Suomen kasvatuspsykologit (Sara L. ja Emma V.)

Suomen kasvatuspsykologit ry on kasvatuspsykologit.com sivustolla sijaitseva blogi, joka ei todennäköisesti sisällä sitä, mitä odottaa löytävänsä kirjoittamalla hakukenttään “kasvatuspsykologia blogi”. Haulla voisi odottaa törmäävänsä esimerkiksi tekstiin, jolla kasvatuspsykologi jakaa vinkkejä taaperoiden kiukunpuuskien lepyttelyyn.

Suomen kasvatuspsykologit ry.n blogi, joka liittyy yhdistyksen nettisivuihin, sisältää sen sijaan yleistä infoa joko alan tilanteesta tai yhdistyksestä. Kirjoittajina toimivat yhdistyksen jäsenet ja osassa tekstejä kirjoittajaksi mainitaan vain yhdistys. Kuvia ei erityisesti löydy eikä teksti ole henkilökohtaista, joten mielenkiintoa tekstiä kohtaan on hankala pitää yllä. Tekstejä löytyy kahdeksan vuosilta 2016-2021, eli postauksia on aika harvakseltaan. Paljon puhutaan siitä, kuinka Oulussa on Suomen ainoa kasvatuspsykologian koulutus ja sen turvaamisen ja parantamisen puolesta argumentoidaan.

Ensimmäinen kirjoitus Kasvatuspsykologian roolista on yliopisto-opettaja Heli Kiema-Junesin tekemä. Teksti herätti mielenkiinnon ja sai toivomaan lisää samankaltaista sisältöä. Postauksessa kerrotaan kasvatuspsykologian teoriataustasta sekä ammattilaisten käytännön aloista. Kirjoitus oli mielenkiintoinen ja johdatteli hyvin aiheeseen: kasvatuspsykologian on tarkoitus soveltaa psykologista tietoa kasvattajan ja kouluttajan avuksi tukemaan kasvua ja oppimista. Lähdeviitteet kuitenkin puuttuivat niin, että lopussa oli vain lista yhdestätoista ilmeisesti tekstissä hyödynnetystä kirjallisuudesta. Näitä lähteitä tarkastelemalla voisi sinällään päästä syvemmälle kasvatuspsykologian luonteeseen, mitä blogi alkoi jollain tasolla tarjoilla vasta viimeisimmissä julkaisuissaan.

Vaikka kommentointi on mahdollista, vuorovaikutus jää vähäiseksi. Blogissa puhutaan asiaa, joka ei kuitenkaan ole merkityksellistä alan ulkopuolisille tai ihmisille, jotka toivovat löytävänsä käytännön vinkkejä arkeen kasvatuspsykologian näkökulmasta. Alaa pohtivalle yksilölle tai tuoreelle kasvatuspsykologille blogi saattaa olla kaikista hyödyllisin.

Kuinka saada rokotevastaisten huomio? (Pekka W.)

Nykymaailmassa erilaiset väärinkäsitykset sekä virheellinen tieto voivat levitä nopeasti internetin ja sosiaalisen median välityksellä. Väärinkäsityksiä syntyy, kun taustalla olevaa tiedettä tai käsitteitä ei ymmärretä riittävästi. Tämä voi olla vaarallista varsinkin silloin, kun väärinkäsitykset koskevat terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa.

Terveys ja tiede -blogissaan Juhani Knuuti yrittää vastata sekä korjata näitä väärinkäsityksiä hyödyntämällä omaa ammattiosaamistaan lääketieteen professorina. Postauksien väitteet eivät kuitenkaan perustu vain Knuutin sanaan, vaan ne ovat perusteltu viittaamalla tieteellisiin julkaisuihin.

Blogipostaukset ovat rajattu yhden aiheen ympärille. Pandemian aikana aiheet ovat keskittyneet lähinnä koronaan, mutta blogissa myös käsitellään säännöllisesti kriittistä ajattelua ja tieteellisiä menetelmiä.Tieteellisiä termejä käytetään harkitusti, jolloin tekstin ymmärtäminen on mahdollista myös tiedeyhteisön ulkopuolisille, joka tukee blogin tavoitetta tuoda tieteen ymmärtämistä laajempaan tietoisuuteen. Blogitekstit koostuvat lyhyistä kappaleista ja ne on jaettu väliotsikoin, mikä tekee niistä helppolukuisia.

Provosoimalla huomiota, mutta tuottaako se tuloksia?

Korona-aiheet ovat herättäneet blogissa paljon keskustelua. Yli 700 kommenttia provosoivalla otsikollaan kerännyt blogiteksti “Moni sairastuu ja kuolee koronarokotuksen jälkeen” (17.1.2021), paneutuu väärinkäsityksiin rokotteen turvallisuudesta ja tehokkuudesta. Blogiteksti käsittelee erityisesti seuraavia aiheita ja väittämiä

1. Koronarokotuksen jälkeen tapahtuvat sairastumiset ja kuolemat yhdistetään itse rokotteeseen

2. Haittavaikutukset ovat rokotteissa normaalia ja koronarokotuksen haittavaikutukset ovat olleet tyypillisiä

3. Rokotteen kyvystä estää tartuntaa ei ole tutkimusdataa, mutta tämä ei tarkoita, että se ei sitä estä

Kommenttiosio on kerännyt paljoni rokotevastaisia kommentteja, sillä otsikko mahdollisesti antaa ymmärtää, että julkaisu olisi samaa mieltä näiden kommenttien kanssa. Tämä on todennäköisesti tietoinen valinta Knuutilta, sillä hän haastaa rokotevastaisia kommentteja kommenttiosiossa. Useimmiten keskustelu ei kuitenkaan jatku pitkään Knuutin tyrmättyä rokotevastaiset väitteet.

Toisaalta tapa, millä hän asiaa lähestyy, saattaa vain työntää pois toisin ajattelevia ja siten hänen bloginsa tavoite jää saavuttamatta rokotevastaisten osalta. Kommentteihin on saatettu laittaa linkkejä disinformaatiota jakaville sivustoille, mitä Knuuti kuitenkin poistaa. Tämä voi erityisesti rokotevastaisille näyttäytyä tiedon peittelemisenä.

Lähteet:

Juhani Knuuti, 2021. Moni sairastuu ja kuolee koronarokotuksen jälkeen

https://blogit.ts.fi/terveys-tiede/moni-sairastuu-ja-kuolee-koronarokotuksen-jalkeen 

Persoonallisuustestit yritysten työkaluina (Maria K. ja Tuomas L.)

Persoonallisuustestien käyttö rekrytoinnissa on lisääntynyt merkittävästi 1980-luvulta lähtien (Tett & Christiansen 2007). Jos trendi jatkuu ja persoonallisuustestien käyttö rekrytoinnin välineenä kasvaa tulevaisuudessa entuudestaan, on aihe hyvin ajankohtainen ja koskettaa monia tulevaisuuden työnhakijoita. Valitsimme arvioitavaksi blogitekstiksi kirjoittajan sekä provokatiivisen otsikon vuoksi rekrytointifirma Psyconin sivuilla julkaistun Mikael Nederströmin blogitekstin ”Persoonallisuustestit – Tutkimusta vai hutkimusta”. 

 

Persoonallisuus kriteerinä:

 

Nederströmin (2016) näkemys persoonallisuustesteistä on myönteinen, joskin hän näkee tarpeelliseksi yhdistää ne myös muihin arviointimenetelmiin, kuten kykytesteihin. Kun persoonallisuustestejä käytetään rekrytointiin Nederströmin ehdottamalla tavalla, päästään kokonaisuuteen, joka ei muistuta oikeusmurhaa, hän kirjoittaa. Sanavalinta on erikoinen. Onko oikeusmurhan rajamailla liikkuvan ennusteen saaminen ennustamisen arvoista? 

Persoonallisuustestit ennustavat työelämässä menestymistä noin 20% tarkkuudella, mikä Nederströmin mukaan tarkoittaa niiden tuovan rekrytointiprosessiin suurta lisäarvoa. Koko työyhteisön parasta ajatellen vaatii kuitenkin kattavia perusteluja todeta, että työtehtävään sopii vain tietynlainen persoonallisuus. Erilaiset tavat ajatella synnyttävät erilaisia näkökulmia ja ratkaisuja ongelmiin, mikä päinvastoin puoltaa monipuolista henkilöstöä.

Persoonallisuustesteissä annetut vastaukset eivät välttämättä ole edes todenmukaisia. Työnhakija voi esimerkiksi pyrkiä vastaamaan sen mukaan, mitä ajattelee työnantajan etsivän. Itsearvioinnin käyttämisen on tieteellisessä tutkimuksessa havaittu olevan usein hyvinkin epäluotettavaa (Coolican 2018, 114-155).

Kirjoittajan uskottavuus ja lähteiden käyttö:

 

Nederströmillä on aiheesta aitoa asiantuntijuutta ja koulutustaustaa. Toisaalta hän on myös Psyconin osakas ja tutkimusjohtaja. Lisäksi kyseessä on kaupallisen yrityksen ylläpitämä blogi, ja postauksissa on havaittavissa agenda saada yritykset kokemaan, että he tarvitsevat työntekijöiden valitsemiseen Psyconin erityisosaamista. Tällainen puolueellisuus on aina otettava huomioon. 

Jokainen kappale Nederströmin tekstissä sisältää vähintään yhden viitteen oleelliseen tutkimukseen, mutta lähes jokainen näistä tutkimusartikkeleista on joko maksumuurin takana tai poistettu viittauksiin merkitystä sijainnista kokonaan, eikä Nederström avaa niitä ollenkaan. Tämä on osin väistämätöntä johtuen blogitekstin lyhyestä luonteesta, mutta johtaa myös siihen, että lukijan on luotettava kirjoittajan tulkintaan lähteestä. 

 

Lähteet

Kuva: Shutterstock: https://www.shutterstock.com/image-photo/smiling-african-female-hr-manager-handshake-1361250575?

 Coolican, H. (2018). Research Methods and Statistics in Psychology. Seventh Edition. Abingdon: Routledge.

Nederström, M. (19.9.2016). Persoonallisuustestit - Tutkimusta vai hutkimusta. Psycon. https://www.psycon.fi/blogi/persoonallisuustestit-tutkimusta-vai-hutkimusta

 

Tett, R. P., & Christiansen, N. D. (2007). PERSONALITY TESTS AT THE CROSSROADS: A RESPONSE TO MORGESON, CAMPION, DIPBOYE, HOLLENBECK, MURPHY, AND SCHMITT (2007). Personnel Psychology, 60(4), 967-993. Retrieved from https://www-proquest-com.ezproxy.jyu.fi/scholarly-journals/personality-tests-at-crossroads-response-morgeson/docview/220132538/se-2?accountid=11774 

Sijoittaminen tutuksi blogien kautta (Joonas K. ja Ronja V.)

Tutkimme piksu.net-sivustoa, jossa blogien aiheena on pääosin osakesijoittaminen. Julkaisuissa yhdistyy monien asiantuntijoiden näkemykset, koska sivustolla on useampia kirjoittajia. Aiheet vaihtelevat osakesijoittamisen sisällä laajasti. Blogien julkaisu on lähes päivittäistä, ja niiden aiheina on muun muassa tulosennusteita, osakeseurantoja ja henkilökohtaisempia sijoittajien postauksia. Tekstien kommenteissa käydään myös jonkin verran keskustelua sijoittamiseen ja käsiteltyihin aiheisiin liittyen.

Valitsimme tarkemmin tarkasteluun 30.1.2022 julkaistun blogipostauksen Tuottovaatimuksen osatekijä: riskitön korko. Postaus on osa Jyrki Toivosen sivustolle kirjoittamaa postaussarjaa, jossa esitellään tuottovaatimuksen eri komponentteja. Tuottovaatimus on se minimituotto, jota sijoittaja vaatii ottamalleen riskille. Toivonen tarkastelee riskitöntä korkoa eri valuuttojen suhteen ja antaa myös hieman taustaa käsitteelle. 

Aihe on merkityksellinen ja ajankohtainen, koska sijoittaminen ja siihen liittyvät teemat ovat olleet viime vuosina enenevissä määrin esillä mediassa. Myös koronapandemia on tuonut omat haasteensa sijoitusmarkkinoille. Siksi useita sijoittajia voikin kiinnostaa oppia arvonmäärityksestä suhteessa valuuttaan. 

kuva: Pixabay

Terminä riskitön korko tarkoittaa sitä korkoa, johon kaikkia riskiä sisältäviä hintoja verrataan. Riskitön korko ei tarkoita että sijoitus on täysin riskitön, vaan se on pienintä mahdollista riskiä vastaava tuotto. Otsikossa väite riskittömästä korosta voi kuitenkin kiinnittää lukijan huomion, herättää mielenkiinnon ja saattaa houkutella kirjoitukselle lisää lukijoita. 

Postauksessaan Toivonen käyttää kuvia avukseen havaintojensa esittämiseksi. Lyhyet, mutta ytimekkäät kappaleet, ja käytetyt kuvat tekevät tekstistä selkeää luettavaa. Blogiteksti on mielestämme hyvä opastus sijoittamisen teemoista kiinnostuneille. Tosin, jos tekstiä lähtee lukemaan ilman taustatietoja sijoittamisesta ja taloudellisista termeistä ylipäätään, voi blogipostauksen ymmärtämisen kokea hieman hankalaksi. 

