sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Digitaalisen maailman ajattelija (Eetu E. ja Olli H.)


Petteri Järvinen käy läpi ja analysoi blogissaan Havaintoja digimaailmasta IT-alan asioita omasta asiantuntijanäkökulmastaan. Toistuvia teemoja ovat mm. kyberturvallisuus, teknologian tulevaisuus, tekoäly ja tietoturva.  Blogissa on myös kevyempiä ja henkilökohtaisempia postauksia, kuten esimerkiksi avautumista House of Cardsin viimeisimmän tuotantokauden fiaskosta tai vanhojen VHS-videoiden nostalgisointia. Järvisen kirjoitustyyli on analyyttinen ja selkeä, mutta samaan aikaan myös vapaamuotoinen ja pohdiskeleva. Blogikirjoituksista välittyy selvästi asiantuntemus ja inspiroiva kiinnostus teknologiaan ja IT-alaan.

Petteri Järvinen on IT-alan asiantuntija ja tietokirjailija vuosikymmenten kokemuksella menestyvistä teknologiayrityksistä. Hänen vaikuttavaan uraansa on kuulunut myös yli kolmenkymmenen teknologia-aiheisen kirjan kirjoittaminen. Järvinen on valmistunut Diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Älykäs vai tyhmä tekoäly?
Petteri Järvisen blogipostaus Tekoälyn, tietoisuuden ja älykkyyden pohdintaa tarjoaa raikkaan realistisen näkökulman tietoisuuden ja tekoälyn nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Usein tekoälyä mietittäessä mieleen iskostuu populaarikulttuurin tarjoama muotti superälykkäästä tekoälystä, joka vastaa ominaisuuksiltaan ihmistä. Järvinen käsittelee tekstissään, miten yleinen kuva ja myös joidenkin tutkijoiden näkökulma tekoälyn tulevaisuudesta on turhan korkealentoinen, vailla pohjaa todellisuudesta. Järvinen toteaa tämän päivän tekoälyn olevan neuroverkkoja ja koneoppimista, ja vaikka tietokoneiden nykyinen yhdistetty kapasiteetti ylittää ihmisaivot, ei tekoälylle ole syntynyt samanlaista älykkyyttä kuin ihmiselle. Järvisen näkökulma onkin, että tekoälyn suhteen olemme vasta helmitaulun asteella.

Napakkaa argumentointia rennolla otteella
Tekstissä nimensä mukaisesti pohditaan tekoälyn, sen tietoisuuden ja älykkyyden tilannetta nykypäivänä ja tulevaisuudessa. Tekstin argumentaatio on uskottavaa, mutta ehkä johtuen tekstin pohdiskelevasta luonteesta, Järvinen ei viittaa varsinaisesti lähteisiin. Ainoastaan tekstin keskeltä löytyy linkki muutamaan artikkeliin, joihin Järvinen viittaa. Nämä artikkelit ovat Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien käsialaa, mikä ei luo kovin tieteellistä kuvaa blogitekstiin. Lähteiden puuttuminen johtuu mielestäni siitä, että blogipostauksen on tarkoitus olla lähinnä pohdiskelu ja ajatuksien koonti, enemmän kuin tieteellinen analyysi aiheesta. Joka tapauksessa Järvisen tekstistä huomaa, että kirjoittaja on perehtynyt aiheeseen laajasti ja yleisesti tekstistä välittyy asiantunteva kokonaiskuva.


Utopiaa ja realismia
Teksti kokonaisuudessaan haastaa ihmisten yleisiä virheellisiä käsityksiä tekoälystä ja sen kehityksestä. Vaikka osa tutkijoista maalaakin utopisen futuristisen kuvan siitä miten tulevaisuudessa niin sanottu supertekoäly saattaa käyttäytyä, palauttaa Järvinen tekstissään tällaiset korkealentoiset visiot maan pinnalle. Järvinen ei kiistä supertekoälyn mahdollisuutta, mutta yksinkertaisesti toteaa, että se mitä olemme tähän mennessä oppineet tekoälyn mahdollisuuksista, ei vielä pysty kertomaan mitä käytännön mahdollisuuksia tekoälyllä on puhuttaessa aidosta älykkyydestä ja tietoisuudesta. Hän toteaa tekstissään, että “tarvitaan monta paradigman muutosta ja isoa disruptiota, ennen kuin itsestään tietoinen, yleiseen tekoälyyn pystyvä tietokone on mahdollinen”.


Kuvien lähteet:
https://cdn.pixabay.com/photo/2016/08/05/09/28/hand-1571851_960_720.jpg

1 kommentti:

  1. Mielenkiintoisia pointteja tekoälystä, sekä hyvää ja tehokasta analysointia aiheesta :)

    VastaaPoista