa mainitaan tutkimuksen vuosiluku, mutta ei tekijää. Tämä vaikeuttaa tutkimuksen löytämistä kommenttiosioon merkityistä lähteistä.

Mielestämme Arponen onnistuu hyvin postauksessaan tuomaan esiin henkisen väkivallan vakavuutta siten, että sitä mahdollisesti ennakkoluuloisestikin suhtautunut lukija ymmärtää henkisen väkivallan vakavuuden. Loppujen lopuksi luulemme, että Arposen motiivi onkin tavoittaa postauksella tällaisia henkilöitä ja pyrkiä vaikuttamaan juuri heidän asennoitumiseen henkistä väkivaltaa kohtaan. Lukijalle jää koherentti käsitys yhteiskunnassa vallitsevista asenteista henkistä väkivaltaa kohtaan ja argumenteista näitä asenteita vastaan. Arponen on onnistunut kokoamaan laajasta aiheesta hyvin kattavan tietopaketin tiivistämällä viimeaikaista tutkimustietoa, terveysvaikutuksia ja henkisen väkivallan seurauksia yhteen postaukseen.