Lähteet

Jyrki Toivonen, 2022. Tuottovaatimuksen osatekijä: Riskitön korko. https://piksu.net/tuottovaatimuksen-osatekija-riskiton-korko/

https://pixabay.com/fi/photos/varastossa-kauppaa-monitori-1863880/

Arjen Tietoturvaa (Juho T. & Lari N.)

Havaintoja digimaailmasta on Petteri Järvisen henkilökohtainen blogi. Järvinen käsittelee blogissaan IT alan ilmiöitä ja muita ajankohtaisia aiheita, esimerkiksi näkökulmia koronaviruspandemiaan. Järvinen on pitänyt blogiaan vuodesta 2007. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Tampereen yliopistosta ja on sittemmin kirjoittanut artikkeleita ja tietokirjallisuutta IT-alalta. Blogin kohderyhmä vaikuttaisi olevan digialasta kiinnostuneet henkilöt, jotka hakevat valveutuneita näkökulmia aiheisiin.

Valitsimme tarkasteltavaksi Järvisen 16.10.2021 julkaiseman postauksen Koronapassin tietoturva, joka tuo ilmi muutamia yllättäviä havaintoja siitä, mitä tietoa Euroopan koronapassi sisältää käyttäjästään ja miten siihen pääsee käsiksi.

Suomalaisen ja Belgialaisen koronapassin skannaussovellusten vertailua (Petteri Järvinen)

Vaikka Suomalainen koronapassin lukija näyttää koodista vain nimen ja voimassaolon, voi vaihtoehtoinen toteutus lukijasta lukea siitä myös syntymäajan, rokotuksen ajankohdan ja tiedot käytetystä rokotteesta. Koska tätä ei viestitä pasassin käyttäjälle, on vaarana oman yksityisyytensä tahaton vaarantaminen.

Myös tietojen tallentaminen on Passin lukijan toteutuksen harteilla. Suomalainen sovellus ei tallenna skannatuista koronapasseista historiatietoja, mutta jokin toinen toteutus saattaa. Ei voi siis tietää pelkällä koronapassin näyttämisellä käsitelläänkö siitä luettuja tietoja tulevaisuudessa ja mihin ne tallennetaan.

Järvisen blogiteksti on hyvä muistutus tietoyhteiskunnan sovellusten mukanaan tuomista lieveilmiöistä. Kun järjestelmiä kehitetään nopealla aikataululla, testaus ja laadunvalvonta saattavat jäädä taka-alalle. Terveydenhoitoalan järjestelmät ovat tällä hetkellä pinnalla Suomessa, kun uusia potilastietojärjestelmiä otetaan käyttöön ja alueita yhdistetään. Käyttöoikeuksien täsmällinen rajaaminen on haastavaa, mutta ehdottoman tärkeää.

Lähteet:

Järvinen, P. (2.2.2022) Koronapassin tietoturva. Haettu 31.1.2022 osoitteesta https://pjarvinen.blogspot.com/2021/10/koronapassin-tietoturva.html

Kielikasvatus - miten kieltä opitaan koulussa parhaiten? (Daria Pavlova & Hanna Haataja, Lauran ryhmä)

Kielikasvatus on aiheena hyvin ajankohtainen, sillä se on alkanut yleistymään suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Kielen oppimista ja kielikasvatusta käsitellään Kimi Haatajan blogipostauksessa Käytännön toimia kielikasvatuksen edistämiseksi: Kieliprofilointi, laaja-alainen (kielen-)oppiminen ja LOPS2019. Postauksessa esitellään kielen oppimiseen liittyviä käytännön vinkkejä Lukion opetussuunnitelman ohjeita läpikäyden. Opetushallituksen Kieliprofiili-blogissa julkaistu blogipostaus on suunnattu erityisesti opettajille ja kasvatusalalle.

Helpoimpia käytännön toimia kielikasvatuksen lisäämiseksi oppimisympäristöön ovat kielen integrointi muihin oppiaineisiin ja tietoisuuden lisääminen kielikasvatuksen tärkeydestä opetuksessa. Lisäksi kirjoittaja tuo esille ProfiLang-koulutuksen ja sen mukana tulleet videopohjaiset kielisimulaatiot. Nämä kielisimulaatiot nopeuttavat ja motivoivat kielen oppimista, sillä kieltä pääsee käyttämään autenttisessa ympäristössä. Meiltäkin löytyy positiivisia kokemuksia kielisimulaatiosta. Esimerkiksi lukion kielen tunneilta on jäänyt mieleen natiivipuhujien vierailut sekä videomateriaalit autenttisesta ympäristöstä. Tämä on lisännyt itsevarmuutta kielenkäyttäjänä.

ProfiLang neuvoo myös kielten opiskelijoille kieliprofiilin laatimista. Kieliprofiili on yksilöllistä ja auttaa hahmottamaan itsensä kielenoppijana ja omien oppimisstrategioiden analysointia. Kieliprofiili on uusi ilmiö opetussuunnitelmassa ja voi helposti jäädä epäselväksi. Postauksessa käytetään muutenkin paljon tieteellisiä termejä, kuten immersiivinen oppiminen tai synergiasuhde. Vaikka sanasto on osittain hankalaa, oletuksena on kuitenkin, että lukijakunta on opettajat, jotka tuntevat jollain tasolla näitä termejä.

Teksti on luotettavaa ja pohjautuu selkeästi lähteisiin, sillä lopussa on kattava lähdeluettelo. Yksittäisiin postauksiin ei kuitenkaan voi kommentoida, mikä vähentää vuorovaikutteisuutta kirjoittajan ja lukijakunnan välillä. Luotettavuutta kuitenkin lisää se, että kirjoittajana on soveltavan kielitieteen ja kielikasvatuksen dosentti Tampereen yliopistossa, joka toimii myös Heidelbergin yliopistossa vierailijaprofessorina. 

On mielenkiintoista nähdä, miten kielisimulaatio ja ylipäätään kielikasvatus jatkaa kehittymistään tulevaisuudessa esimerkiksi kasvavan digitalisaation kautta. 

Linkki blogipostaukseen:

https://www.oph.fi/fi/kieliprofiilin-blogi

Hyvinvoinnin ABC (Aleksanteri Skaniakos & Yulia Pennonen)

Tarkastelemamme blogipostaus “Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi” on Tiedenaisten kirjoittama katsaus siihen, mistä hyvinvointi todellisesti koostuu. 

Tiedenaiset on seitsemän naisen joukko, joka tuottaa sosiaaliseen mediaan tieteellistä sisältöä erityisesti hyvinvointiin liittyen. Yhteisö koostuu mm. lääketieteen ammattilaisista, kasvatustieteen maistereista sekä ravitsemusterapeuteista. Tiedenaiset käyttää pääsääntöisenä sosiaalisen median kanavana Instagramia, jossa heillä on yli 50 tuhatta seuraajaa. Julkaisuja ilmestyy säännöllisesti ja ne ovat suunnattuja kaikille hyvinvoinnin aiheesta kiinnostuneille, mutta erityisesti naisille.

Blogikirjoituksen mukaan hyvinvointi on kokonaisuus, joka koostuu kolmesta eri osa-alueesta, kuten fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta. Yleisen hyvinvoinnin lisäksi lisäksi Tiedenaiset käy läpi, millainen on hyvinvoiva ihminen. Sellainen henkilö kokee kehonsa ja mielensä terveydeksi, tuntee itsensä onnelliseksi ja pitää ihmissuhteitansa yllä. 

Artikkelin sisältö kokonaisuutena on monipuolinen ja avaa erinomaisesti hyvinvointi-käsitteen esimerkkien avulla. Sisältö ei sinäänsä kerro mitään uutta, vaan teksti on kertauksena peruskoulussa opituista asioista. 

Käytettyjä lähteitä ei tiedä, sillä artikkelista puuttuu täysin lähdeluettelo. Ainoa viittaus on Tiedenaisten kirjaan, johon on laitettu vain ostolinkki. Tekstin sisällä viitataan WHO:n artikkeliin, jota ei kuitenkaan ole spesifioitu taikka listattu minnekkään. Toivoisimme parempaa lähdekäytäntöä, vaikka kyseessä on blogiteksti.

Tekstissä korostetaan hyvinvoinnin olevan riippuvainen omasta elämäntilanteestaan sekä kokemuksestaan. Tämä oli mielestämme osuva ja tärkeä väite, sillä moni saattaa suhtautua hyvinvointiinsa liian vakavasti tai toisinpäin. On hyvä muistaa kuunnella omaa kehoaan elämänsä eri vaiheissa. Tiedenaisten lainaama WHO:n sitaatti “terveys on päivittäisen elämän voimavara, ei elämän päämäärä” tiivistää hyvin tekstin sanoman.

Lähteet:

https://www.tuumakustannus.fi/artikkelit/kokonaisvaltainen-hyvinvointi

https://www.instagram.com/tiedenaiset/?hl=fi