maanantai 21. lokakuuta 2019

IT kuuluu kaikille, mutta kommentointi ei? (Maria ja Inna, Marjaanan ryhmä)

Valitsimme aiheeksemme Hanna Saaren Teknologiaa ja tyyliä -blogin, joka koostuu pääosin teknologisista aihealueista, mutta myös muotiin ja kulutukseen liittyvistä postauksistaSaari on KTM-tutkintonsa jälkeen kerennyt työskennellä liki 10 vuotta pankkialalla. Nykyään hän on ohjelmistorobotiikan asiantuntija. Saaressa mielenkiintoista on se, että hän kiinnostui teknologiapainotteisesta työelämästä vasta aikuisiässä. 

Ensivaikutelma Saaren blogin tavoitteesta on saada kaikki osallistumaan teknologiseen keskusteluun mukaan. Kohderyhmä ei siis suinkaan rajaudu vain IT-alan opiskelijoihin tai IT-yrityksissä työskenteleviin. Blogi on tarkoitettu kaikille teknologiasta kiinnostuneille. Saari pyrkii postauksillaan saamaan IT-aiheista keskustelua mukaan myös arkisiin tilanteisiin, eikä vain osaksi tieteellisiä yhteisöjä, muttei itse kuitenkaan tarjoa sitä sivuillaan. Postauksia ei ole mahdollista kommentoida, vaan pelkästään jakaa tai tykätä. Sosiaalisen median muita sivustoja, kuten Instagram, on yhdistetty profiiliin, jolloin luulimme lukijakunnan kanssa keskustelun jatkuvan siellä. Näin ei kuitenkaan ollut. 

Mielestämme blogipostauksissa oli myös huomattavia laadullisia eroja. Saaren persoonallinen ja helposti luettava teksti antaa osan anteeksi, jos sisällön painavuudesta ei välitä. Osassa postauksissa on hyvin asiasisältöä, mutta toiset taas jättävät tyhjän mielikuvan aiheesta. Blogin ulkosivu on kuitenkin siististi jäsennelty, sisältää hyvät arkistot ja tunnisteet sekä skaalautuu ongelmitta myös muille laitteille. 

Mietimme itse sitä, miksi olisimme kiinnostuneet lukemaan kyseistä blogia ja ainut ajatus liittyi siihen, että saa enemmän näkemystä IT-alan työtehtävistä. Muuten blogiteksti ei vaikuta kovin luetettavalta. Syynä tähän on muun muassa lähdeviitteiden täydellinen puuttuminen. Parissa kohtaa kirjoittaja kuitenkin linkkaa eri sivustoja tekstin sekaan, mutta ne ovat muodossa “Lisää tietoa aiheesta x saat täältä:”. On hyvä, että kiinnostuneille tarjotaan lisätietoa kyseisestä aiheesta, mutta blogipostauksessa tällainen menetelmä vaikutti keskeneräiseltä ja jopa kärsimättömyydeltä tekstin kirjoittamisen suhteen. 

Lähitarkasteluun valitsimme Teko(h)älyä-postauksen, jonka keskeisenä väitteenä esiintyy blogissa muutenkin usein toistuva teema ”teknologia kuuluu kaikille”. Saaren tavoitteena on luoda keskustelua tekoälystä myös alan asiantuntijayhteisön ulkopuolelle, ja hänen mukaansa kuka tahansa on pätevä ottamaan osaa keskusteluun. Hän vertaa keskustelijoita esimerkiksi sosiaalisessa mediassa pinnalla oleviin itseoppineisiin ”kauneusasiantuntijoihin”, jotka ammattitaustan puuttumisesta huolimatta ovat suuressa suosiossa; ihmisiä kiinnostaa enemmän muiden ihmisten kanssa keskustelu kuin tiedon lukeminen kirjasta. Saari kuvailee keskustelua tekoälystä enneminkin tekohälyksi, jossa asiasta tehdään suureellisempi ja kaukaisempi kuin se onkaan. Kirjoittaja toivookin näkevänsä tulevaisuudessa arkisempaa ja konkreettisempaa otetta tekoälystä sekä käytännössä että keskustelun tasolla. 

