Tieteen verkossa

Jupinaa suomen kielestä (Tiia I ja Kerttu K)

Lari Kotilainen on suomen kielen dosentti Helsingin yliopistossa. Hän kirjoittaa muun muassa kolumneja ja Suomensuojelija – blogia sekä opettaa suomea toisena kielenä ulkomaalaisille aikuisille. Hän on myös julkaissut kaksi kirjaa: Suomensuojelija (2009) ja Kielen elämä (2016).  Kotilaisen blogi käsittelee suomen kielen nykytilaa ja tulevaisuutta. Kotilaisen mukaan suomen kielen ylläpito on suomalaisten yhteinen työ. Toisaalta liiallinen kielioppisäännöistä niuhottaminen on hänen mielestä turhaa.

Mielestämme Kotilainen pyrkii herättelemään suomalaisia kiinnostumaan suomen kielen käytöstä.

Kotilainen ottaa kantaa esimerkiksi kielioppisääntöihin sekä uudissanojen (ilmaveivi, jytky, halpuuttaminen) ja lainasanojen käyttöön yhteiskunnallisten ilmiöiden kautta. Kotilainen perustaa ajatuksensa suurimmaksi osaksi uutisiin ja omiin teoksiinsa. Kotilaisen blogitekstit ovat mielestämme hyviä verkkotekstejä. Ne sopivat esimerkiksi taukolukemiseksi, koska ne ovat lyhyitä ja niiden tyyli on kevyttä ja puhekielistä. Lyhyet ja osuvat otsikot pyrkivät herättämään lukijan mielenkiinnon. Blogitekstit eivät kuitenkaan täytä täysin tieteellisen tekstin kriteerejä, sillä tieteellisille teksteille tyypillinen tarkka lähdeviittaus ja objektiivinen näkökulma puuttuvat.

"Suomalainen asiakas, maksatko debitillä vai pankkikortilla?" Lähde: Flyerwerk 2016. Pixabay

Tutkimme tarkemmin tekstiä otsikolla Voihan debit! (2009). Kotilainen käsittelee englannin kielen sanojen debit ja credit käyttöä suomen kielessä. Hän pohtii lainasanojen hyötyjä ja haittoja lähinnä yleiseen näkemykseen perustuen. Haittoja ovat esimerkiksi se, että kaikki suomalaiset eivät osaa englantia. Hän ottaa huomioon myös vanhemman ikäluokan, joille vieraan kielen osaaminen voi olla heikompaa.

Toisaalta Kotilainen ymmärtää näiden sanojen käytön, sillä suomen kielessä on jo ennestään paljon lainasanoja (esim. handsfree, blogi). Kotilainen pyrkii ylläpitämään lukijan mielenkiintoa puhekielisillä sanoilla, kuten älämölö, jupina ja Hesari.  Kirjoittajan ja lukijan välinen vuorovaikutus tapahtuu kysymysten avulla, esimerkiksi Mutta mitä mieltä olette: turhaa jupinaa vai älämölön paikka?

Mielestämme Kotilaisella on hyviä ajatuksia lainasanojen puolesta ja vastaan. Itse koemme kuitenkin, että lainasanojen käyttö on hyödyllistä monikulttuurisessa ympäristössä. Mielestämme on käytännöllisempää käyttää samoja termejä, joita yleisesti käytetään maailmalla.  Käytettäessä sanoja paljon ne sulautuvat kielenkäyttöön ja niihin tottuu.  Toisaalta on hyvä miettiä vanhempaa ikäluokkaa, jolle vieraiden kielten käyttö voi olla haastavaa. Kotilainen perustelee mielipidettään siten, että on tapahtunut tilanteita, joissa asiakas on painanut väärää nappia maksupäätteessä sekoittaessaan lainasanat keskenään. 

Olemme tässä blogitekstissä tarkastelleet Kotilaisen Suomensuojelija – blogia ja todenneet, että tekstit ovat tyyliltään kepeitä ja helppolukuisia. Tekstit noudattavat verkkoteksteille tyypillisiä ominaisuuksia, koska ne ovat näkökulmiltaan melko subjektiivisia eikä niissä ole tarkkoja lähdeviittauksia. Koemme, että tieteellisyys teksteistä kuitenkin puuttuu. Esimerkiksi suomen kielen tutkimustietoa olisi voinut olla teksteissä enemmän. Voimme kuitenkin suositella blogia suomen kielestä kiinnostuneille, koska kepeät tekstit ovat hyvää viihdykettä.

Lähteet:

Kotilainen, L (16.10.2009).Voihan debit! Haettu 23.1.2018 osoitteesta http://www.suomensuojelija.fi/2009/10/

Kuva: Flyerwerk 2016. Pixabay. Haettu 31.1.2018 osoitteesta

https://pixabay.com/fi/ec-k%C3%A4teist%C3%A4-paymentsatm-rahaa-1750490/