Psykologiaa fyysikon silmin (Julia ja Noora)
“Ensimmäisellä kerralla hämmästelin epäuskoisena valkoiseen seinään yöllä
ilmestynyttä pyörivää harmaata ruudukkoa, joka näytti täysin todelliselta.”
Valitsimme Tiede-lehden sivuilta Teppo Mattssonin blogin “Rajakäyntiä”.
Teppo Mattsson on suhteellisuusteoriaan erikoistunut fysiikan tutkija,
mutta blogissaan hän käsittelee erilaisia ilmiöitä eri tieteenaloilta.
Blogin tavoitteena on myös herättää keskustelua ja korjata vääriä käsityksiä.
Blogilla ei ole mitään tiettyä rajattua kohderyhmää sillä kieli on selkeää,
joten blogia voivat lukea myös maallikot.
Blogin ulkoasu on yksinkertainen, mikä ei haittaa, koska huomio keskittyy täten
kirjoituksiin ja mielestämme ulkoasu on tieteelliselle blogille sopiva.
Sivuston asettelu on selkeä, joten kokemattomampikin tietokoneen
käyttäjä pystyy löytämään helposti esimerkiksi vanhat postaukset.
Blogin kieli on tieteellistä, mutta selkeää ja helposti lähestyttävää. Tekstit pohjautuvat
tieteellisiin faktoihin, mutta myös omiin kokemuksiin ja pohdintaan. Tekstin aiheet
liikkuvat monissa aihepiireissä, kuten fysiikassa, psykologiassa ja yhteiskunnallisissa
asioissa. Mattsson ottaa kantaa uusiin tutkimuksiin ja “suomentaa” niiden
tuloksia lukijalle. Blogissa eniten keskustelua näytti herättävän psykologisia ilmiöitä
koskevat postaukset. Kommentointi on kysyvää ja omien kokemusten jakamista.
Mattsson näyttää vastaavan usealle kommentoijalle, josta syntyy mielestämme
hyvä vuorovaikutus lukijoiden ja kirjoittajan välille.
Hallusinoin, olenko siis hullu?
Valitsimme tarkempaan tarkasteluun postauksen Hallusinoin, olenko siis hullu?.
Tässä postauksessa Mattsson käsittelee aistiharhoja osana aivojen luonnollista toimintaa.
Mattsson kertoo omia kokemuksiaan hallusinaatioista ja korjaa käsitystä siitä,
että hallusinaatioita esiintyisi vain mielenterveyden häiriöiden yhteydessä.
“Aivoissa on kullekin aistille erikoistuneet alueensa,
joiden sähköisen aktivaation koemme erilaisina aistimuksina.
Emme siis näe silmillä, kuule korvilla, tunne keholla, haista nenällä
tai maista kielellä, vaan kaikki havainnointi tapahtuu aivoillamme.”
Omien kokemustensa lisäksi Mattsson argumentoi tieteellisillä faktoilla ja tutkimuksilla.
Hän on käyttänyt tekstissään muutamia lähteitä, mutta tekstissä esiintyvät käsitteet on
linkitetty Wikipediaan. Tällöin käsitteen selvittäminen jää lukijan harteille ja pohdimme
kuinka moni oikeasti klikkaa linkkejä, jolloin teksti voi jäädä epäselväksi.
Pohdimme myös onko Wikipedia se kaikista luotettavin lähde.
Olisimme myös ehkä kaivanneet lisää fyysikon näkökulmaa tekstiin.
Nyt Mattssonin teksti jäi yleiselle tasolle kuvaamaan ainoastaan
aivotutkimusten tuloksia, jotka ovat ainakin psykologiasta kiinnostuneille tuttuja.
Kuten muissakin postauksissa kieli ja tekstin runko ovat selkeitä.
Teksti on tiivis, ajatuksia herättävä ja Mattsson esittää mielipiteensä kärkkäästi.
Olisimme kaivanneet kuvia lisää sillä ne tauottavat lukemista
ja tekevät ulkoasusta selkeämmän.
Mielestämme postaus korjaa hyvin aistiharhoihin liittyviä
ennakkoluuloja ja oletuksia. Teksti voi antaa lohtua aistiharhoja kokeneille
ja niistä huolestuneille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti