MUSIIKKI YMPÄRILLÄMME
Blogiteksti on peräisin Jyväskylän Yliopiston tiedeblogista. Tekstin on kirjoittanut musiikkipsykologian dosentti Suvi Saarikallio, joka toimii myös apulaisprofessorina Jyväskylän Yliopistossa.
Musiikki on kutsuttu tunteidemme kieleksi. Olemme intuitiivisesti kokeneet musiikin merkittävänä ja turvautuneet siihen esimerkiksi silloin, kun olemme tarvinneet lohdutusta tai halunneet ilmaista itseämme tanssimalla. Nykyiset tutkimukset pystyvät vahvistamaan tätä näkemystä myös tieteen keinoin ja sen hyödyntämismahdollisuuksia on pohdittu tässä blogissa.
Saarikallio käsittelee blogissaan musiikkia ja sen merkitystä tunteiden käsittelyssä. Valitsimme aiheen koska musiikilla on laaja-alainen vaikutus ihmismieleen. Sen lisäksi musiikilla on mielestämme suuri rooli yhteisöllisyyden luomisessa ja yhteenkuuluvuuden kokemuksen syntymisessä myös opiskelijayhteisöissämme. Monessa yhteydessä musiikin läsnäolo on huomaamatonta, joten sillä todennäköisesti on myös näkymättömiä vaikutuksia. Sen läsnäolo vaikuttanee siten tunnekokemuksen laatuun ja intensiteettiin. Olisikin mielenkiintoista selvittää, millä tavalla kokemus muuttuisi mikäli musiikki ei olisi arjessa läsnä. Musiikkia kuuluu taustalla mm. työpaikoilla, kahviloissa sekä hisseissä. Siten se kehystää kokemaamme todellisuutta ja värittää tunnekokemusta tavalla tai toisella kuunneltavan musiikin piirteistä riippuen. Pidämme kiinnostavana musiikin laajalle levittyviä vaikutuksia niin yhteiskunnallisella kuin yksilölliselläkin tasolla. Psykologian opiskelijoina olemme kiinnostuneita myös musiikin sovellusmahdollisuuksien hyödyntämisestä tulevaisuudessa terapian yhteydessä.
Blogissa korostetaan paljon musiikin kykyä vahvistaa tai heikentää tunnetiloja. Tähän vaikuttavat Saarikallion mukaan yksilölliset ominaisuudet, kuten persoonallisuus. Hänen mukaansa musiikkimieltymykset muokkautuvat yhtälailla henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan kuin yhteiskunnan tarjoaman merkitysverkoston vaikutuksesta. Olemme havainneet suuria eroja musiikkimaussa läheisten ystävien välillä. Myös vaihtuva mieliala tuntuu vaikuttavan suuresti sen hetkiseen musiikkimieltymykseen ja siihen miten olemme vuorovaikutuksessa tunteidemme kanssa. Toisaalta musiikin kuunteluun voi aika ajoin kyllästyä ja tietyntyyppiseen musiikkiin turtua.
Tekstissä on hyvää asiasisältöä liittyen musiikin kehollisiin mekanismeihin joista aiheutuvat subjektiiviset kokemukset musiikin kuuntelusta. Saarikallio tuo esiin musiikin monimuotoisuutta aivojen, kehon ja käyttäytymisen tasolla. Musiikki on virittynyt meihin jo ennen syntymää ja pohjustaa kielen kehitykseen liittyviä vaiheita. Kirjoituksen sävy on tieteellisesti uskottavaa ja pohjautuu tieteelliseen tietoon. Tästä huolimatta blogiteksti ei ole työlästä luettavaa, vaan Saarikallio popularisoi omaa asiantuntemustaan mielestämme onnistuneesti.
Musiikki on yleisesti ihmisiä koskettava aihe. Se osaltaan rakentaa kulttuuriamme ja ohjaa monien ihmisten elämää. Musiikintekijät saattavat saavuttavat suuren suosion ja siten heillä on suuri vaikutus tähän yleisöön. Mahdollisesti vaikutuksen piiriin kuuluu myös poliittiset ilmiöt globaalilla tasolla sekä pienemmässä mittakaavassa. Esimerkiksi sosiaalisen median kautta tapahtuva julkinen viestintä on nykyään tehokas väylä vaikuttaa myös musiikkimaailman ulkopuolella.
