Kiinteä ja
pitkäjänteinen yhteistyö koulujen sekä terveyden ja hyvinvoinnin kentän eri
toimijoiden välillä sekä moniammatillinen tiimityö ovat tällä hetkellä
julkisessa keskustelussa ja alan tutkimuksissa vahvasti esiin nousevia teemoja.
Jatkuvan, avoimen ja tiiviin yhteistyön tavoitteena on edistää lasten ja
nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tunnistaa mahdolliset riskitekijät
ja jo ilmenneet hyvinvoinnin haasteet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
(Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018). Myös koulutuksen tason jatkuva
kehittäminen vielä aiempaa paremmalle tasolle sekä tehokkaan ja tuloksellisen
koulutusviennin edistämiseen panostaminen kuuluvat keskeisiin
tavoitteisiin.
Lapset ja
nuoret viettävät merkittävän osan ajastaan koulumaailmassa, joten koululla ja
opettajilla on suuri vastuu tarjota heille tasokasta opetusta sekä turvallinen
ja kannustava oppimisympäristö osoittaen aitoa kiinnostusta tasapuolisesti
kaikkien oppilaiden hyvinvointia kohtaan kaikilla koulutusasteilla.
Opetushenkilöstön hektinen työtahti on kiihtynyt viime aikoina entisestään
yhteiskunnan opetushenkilöstöä kohtaan asettamien paineiden lisääntymisen
myötä. Opetushenkilöstöltä vaaditaan jokaisen oppilaan tarpeet huomioivaa
yksilöllistä ohjausta, mahdollisten hyvinvointia uhkaavien tekijöiden
tunnistamista sekä ripeää puuttumista kyseisiin haasteisiin (Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos 2018). Samaan aikaan opetushenkilöstön toimivaltaa on
kuitenkin joiltain osin rajoitettu merkittävästi aiempiin vuosiin nähden.
Lasten ja
nuorten hyvinvoinnin turvaaminen, opetuksen tason kehittäminen sekä
koulutusviennin tehostaminen ovat todella laajoja kokonaisuuksia, joihin
vaikuttavat merkittävästi monet eri tekijät, näin ollen opetushenkilöstö sekä
oppilaitokset eivät yksinään kykene vastaamaan edellä mainittuihin haasteisiin
vaan avain asemassa on nimenomaan yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä
moniammatillinen tiimityö.
Turun yliopiston tiedeblogi kasvatustieteen
pelikenttänä
Tarkastelun
kohteenamme on Turun yliopiston tiedeblogi, josta olemme valinneet
kasvatustieteet aiheosion. Blogissa julkaistaan kantaaottavia
keskustelunavauksia yliopistoon ja tutkimukseen liittyvistä pinnalla olevista
aihealueista. Seuraavaksi tarkastelemme tarkemmin kasvatustieteiden osion
kolmea blogitekstiä. Kyseiset blogitekstit ovat kaikki eri kirjoittajien
laatimia. Kirjoittajat ovat kaikki
kasvatustieteen asiantuntijoita, jotka toimivat Turun yliopistossa
merkittävässä asemassa. Jokaisessa edellä mainitussa kasvatustieteenalan
blogitekstissä kantavana ja yhdistävän teemana on avoimen ja tiiviin eri
toimijoiden välisen yhteistyön merkitys koulutuksen kentällä.
Kohdeblogimme
tekstien asiasisältö on hyvin relevanttia ja tutkimusperustaista. Kaikki
blogitekstien kirjoittajat kuuluvat akateemiseen tiedeyhteisöön, mikä lisää
tekstien asiantuntevuutta ja luotettavuutta. Tekstien rakenne on blogissa
selkeä ja johdonmukainen sekä tyyliltään informatiivinen. Aiheet
blogiteksteissä ovat erittäin ajankohtaisia ja keskustelua herättäviä,
kuitenkin tekstejä on kommentoitu verrattain vähän tai jopa ei lainkaan.
Mahdollisena selittävänä tekijänä voidaan pohtia olevan kynnys kommentoida ja
tuoda julki omia ajatuksia, koska kirjoittajilla on hyvin vahva
auktoriteettiasema. Lisäksi blogin tavoitettavuus voi olla yksi selittävä
tekijä.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen
koko yhteiskunnan tehtävänä
Turun
yliopiston kasvatuspsykologian apulaisprofessorin ja Sote-akatemian
ohjausryhmän jäsenen Niina Junttilan 9.3.2018 julkaistu blogiteksti “Lasten
ja nuorten hyvinvointi soten ja perusopetuksen yhteisenä päämääränä” pureutuu
sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden sekä perusopetuksen välisen
yhteistyön sekä moniammatillisen tiimityön merkitykseen lasten ja nuorten
hyvinvoinnin turvaamisessa. Junttila toteaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin
olevan usean eri sektorin eritoten, mutta ei pelkästään, sosiaali-, terveys-,
sivistys- ja koulutustoimien yhteinen intressi. Eri sektoreiden välinen
yhteistyö on keskeisessä roolissa tarkasteltaessa lasten ja nuorten
hyvinvointia kokonaisuutena. (Junttila 2018.)
