Psykologiako tiedettä? (Laura ja Juulia, Ellinooran ryhmä)

“Tänäkin kesänä moni meistä teloo kehonsa,

mutta vielä useampi sydämensä.

Tarpeettoman inhimillisen kärsimyksen määrä on loputon,

mutta meistä jokainen voi vähentää sitä.”

Tutustuimme Iltalehden verkkosivuilta löytyvään Hanna Markukselan kirjoittamaan blogiin. Terveys-blogin aiheena on ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi; erityisesti hän keskittyy psyykkiseen terveyteen ja ruokailutottumuksiin. Bloginsa Markuksela on suunnannut meille, tavallisille kansalaisille, jotka jaamme hänen kanssaan samat mielenkiinnon kohteet. Itse blogin kirjoittaja Hanna Markuksela on psykologi, hyvinvointivalmennus Avalonian perustaja, tietokirjailija ja lisensoitu FLT Ravintovalmentaja. Pro Gradu -tutkielmansa Markuksela on tehnyt Jyväskylän yliopiston Psykologian laitoksen valvovien silmien alla vuonna 2010.

Kirjoituksissaan Markuksela tuo esiin arkipäivän pulmatilanteita, joihin hän esittää omat ratkaisuehdotuksensa. Mielenkiintomme blogia kohtaan heräsi, sillä suurin osa aiheista on yhdistettävissä opiskelualaamme psykologiaan. Postauksissa on käsitelty muun muassa ihmissuhteita, lasten keskittymisongelmia, masennusta sekä ravitsemussuosituksia. Lähempään tarkasteluun valitsimme Elämä, selviytymisohjeet -postauksen. Kyseisen kirjoituksen teemana on coping- eli selviytymiskeinot. Markukselan mielestä ihmisten käyttämät selviytymiskeinot ovat usein haitallisia ja niiden vaikutukset voivat olla hyvinkin pitkäaikaisia. Ilmiötä avatakseen kirjoittaja nostaa esiin arkipäivän esimerkkejä huonoista keinoista ja niiden seurauksista.

“Se surullisen kuuluisa tyyppi,

jolla on aina PMS sukupuoleen tai kuukauden aikaan katsomatta.

Hän vetoaa yleensä temperamenttiinsa tai asemaansa

säilyttääkseen mahdollisuuden räjähdyksiin jatkossakin.”

“Elämä, selviytymisohjeet” on varsin tyypillinen Markukselan postaus, sillä se avaa psykologian käsitteitä arkipäiväisessä kontekstissa. Kyseinen kirjoitus pohjautuu, kuten muutkin Markukselan tekstit, lähinnä kirjoittajan omiin kokemuksiin sekä tietopohjaan, ja asiantuntijuus näkyy kirjoittajan varmuudessa ottaa kantaa keskustelua herättäviin aiheisiin. Tieteellisestä kirjoittamisesta eroten Markuksela ei blogissaan viittaa tutkijoiden tuloksiin tai muilla tavoin perusta ajatuksiaan tieteellisiin lähteisiin. Lukijan on siis luotettava kirjoittajan näkemyksiin sellaisenaan.

Tekstien sisällöille on ominaista yksinkertaistava tapa kirjoittaa aiheista “10 tapaa vähentää stressiä”-tyyliin. Ne siis antavat helppoja ohjeita ja vinkkejä lukijan arkipäivän ongelmiin. Markukselan tapa käyttää kieltä on varsin selkokielinen ja siinä näkyy kirjoittajan oma pohdinta sekä mielipiteet. Turhat termit Markuksela jättää alan tieteellisempiin teksteihin ja antaa lukijan nauttia blogin keveydestä. Mielestämme tämä onkin toimiva tapa kirjoittaa alamme ilmiöistä, sillä psykologian tutkimuskohteet ovat harvoin mustavalkoisia.

Blogeille tyypillinen keskustelukulttuuri näkyy Terveys-blogissa hyvin selkeästi. Suurin osa postauksista on herättänyt keskustelua - parhaimmillaan jopa reilut 40 kommenttia. Kommenteissa esiintyy mielipiteitä sekä kirjoitusten puolesta että vastaan, ja kommentoijat voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia. Postauksien aiheiden lisäksi kommenteissa näkyy myös koko psykologian alaan liittyviä mielipiteitä. Alan ihmisläheisyyden vuoksi kaikki eivät miellä sitä varsinaiseksi tieteeksi, vaan rinnastavat laillistetut psykologit ennustajaeukkoihin ja ehdottavat ryhtymistä taksikuskeiksi.

Psykologiaa opiskelevan näkökulmasta on mielenkiintoista seurata tieteenalamme herättämiä ajatuksia ja mielipiteitä. Absoluuttisen totuuden löytäminen ei ole psykologian päämääränä, sillä jokainen yksilö on oma ainutlaatuinen kokonaisuutensa. Siksi myös ilmiöitä on tarkasteltava aina tilannekohtaisesti: sanoohan maalaisjärkikin, että ihmiset reagoivat samoihin ärsykkeisiin hyvin eri tavoin. Totta kai ihmiskeskeinen tiede eroaa suuresti biokemiasta tai muista luonnontieteistä. Onko syöpälääkkeestä kuitenkaan mitään iloa, jos olemme kaikki mieleltämme sairaita?