Saamelaisten asema Suomessa
Kukka Ranta kirjoittaa blogikirjoituksessaan ''Miksi suomalaiset leimaavat saamelaisia?'' saamelaisten asemasta Suomessa ja siitä, kuinka "tulenarka" aihe on tälläkin hetkellä. Ranta on toimittaja, valokuvaaja, tietokirjailija ja väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Muissa blogikirjoituksissaan Ranta keskittyy ajankohtaisiin ihmisoikeus- ja ympäristönsuojelukysymyksiin.
Suomea pidetään yhtenä maailman tasa-arvoisimmista maista, mutta siitä huolimatta saamen kielen asema on melko epävakaalla pohjalla. Ranta (2017) kirjoittaa blogissaan, että keskustelu saamelaisten oikeuksista tyssää usein jo alkutekijöihin ja lausahdukset: ''tilanne on niin monimutkainen'' tai ''saamelaiset ovat niin ristiriitaisia'' varjostavat rankentavaa keskustelua. Saamelaisten kokema sukupolvilta toisille kestänyt syrjintä ja vähättely, ei tavoita niitä, joille viesti on tarkoitettu. Saamelaisten ja kantasuomalaisten välillä on väärinymmärryksiä ja puhdasta epätietämyyttä, mikä osakseen johtaa hyvinkin suuriin erimielisyyksiin.
Saamen kielen asemaan uhanalaisena vähemmistökielenä vaikuttavat kieli-ideologiset merkitykset, kuten asenteet eli suhtautuminen kieleen ja sen käyttäjiin. Suomessa ja Ruotsissa monella valtakielen käyttäjällä on ennakkoluuloja ja stereotypioita saamen kieltä kohtaan, jotka heijastuvat historiasta nykypäivään. Monikielisyyttä on pidetty haasteena ja jopa uhkana yhtenäiselle yhteiskunnalle, joten muita kuin valtakielenä on pidetty kieltä ja yhtenäisyyttä hajauttavina tekijöinä. Nykyään tämä käsite on kuitenkin muuttumassa, ja monikielisyys nähdään enemmän voimavarana kuin uhkana. (Dufva, Pietikäinen 2009: 1-14.)
Vaikka asenteet monikielisyyttä ja vähemmistökieliä kohtaan ovat muuttuneet hieman positiivisempaan suuntaan, on yksi kiistellyimmistä aiheista ILO 169-sopimuksen ratifiointi. Sopimuksella pyritään takaamaan alkuperäiskansoille samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin valtaväestöllä (Lakkala & Näkkäläjärvi 2015). Pohjoismaista Norja ja Tanska ovat ratifioineet ILO 169-sopimuksen ja sopimuksen katsotaan lisänneen yhteiskuntarauhaa. Saamelaiset kokevat voivansa osallistua päätöksen tekoon yhdenvertaisena osapuolena. (Saijets 2014.)
Suomessa sopimusta ei ole ainakaan vielä vahvistettu. Sopimusta vastustava valtaväestö kokee ILO-sopimuksen ratifioinnin heikentävän heidän omaa asemaa ja lisäävän saamelaisten "erityisoikeuksia".
Koska saamelaiset ovat luokiteltu Suomen perustuslaissa alkuperäiskansaksi, tulee Suomen perustuslaillisesti ja kansainvälisen oikeuden puitteissa edistää saamelaisten alkuperäiskansa-asemaa ja kulttuuri-itsehallintoa, vaikka ILO 169-sopimuksesta ei ratifioitaisi (Heinämäki ym. 2017, 509). Yksi keino taata saamelaisten oikeuksien kehittyminen, olisi parantaa heidän vaikutusoikeuksiaan, etenekin kun oikeudelliset kysymykset koskevat oleellisesti joko saamelaisten perinteitä tai kieltä. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi maankäyttöön- ja sen hallintaan liittyvät oikeudet. Saamelaisten tavoitteena ei ole haalia itselleen esimerkiksi maankäyttöön koskevia erityisoikeuksia, vaan heidän pyrkimyksenään on päästä vaikuttamaan heitä olennaisesti koskeviin lakeihin ja asetuksiin tasa-arvoisena osapuolena suomalaisen valtaväestön kanssa.
Kuva: Staffan Windstrand/imagebank.sweden.se
LÄHTEET
Ranta K. 2017. Miksi suomalaiset leimaavat saamelaisia? Genesis Framework.
https://kukkaranta.com/2017/08/09/miksi-suomalaiset-leimaavat-saamelaisia/ (Luettu 29.1.2018.)
Dufva, Hannele ja Sari Pietikäinen 2009. Moni-ilmeinen monikielisyys. Puhe ja kieli 29 (1), 1-14
Lakkala A. & Näkkäläjärvi P. 2015. Suomi ei ratifioi alkuperäiskansojen ILO 169 -sopimusta tällä vaalikaudella. YLE. https://yle.fi/uutiset/3-7867389 (Luettu 1.2.2018.)
Saijets M. 2014. Uskomuksia alkuperäiskansojen ILO 169 -sopimuksesta. YLE. https://yle.fi/uutiset/3-7520698 (Luettu: 1.2.2018.)
Heinämäki L., Allard C., Kirchner S., Xanthaki A., Valkonen S., Mörkenstam U., Bankes N., Ruru J., Gilbert J., Stelle P., Simpson A. & Olsén L 2017. Saamelaisten oikeuksien toteutuminen: kansainvälinen oikeusvertaileva tutkimus. Valtioneuvoston kanslia. http://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/4_Saamelaisten+oikeuksien+toteutuminen+kansainvälinen+oikeusvertaileva+tutkimus/e765f819-d90c-4318-9ff0-cf4375e00688?version=1.0 (Luettu 1.2.2018)
Kuva: Windstrand Staffan 2018. Swedish Institute and Visit Sweden. http://imagebank.sweden.se (Haettu: 1.2.2018)
Kiitos postauksesta! Olisi kiva kuulla myös teidän mielipiteitä aiheesta. Harmi kuulla että suurinosa suomalaisista ajattelee ILO sopimuksen heikentävän heidän asemaansa. Olen samaa mieltä Rannan kanssa että koululaitoksissamme tulisi opettaa myös saamelaisten historiaa, itsekään en paljoa tiedä saamelaisuudesta eikä mediassakaan ole saamelaisuus paljoa esillä.
VastaaPoistaMielenkiintoinen aihe, josta pitäisi puhua enemmän!
VastaaPoistaKuten nostatte esille, ei saamelaisten kulttuuri tai kieli ole suomalaiselle valtaväestölle kovinkaan tuttua. Myös oma kontaktini saamen kieleen rajoittuu lähinnä Ylen saamenkielisiin uutisiin. Olenkin samaa mieltä siitä, että saamelaiskulttuurista olisi hyvä puhua jo perusopetuksessa, sillä onhan kyseessä alkuperäiskansamme. Jäinkin miettimään, miksi näin ei vielä ole?
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTeksti on todella mielenkiintoinen, sekä aihe on saanut hiukan enemmän huomiota.
VastaaPoistaKuten aiemmin mainittu, tieto saamelaisuudesta on valtaväestönkeskuudessa heikkoa, vaikka suuremman osan väestöstämme uskoisinkin kokevan saamelaiset tärkeäksi osaksi yhteiskuntaamme.
- Roni