Opetushenkilöstön
aidon kiinnostuksen lasten ja nuorten hyvinvointia kohtaan Junttila (2018)
mainitsee vaikuttavan merkittävästi lasten ja nuorten kokemukseen saatavilla
olevasta tuesta sekä olevan vahvasti yhteydessä heidän hyvinvointiinsa. Yhä useammin opetushenkilöstö saattaa kohdata
tilanteita, joissa mieleen saattaa hiipiä epäilys opiskelijan hyvinvoinnista,
mutta tilanteeseen ei välttämättä uskalleta reagoida yhteiskunnan luomien
paineiden ja sääntöjen pelossa. Nämä
hyvinvoinnin haasteiden kanssa kamppailevat opiskelijat eivät kuitenkaan
tutkimusten mukaan odota opetushenkilöstöltä mitään suurempia tekoja,
pikemminkin vaan huomioimista esimerkiksi kuulumisia kysymällä. (Junttila
2018.)
Blogitekstissään
Junttila (2018) kertoo Syntymäkohortti 1987- aineistosta lasketun nuorten
syrjäytymisen hinta tutkimuksen tuloksien havainnoista ilmenneen pelkkää
perusastetta korkeamman koulutuksen olevan merkittävä nuorten hyvinvointia
edistävä tekijä. Kyseisen tutkimuksen tulosten mukaan aiemmin koulu on nähty
opetuksen ja oppimisen alueena, mutta ei niinkään hyvinvointia edistävänä
toimijana. Päivittäisess
ä arjessa tapahtuva sosiaalistensuhteiden ja hyvinvoinnin tukemisella nähdään tutkimuksen tulosten perustella olevan tärkeä tehtävä pienentää sukupolvien yli siirtyvien riskitekijöiden toteutumista ennaltaehkäisyn keinoin sekä tällä tavoin vähentää erilaisista sosiaali- ja terveyspalveluista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. (Junttila 2018.)
Junttila
(2018) nostaa esiin Turun yliopiston kaikkien seitsemän tiedekunnan yhteisen
Sote-akatemian, jonka päätehtävänä on panostaa lasten, nuorten ja perheiden
hyvinvointiin keskittyvään tutkimukseen, koulutukseen ja yhteiskunnalliseen
vuorovaikutukseen. Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisesti kestävän kehityksen
kannalta Sote-akatemia on merkittävä askel eteenpäin (Junttila 2018).
(Kuva: commons.wikimedia.org)
Opettajankoulutukseen uutta potkua tutkimus-
ja kehityshankkeilla
Turun
yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntapäällikön Anu Warinowskin
2.3.2018 julkaistu blogiteksti “Opettajankoulutuksen laadukas kaivovesi” ottaa
kantaa opettajan koulutuksen kehitystarpeisiin sekä nostaa esiin
toimintamalleja, joiden avulla opettajan koulutusta kyettäisiin kehittämään
mahdollisimman tehokkaasti. Opettajankoulutuksen kehittämisessä Warinowski
(2018) toteaa olevan erittäin tärkeää, kehitystyön tapahtuvan nimenomaan
opettajankoulutusyksiköiden johdolla opettajankoulutusyksiköissä hyödyntäen
vahvasti tutkimusperustaisuutta sekä yhteistyötä kansallisesti eri yliopistojen
välillä.
Olennaista
on saavuttaa pysyviä nousujohteisia tuloksia opettajankoulutuksen kehityksessä
hetkellisten muutosten sijaan. Opettajankoulutuksen kehitystyö Turun
yliopistossa on noussut valtakunnalliseen etulinjaan aktiivisen
opettajankoulutuksen kehittämishankkeiden koordinoinnin ja osallistumisen
myötä, kyseistä kehitystyötä halutaan vauhdittaa entisestään panostamalla
yliopistojen väliseen yhteistyöhön kansallisella tasolla. (Warinowski 2018.)
Blogitekstissään Warinowski (2018) vertaa opettajankoulutusta kaivoveteen, joka
yhdistyy pohjaveden kautta myös muihin kaivoihin ja lähteisiin eli tavoitteena
ei ole pelkästään veden laadun parantaminen yhden kaivon osalta vaan
tavoitteena on ulottaa hyöty myös muihin lähialueiden kaivoihin. Käytännössä
tämä tarkoittaa pelkän opettajankoulutuksen kehittämisen sijaan tavoitteena
olevan myös opettajien osaamisen lisääminen opettajankoulutuksen kehityksen
avulla (Warinowski 2018).
Opetus- ja
kulttuuriministeriö painottaa Suomen kehityksen tukemista laaja-alaisella
yhteistyöllä korkeakoulujen välillä kooten osaamista koko yhteiskunnan eduksi.
(Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017, 17.) Yhteistyö korkeakoulujen välillä voisi
korostaa Suomen asemaa maailmalla globaalisti laadukkaan koulutusviennin
saralla. Suomen nykyinen maine koulutusmaana on ansaittu kovalla ja pitkäjänteisellä
työllä. Maineen takana on perusteellinen koulutusjärjestelmän kehitys ja
huolellinen, tutkimusperustainen opettajankoulutus. (Opetus- ja
kulttuuriministeriö 2017, 37.)
Suomalainen koulutusvienti valloittaa maailmaa
yhteistyöllä
Turun
yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin Marja Vauraan 2.5.2017 julkaistu
blogiteksti “Koulutus on kestävyys- ja ketteryyslaji” pureutuu
koulutusviennin nykytilaan sekä kehitysmahdollisuuksiin alan eri toimijoiden
välistä yhteistyötä hyödyntäen. Vauraan mukaan koulutusviennin kiivaan kasvun
myötä käytettävissä olevien resurssien rajallisuus tuli muutamia vuosia sitten
nopeasti vastaan selkeiden toimintamallien sekä tehokkaan organisoitumisen
puuttuessa. Toimintaa tehostamaan perustettiin kolmen suomalaisen yliopiston
muodostama yhteinen koulutusvientiyhtiö Finland University sekä luotiin selkeät
toimintamallit koulutusviennin vauhdittamiseksi (Vauras 2017).
Koulutusviennissä keskeisessä roolissa ovat toimintojen nopeus, ketteryys ja
yhteispeli, blogitekstissään Vauras (2017) vertaakin koulutusvientiä osuvasti
kestävyysurheiluun.
Opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa Suomen
aseman olevan vahva ja vastuullinen globaaleissa tiedontuottamisen ja osaamisen
yhteistyöverkostoissa. Arvoketjuissa Suomen asema on myös vahva ja Suomi
nähdään vetovoimaisena ja tärkeänä investointi kohteena osaamisintensiiviselle
toiminnalle. (Opetus- ja
kulttuuriministeriö 2017, 15.) Osaaminen on arvokas omaisuus ja sen jakaminen
globaalisti olisi tärkeää ja koko ihmiskunnan kehitystä edistävää. Globaalit
yhteydet maailmalla mahdollistavat entistäkin korkeamman elintason, kokemuksien
ja uuden tiedon tuottamisen maailmaan. Globaalien yhteyksien tärkeimpänä
vaikutuksena voidaan nähdä olevan yhteiskuntien ja sitä myöten ihmiskuntien yhdessä
eteenpäin kehittyminen (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017, 34.)
Yhteistyöllä ja osaamisen kehittämisellä sekä
hyvinvoinnin edistämisellä
uudelle
tasolle - näin turvataan tulevaisuus
(Kuva: Maxpixel.net)
Suomen
asema osaamisen viejänä on vahva globaalilla tasolla. Tämä asema on ansaittu
pitkäjänteisellä ja tavoitteellisella työllä. Tulevaisuuden tärkeänä tehtävänä
on ylläpitää saavutettu asema ja kehittää maailmanlaajuista koulutusvientiä
entisestään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Moniammatillinen yhteistyö on
keskeisessä roolissa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä sekä
koulutuksen kehityksen parissa. Osaamisen jakaminen on välttämätöntä kestävän
kehityksen kannalta sekä yhteistyö eri tahojen välillä. On tärkeää tiedostaa
ajan hermolla pysymisen tärkeys ja muutoksien huomiointi ennakoivalla
toiminnalla. Nyky-yhteiskunnassa muutokset tapahtuvat hyvin nopeasti ja
väistämättä, näin ollen muutokset tulisi nähdä mahdollisuuksina kehittyä.
Lähteet:
Junttila N. 2018 Lasten ja nuorten hyvinvointi soten ja
perusopetuksen yhteisenä päämääränä. Turun yliopiston blogissa 9.3.2018.
Viitattu: 7.2.2019 https://blogit.utu.fi/utu/2018/03/09/lasten-ja-nuorten-hyvinvointi-soten-ja-perusopetuksen-yhteisena-paamaarana/
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017: Yhteistyössä maailman parasta
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017–2025
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:11, Viitattu: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79438/okm11.pdf
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018: opiskeluhuolto.
Viitattu 6.2.2019: https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/opiskeluhuolto
Vauras M. 2017 Koulutusvienti on kestävyys- ja ketteryyslaji.
Turun yliopiston blogissa 02.05.2017. Viitattu 7.2.2019 https://blogit.utu.fi/utu/2017/05/02/koulutusvienti-on-kestavyys-ja-ketteryyslaji/
Warinowski A. Opettajankoulutuksen laadukas kaivovesi. Turun
yliopiston blogissa 2.3.2018. Viitattu 7.2.2019 https://blogit.utu.fi/utu/2018/03/02/opettajankoulutuksen-laadukas-kaivovesi/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti