Meillä on paljon opittavaa vanhusten elämänviisauksista, jota myös positiivinen psykologia valitsemassamme kirjoituksessa tutkii. Positiivinen psykologia keskittyy mielenterveyttä edistäviin asioihin, eikä patologiaan, kuten psykiatria ja psykologia yleensä (1). Positiivinen psykologia on yksi humanistisen psykologian suuntauksista, jossa korostetaan subjektiivisuutta ja itsensä toteuttamista. Positiivinen psykologia -blogi, jota tarkastelemme, tuo helpon lähestymistavan aiheeseen. Tarkastelemme tässä kirjoituksessamme Positiivinen psykologia -blogin tieteellisyyttä ja lähestymistapaa. Lisäksi käsittelemme kirjoituksen pääteemoja ja sisältöä.
Kuva havainnollistaa positiivisen psykologian pääteemoja:
(3)
Positiivisen psykologian yhdistys perustettiin vuonna 2014 ja sitä ylläpitävät positiivisen psykologian asiantuntijat. Positiivinen psykologia -blogia ylläpitää kolme positiivisen psykologian yhdistyksen jäsentä, jotka aloittivat blogin pitämisen jo vuonna 2009. Lisäksi blogiin kirjoittaa vierailevia asiantuntijoita. Pyrkimyksenä on välittää positiivsen psykologian tutkimustietoa mahdollisimman laajalle kohderyhmälle.
Blogi pyrkii antamaan avaimia kokonaisvaltaiseen mielen hyvinvointiin ja samalla antaa tuoretta tutkimustietoa aiheesta.
(Kuva Pinterest)
Blogikirjoitus lähestyy aihetta narratiivisesta näkökulmasta, jolloin tutkitaan sitä, miten ihminen jäsentää elämäänsä tarinoiden kautta. Kieli on arkikielistä ja helppolukuista, mutta ohjepainotteista. Kirjoitus on melko abstraktia, eikä anna yksityiskohtaisia ohjeita positiiviseen elämänmyönteisyyteen. Ohjeet olivat siis melko yleisluontoisia. Vaikka kieli vaikuttaa kevyeltä ja arkiselta, se pohjautuu useisiin lähteisiin ja tutkimuksiin. Kirjoittaja käyttää ja tuo lähteet kirjoituksissaan esiin. Lähteet on kirjoitettu tekstin sekaan sekä luetteloksi kirjoituksen loppuun. Lähteinä Heimonen oli käyttänyt mm. omaa kirjaansa Mielen maisemia (2015).
Blogikirjoitussa tuodaan esiin sen että emme käytä vanhuksissa piileviä voimavaroja hyväksemme. Vanhusten viisauksissa punainen lanka oli tyytyväisyys siihen mitä on, ja se että, jokaisella on mahdollisuus onnellisuuteen, jos itse on valmis tekemään työtä sen eteen. Tärkeänä teemana Heimonen esitti myös oman haurauden hyväksymisen ja tunteiden kuuntelemisen ja käsittelyn tärkeyden hyvinvoinnille.
Vaikka meillä on avainasema vanhusten hyvinvoinnissa, on heilläkin meille paljon annettavaa. Hyvinvointi on resurssi, josta molemmat osapuolet saavat osansa. Tähän vaaditaan kuitenkin oikeanlaista, välittävää ja kuuntelevaa kohtaamista. Yhteiskunnassa vanhusten yksinäisyys on harmittavan yleistä, vaikka asian korjaaminen toisi hyvinvointia ja rikastuttavia ihmissuhteita. Toisen ihmisen elämäntarinan kuunteleminen rikastuttaa, mutta antaa myös kertovalle kuulluksi tulemisen tunteen. Blogi tuo kuitenkin hieman yleistävän kuvan elämänmyönteisistä ja tyytyväisistä vanhuksista, vaikka tämä ei aina ole totuus. Kuitenkin positiivisen psykologian tutkimuksiin on saattanut valikoitua juuri niitä ikäihmisiä, joilla on myönteinen maailmankuva ja siten postiviiselle psykologialle paljon annettavaa.
Lähteet:
1:(https://positiivinenpsykologia.wordpress.com/positiivinen-psykologia/)
2:(http://www.ikainstituutti.fi/ikainstituutti/ota-yhteytta/sirkkaliisa-heimonen/
3:(https://www.ps-kustannus.fi/pospsy_teemat.html)
Blogikirjoitus: https://positiivinenpsykologia.wordpress.com/2016/02/15/pst-sirkkaliisa-heimonen-ikaihmisten-tarinoissa-avaimet-hyvinvointiin/
Kuva iloisista vanhuksista: https://www.google.fi/search?q=happy+elder&espv=2&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwieo7TJivzSAhXG3CwKHQLND5gQ_AUIBigB&biw=1920&bih=974#imgrc=xDRpxYEgYnhPqM:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti