Vitsiä kriisiviestinnästä ja siinä epäonnistumisesta (Taina ja Ella, Ellinooran ryhmä)

Iltapäivälehdet mässäilevät erilaisilla kohuilla ja niiden jälkipuinnilla. Kohut saavat alkunsa virheistä ja virheitä tulee ennemmin tai myöhemmin kaikille. Melkein kohujakin kiinnostavampaa luettavaa usein on, kuinka niistä vastuussa olevat henkilöt yrittävät selviytyä niistä julkisuudessa.

Tähän ilmiöön on kiinnittänyt huomionsa kriisiviestinnän kouluttaja ja tietokirjailija Katleena Kortesuo, joka perkaa julkisuudessa olleita kriisiviestinnän epäonnistumisia huumorin keinoin Ei oo totta -blogissaan. Blogi ei perustu niinkään tieteelliselle tiedolle, vaan Kortesuon omiin kokemuksiin ja mielipiteisiin, joita hän perustelee huolellisesti. Hän on jo 9 vuoden ajan kirjoittanut blogiinsa usein ajankohtaisia esimerkkejä käyttäen kriisiviestinnän tärkeydestä. Vaikka Kortesuon omat verkkosivut, asiantuntemus ja blogi ovat hänen elinkeinonsa, ei hän pelkää kääntää mitään huumoriksi. Viihdyttävien postauksien takaa huokuu kuitenkin läpi myös vahva asiantuntemus kriisiviestinnästä.

Blogitekstissä Kuusi kätevää kikkaa munata kriisiviestintä käsitellään yleisimpiä mokia, mitä yrityksille ja julkisuuden henkilöille sattuu kriisitilanteen koittaessa. Huumori on keskeisessä roolissa Kortesuon useissa blogipostauksissa. Huumorin keinoista hän näyttää erityisesti käyttävän sarkasmista, kuten Kuusi kätevää kikkaa munata kriisiviestintä -postaus jo nimensäkin perusteella kertoo. Huumori toimii vaikeiden ja nolojen kriisiviestintä virheiden esittelyssä hyvin tuomalla sopivaa kontrastia sisältöön nähden. Myös blogin kohderyhmä laajenee, kun postaukset ovat kirjoitettu viihdyttämään isompaakin yleisöä kuin pelkästään viestinnästä kiinnostuneita.

Kuusi kätevää kikkaa munata kriisiviestintä -postaus on kirjoitettu alusta loppuun sarkastista huumoria käyttäen. Kortesuo haluaa tällä tavoin korostaa, sitä miten naurettavalla tavalla jotkut yritykset tai julkisuuden henkilöt toimivat kriisitilanteissa. Kortesuo argumentoi tehokkaasti omia näkökulmiaan ja näin perustelee hyvin tarpeen kriisiviestinnän osaamiselle, eli omalle elinkeinolleen. Kortesuo tarkoittaa postauksen viimeisimmässä kappaleessa "Älä missään nimessä pyydä ammattiapua", että yritykset eivät välttämättä ymmärrä kuinka tärkeää onnistunut kriisiviestintä on, ja kuinka paljon apua ammattilaisesta voi tällaisessa tilanteessa olla. Kortesuon osaamisen mainostaminen ei tunnu lukijasta mainostamiselta, kun se on naamioitu huumorin taakse.

kuva: Lwp Kommunikáció