Saarikallio mainostaa musiikin positiivisia vaikutuksia kertomalla esimerkiksi musiikin vaikutuksista päiväkoti-ikäisten sosiaalisten taitojen edistäjänä, kivun lieventäjänä ja masennuksen hoidossa. Mielestämme kirjoituksen heikkoutena on kuitenkin kritiikin puuttuminen. Siinä ei ole pohdittu musiikin mahdollisia negatiivisia vaikutuksia ja musiikkiterapian rajoituksia. Jatkuva musiikin kuuntelun tiedetään aiheuttavan ainakin kuulovammoja (Rabinowitz, 2000). Musiikilla voidaan myös manipuloida ihmisten haluja, esimerkiksi mainonnan yhteydessä. Mielestämme tätäkin ilmiötä tulee lähestyä tietyllä kriittisyydellä ja muistaa huomioida useita näkökulmia yhden sijasta.
https://tinyurl.com/saarikallio
Miki ja Oona
LÄHTEET
Rabinowitz, P. M. (2000). Noise-induced hearing loss. American family physician, 61(9), 2759-2760.
Olen aina rakastanut musiikkia. Ja minuakin tosi paljon kiinnostaisi, miksi ihmiset tykkäävät siitä niin paljon? Musiikkikin on periaatteessa ihmiskunnan kehittämä asia, sama kun teknologia. Mitenköhän sitten ennen aikaan, esimerkiksi mammuttien aikana? Eihän silloin ollut mitään musiikkia missään? Ehkäpä se saattaisi jotenkin tulla luonnosta: pehmeät tuulen puhallukset metsässä, pelaileva joen vesi kirkkaana kesäpäivänä jne. Edellä mainituissa esimerkeissä ei ole tosiaan rytmiä eikä sanoja, mutta voiskohan olla että siitä kuitenkin kaikki lähti? Olisi ihanaa saada selväksi asiata.
VastaaPoistaMusiikki on tosiaan vähän pään räjähtävää, jos ajattelee että varmaan JOKAINEN henkilö maapallolla tykkää edes jostakin musiikin muodosta. Napputteletko te itse ikinä sormeillaan pöytää? Sehän on myös tavallaan musiikkia ja yleensä tapahtuu ihan luontaisesti. Olen myös lukenut että on terveellistä jos naputtaa sormeja rytmiin samalla kun kuuntelee musiikkia. Voisko olla että meidän aivot vaan kaipaavat rytmiä? Olen itse aina huomannut että tykkään jostakin laulusta enemmän kun kuulen sen kolmatta tai neljättä kertaa, sen jälkeen aivot tunnistavat jo rytmin ja koko kokonaisuus kuulostaa jotenkin paremmalta. Houkutteleva teema.
Hyvä ja helppolukuinen teksti. Aihe on todella mielenkiintoinen ja helposti lähestyttävä. Koskettaa kaikkia ja kaikilla on jonkinlainen suhde musiikkiin. Mukavaa oli lukea teidän monipuolista omaa pohdintaa, samalla kun kuljetitte blogitekstiä mukana koko tekstinne ajan.
VastaaPoistaEn olekaan tajunnut, että musiikkia voitaisiin käyttää/käytetään terapian yhteydessä ja jopa kivun lieventäjänä. Toisaalta käy järkeen sillä onhan musiikilla niin vahva vaikutus ihmisiin. Se herättää tunteita, tuo muistikuvia, onnea, surua ja kaikkea siltä väliltä.
-Julia
Aihe ja oli helposti lähestyttävä ja ymmärrettävissä sekä psykologian että asiaan vähemmän tutustuneen näkökulmasta. Käsittelitte asiaa monipuolisesti monesta eri näkökulmasta. Erityisen hyvää oli blogin kriittisyyden ja kehittämisen tarkastelu.
VastaaPoistaMusiikki on, kuten sanoitte, osa jokapäiväistä elämää huomaamattomastikkin. Olisinkin mielenkiintoista tietään, miten nämä huomaamattomat musiikkikokemukset vaikuttavat esimerkiksi mielialaan tai käytökseen. Asiaa onkin varmasti tutkittu mm. vaateliikkeiden ja kauppakeskusten markkinoinnin saralla, mutta musiikkia soi muutenkin joka puolella. Mielenkiintoista olisi myös käsitellä erilaisen musiikkimakujen muotoutumista persoonallisuuden viitekehyksestä. Hauskaa ajatella, että kuten jokainen ihminen on erilainen ihmisenä myös heidän musiikkimakunsa eroaa toisistaa ja nykypäivänä musiikkityylin voisi ehkä jollain tasolla lukea osaksi persoonallisuutta.
