Taloutta akateemisin silmin (Aapo, Sandra ja Eerik, Helin ryhmä)

Akateeminen talousblogi on vuonna 2009 perustettu ajankohtaisia taloudellisia ilmiöitä käsittelevä blogi. 

Blogin julkaisut kirjoittaa liuta taloustieteiden asiantuntijoita. Kirjoittajien joukossa on kaksi Jyväskylän 

yliopistossa työskennellyttä professoria: Roope Uusitalo ja Ari Hyytinen. Vaikka julkaisutahti on hidastunut 

huomattavasti blogin alkuajoista, on se silti aktiivinen ja sitä päivitetään silloin tällöin. Viime vuosina 

kirjoitukset ovat pääasiallisesti olleet Roope Uusitalon käsialaa.

Ensimmäisenä vuosipäivänään vuonna 2010 blogiin kirjoitettiin blogin syntyhistoriaa tutkiva postaus. Silloin blogi julistautui erittäin 

merkittäväksi talousblogiksi, jolla on kielialueeseen nähden runsaasti lukijoita: tuolloin pyörittiin 1000-1500 

lukijan kuukausimäärissä. Blogi oli myös aktiivisempi, 128 kirjoitusta vuodessa. Kymmenen vuotta sitten blogi 

oli uraauurtava, ja alallaan suosittu. Kirjoittajat kuitenkin myönsivät, ettei kilpailua juurikaan ollut. Tilanne on 

muuttunut kymmenessä vuodessa, eikä blogi nykyään ole yhtä kovassa huudossa.

Otimme blogista tarkasteluun postauksen nimeltä “Vastakkainasettelun aika on ohi”. Kyseinen postaus on 

blogiin tehdyistä uusin, ja se on julkaistu 7.2.2020. Teksti on alunperin kirjoitettu Suomen Kuvalehteen ja 

blogissa julkaistu versio on tätä kolumnia hieman pidempi. Tekstissä käsitellään lakkojen määrän 

vähenemistä 1980-lukuun verrattuna. 

Miten blogissa julkaistu versio sitten poikkeaa Suomen Kuvalehdessä julkaistusta? Kolumni on julkaistu 

Suomen Kuvalehdessä samana päivänä kuin blogipostaus. Tekstejä vertailemalla voi

 huomata aikakauslehden toimituksen suorittaman muokkauksen. Teksti on sisällöltään sama, mutta sen 

luettavuutta on paranneltu muokkaamalla lauserakenteita, kappalejakoa ja käyttämällä nimien 

yhteydessä lihavointia ja kursivointia. Lisäksi tekstiä on paikoin muutettu kansantajuisemmaksi. Esimerkiksi 

blogintekstin lause “Taloustieteessä lakkoja on yritetty Hicksin jälkeen selittää lähinnä epäsymmetrisellä 

informaatiolla” on Suomen Kuvalehdessä kirjoitettu muotoon  “Taloustieteessä lakkoja on Hicksin jälkeen 

yritetty selittää lähinnä informaation puutteella”.

Blogin vahvuutena on kirjoittajan mahdollisuus tuoda koko ajatuksensa esiin haluamallaan tavalla. 

Blogitekstiin onkin lisätty kaksi kuviota, niitä selittävä kappale ja tekstiä tukevat lähdeviitteet. Vaikka

Akateemisessa talousblogissa käytetty kieli ei olekaan raskasta taloustieteellistä jargonia, voi kirjoittaja olettaa

 lukijoiden ymmärtävän taloustieteen käsitteitä. Blogin tekstiä voisikin kutsua lehtiversiota tieteellisemmäksi. 

(Akateeminen talousblogi)

Blogissa on hyvä kuvio liittyen maailmalla tapahtuneeseen muutokseen lakkoilussa. Uusitalo on 

käyttänyt tekstinsä tukena OECD:n tietokannan (Annual Labour Force Statics database) työllisten määrää 

kuvaavaa tilastoa. Kuviossa on käytetty kansainvälistä mittaa, joka ilmoittaa työtaistelussa menetettyjen työpäivien määrän 

1000 työläistä kohti. Uusitalo selittää auki taulukon, mikä on todella lukijaystävällistä. Uusitalo kertoo 

samalla, että ILO:n tietokannasta löytyy paljon aiheeseen liittyviä tilastoja ja auttaa näin lukijaa löytämään 

omatoimisesti lisää tietoa aiheesta.

(unsplash.com)

 

Uusitalon tekemät havainnot ovat mielenkiintoisia: lakot ovat vähentyneet Suomen lisäksi useimmissa muissa 

OECD-maissa. Muutos on tapahtunut 1980-ja 2000-lukujen välissä Irlannissa, Italiassa, Japanissa, Australiassa 

ja Iso-Britanniassa. Yllättävää kyllä, Ranskassa lakkoilu on ollut jo pitkään harvinaista. Ranska tunnetaan suuresta 

vallankumouksesta ja herkästä alttiudestaan mielenosoituksiin, miksi Uusitalon korostus yllättää. Uusitalo luo 
kontrastin tunnetumpaan tietoon: Ruotsi on tunnettu matalasta osallistumisestaan lakkoiluun.

Vaikka blogi ei ole enää yhtä voimissaan kuin aikoinaan, on sillä edelleen vankka lukijakuntansa. Tästä
erittäin hyvänä osoituksena on postauksien kommenttikentissä käydyt keskustelut, joissa kommenttien pituudet
ovat välillä äärimmäisen pitkiä ja kommentit perusteltuja. Kirjoittajat vastaavat lukijoille säännöllisesti. 
Mahdollisuus käydä keskustelua asiantuntijoiden kanssa kannustaa kommentoimaan ja lukemaan blogia.