Postauksessaan Saari ei käytä lähteitä, vaan teksti on kokonaan hänen omaansa. Hän mainitsee ohimennen Elements of AI - nimisen kurssin ja Antti Merilehdon kirjan ”Tekoäly, matkaopas johtajalle”. Saaren teksti on persoonallista ja erittäin helppolukuista ja tekstiin on upotettu havainnollistavia kuvia. Ristiriidan tekstin kanssa luo kuitenkin kommenttiosion puuttuminen, jolloin Saaren kannustama keskustelu on postauksen yhteydessä mahdotonta.

Lähde: Teknologiaa ja tyyliä (blogi) https://teknologiaajatyylia.blogspot.com/.

3 kommenttia:

  1. Teknologiset aihealueet ja muoti on jotenkin jännä yhdistelmä. En sano etteikö sitä voisi tehdä, mutta kun katsoin Saaren blogia, niin se tuntui olevan siinä mielessä kuin mikä tahansa blogi, että hän kirjoittaa aiheesta, josta huvittaa. Ja ovathan blogit toki sitä vartenkin, mutta jotenkin se, että blogista saa kuitenkin silleen sen kuvan, että teknologia on se pointti, mutta sitten kuitenki kirjoittaa "mistä sattuu" aiheista.
    Ja mielestäni on kyllä omituista ja ehkä jopa vähän ärsyttävääkin se, että halutaan blogillansa tuoda teknologiset aiheet kaikille puhuttavaksi ja jauhetaankin sitä samaa, että jokainen voi kommentoida asiaa, mutta itse blogissa ei ole kuitenkaan mahdollisuutta nimenomaan kommentoida asioita. Ei voi keskustella muiden lukioijen tai jopa itse kirjoittajan kanssa, jolla olisi asiantuntijan tietoakin vielä ilmeisesti.
    Mutta, olitte valinneet kuitenkin ihan mielenkiintoisen blogin ja sitäkin mielenkiintoisemman aiheen. Teknologian pitäisikin olla joka tavikselle mahdollinen keskustelun ja pohdinnan aihe, sillä se on erittäin iso ja tärkeä osa nykypäivää ja tulevaisuutta.

    VastaaPoista
  2. Olipas hauska veto tuo tekohälyä-termi. Nyt kun asiaa enemmän miettii, niin esimerkiksi instagramin-kauneusgurut ovat kyllä jonkinlaisia tiedonlähteitä ja seuraajat pitävät heitä myös luotettavana sellaisena, jopa idolisoinnin tasolla. Ehkä tässä on kyse juuri siitä, että seuraajalle tuttu kauneusguru vaikuttaa tutulta ja turvalliselta, kun taas muu tiedonlähde voi vaikuttaa vieraalta ja vaikeammin lähestyttävältä. Harmi että alkuperäisessä blogissa ei kommenttimahdollisuutta ole, olisi kiva kuulla aiheen tiimoilta enemmänkin keskustelua.
    Hyvin mielenkiintoinen aihe, sillä teknologian ja tekoälyn kehitys on hyvin ajankohtaista tässä nopeasti teknologisoituvassa maailmassa. Blogiteksti käsittelee aihetta mielenkiintoisesti ja onnistuneesti, ja oma ääni kuuluu kivasti tekstistä läpi.

    VastaaPoista
  3. Hyvä pointti siitä ristiriitaisuudesta, että blogia ei pääse kommentoimaan vaikka ydinviesti on osallistaa ihmisiä aiheen pariin. Muutenkin vähän sillisalaattimainen tuo blogi: välillä IT-juttuja, sitten verkkokauppa-arvosteluja. En jaksaisi kahlata tätä blogia tiedonlähteenä yhtään enempää pinnallisuuden ja lähteettömyyden vuoksi ja blogianalyysinne välitti tuon hyvin.
    Mielenkiintoinen poiminta tuo Teko(h)älyä-postaus. Tästä asiasta olen Saaren kanssa samaa mieltä. Tekniikkan tulee ennenpitkää palvella ihmistä eikä yksipuolinen korkealentoinen teoretisointi tue tätä.
    -Kimmo

    VastaaPoista