- Heini
Mielenkiintoinen aihe, johon varmasti suurin osa ihmisistä törmää päivittäin. Mielestäni erityisen kiinnostavaa on musiikin vaikutus päätöksentekoon esimerkiksi ostoskäyttäytymisessä, kun otetaan huomioon ihmisten yksilölliset mieltymykset musiikin suhteen sekä erilaiset persoonallisuudet. Vaikka musiikki olisi yleisesti ottaen miellyttävää ja kannustaisi kuluttajaa ostamaan, se ei välttämättä vaikuta jokaiseen kuluttajaan samalla tavalla. Jos jossain tunteita kuohuttavassa yhteydessä kuuluu tietynlaista musiikkia, syntyykö kyseisestä musiikista aina jatkossa tietynlainen mielleyhtymä, joka vaikuttaa olennaisesti päätöksentekoon?
VastaaPoista"Toisaalta musiikin kuunteluun voi aika ajoin kyllästyä ja tietyntyyppiseen musiikkiin turtua."
VastaaPoistaKuuntelen musiikkia paljon ja olen huomannut saman. Pyrin kuitenkin pitämään kyllästymisen kurissa tekemällä soittolistoja, joissa on todella hyviä biisejä ja sellaisia vähemmän hyviä, tavallaan täytteenä. Musiikki soi kuitenkin pääasiassa taustalla ja kun hyvät ja vähemmän hyvät ovat sekaisin niin musiikki ei ehdi turruttaa.
Musiikki on aina hyvä aihe. Kuten tekstissänne kirjoitittekin, on se tyyliin kaikille tuttua kuunnella ja kuulla musiikkia aika lailla joka päivä. Itsellenikin musiikki on tosi tärkeä juttu. Tykkään kuunnella musiikkia kuulokkeista ja vaan hukkua melodioihin ja rytmeihin. Huono tapani on kuitenkin kuunnella musiikkia suht kovalla volumella, ja sehän on, kuten huomautitte, huonoa kuulolle. Joskus sitä vain haluaa olla täysin hukkunut siihen musiikin meteliin eikä kuulla mitään muuta.
VastaaPoistaOlen myös huomannut sen, että välillä musiikin kuunteluun kyllästyy. Useimmiten käy niin, että tykkään jostain tietystä biisistä ja luukutan sitä pelkästään koko ajan, kunnes kyllästyn siihen. Joskus taas kyllästyn ylipäätään musiikin kuunteluun, jos minulla on ollut sellainen kausi, että kuulokkeet on korvilla joka hetkellä, jolla vaan pystyy.
Minustakin on mielenkiintoista se, että musiikkia kuuluu paljon taustalla. Kuinka se vaikuttaa meihin, vaikka emme silleen huomaisi sitä taustalla? Kuulin jostain, että kaupoissa soitettaisiin musiikkia, joka saisi ihmiset ostamaan enemmän tai jotain sellaista, ja mietin, että voiko musiikki todella aiheuttaa sellaisen reaktion?
Kuitenkin, blogikirjoituksenne oli mielestäni tosi mielenkiintoinen ja olitte hyvin kertonu itse blogista, mutta samalla pohditte hyvin asiaa itsekin.
Itse olen myös erittäin intohimoinen ja monipuolinen musiikin harrastaja ja aihe on siten myös minulle todella mielenkiintoinen. Olen myös huvikseni lukenut joitakin tutkimuksia musiikkiin liittyen ja musiikilla näyttäisi todella olevan hyvin monimuotoisia vaikutuksia meihin ihmisiin. Joidenkin tutkimusten mukaan esimerkiksi tietyntyyppinen musiikki ilmeisesti kehittää aivoja huomattavasti, kun taas jotkin musiikkilajit saattavat vaikuttaa negatiivisesti aivojemme toimintaan.
VastaaPoistaOlisi myös erittäin mielenkiintoista tietää tarkemmin miten yksilöllinen musiikkimaku määräytyy. Voidaanko siis persoonallisuuden ja luonteenpiirteen perusteella jo määritellä millaisesta musiikista kukakin pitää? Tunnen toki myös erään henkilön, joka ei voi sietää mitään musiikkia. Mistä tällainen sitten voisi johtua?