Maailma on siirtynyt verkkoon. Ihmisillä ja yrityksillä on ennennäkemättömiä mahdollisuuksia edistää omia etujaan ja agendaa, jonka seurauksena myös rikollisuus on saanut uusia muotoja. Kyberrikollisuuden vastaisessa taistelussa suomalainen tietoturvayhtiö F-Secure on etulinjassa. Yli 30 vuotta vanhalla yrityksellä on yli 1700 työntekijää ympäri maailmaa ja yritys merkittävä tekijä kyberturvallisuuden tutkimuksessa isojen resurssien ja kehittyneiden työkalujen myötä.
Tutkimustuloksiansa F-Secure julkaisee verkkosivuilleen kaikkien saataville ja osa näistä tuloksista julkaistaan F-Securen blogissa. Lisäksi blogissa käsitellään F-Securen asiantuntijoiden vinkkejä ja näkökulmia oman kodin tai yrityksen suojaamiseen kyberuhkilta. Blogin julkaisut ovat helposti lähestyttäviä, englannin kielellä kirjoitettuja, selkeitä ja usein paljon grafiikkaa sisältäviä. Jos kyseessä on monimutkaisempi aihe, niin tekstin lopusta löytyy linkki laajempaan julkaisuun. Nämä laajemmat julkaisut ovat F-Securen omiin tutkimustietoon pohjautuvia.
F-Securen tutkimustulokset ovat todennäköisesti yhtä luotettavia kuin yliopiston, ellei luotettavampia isojen resurssien takia. Tosin blogin julkaisuille on tyypillistä, että havaittuihin ongelmiin tarjotaan ratkaisuksi F-Securen tuotteita tai palveluita, joten julkaisut eivät ole puhtaasti tieteellisiä, vaan sisältävät jonkin verran markkinointimateriaalia.
F-securen kyberuhkatutkimusta käsittelevässä blogissa on kaksi mielenkiintoista ja pandemian ajankohtaan sopivaa artikkelia. F-securen tutkijat Jason Sattler ja Adam Pilkey käsittelevät kirjoituksissaan, miten kyberrikolliset ovat alkaneet käyttää hyväksi koronaviruksen aiheuttamaa pandemiaa osana heidän rikollista toimintaansa.
Yleisesti ottaen roskaposti (email spam) ja tietojenkalasteluviestit (phishing) ovat tunnettuja kyberrikollisten käyttämiä menetelmiä. Molemmissa tapauksissa rikolliset hyödyntävä sosiaalista manipulointia (social engineering), jolla tarkoitetaan yksinkertaistetusti sitä, että esimerkiksi sähköpostiviestin sisällöstä luodaan niin mielenkiintoinen, että viestin vastaanottaja avaa joko viestissä olevan linkin tai siinä liitteenä lähetetyn tiedoston.
Tutkijoiden mukaan nyt käynnissä olevissa roskaposti -kampanjoissa viestien sisältö näyttää keskittyvän enemmän koronaviruksen aiheuttamiin taloudellisiin vaikutuksiin, kuin viruksen leviämiseen ja siihen liittyviin terveysongelmiin. Kampanjat kohdistuvat etätyöntekijöihin ja viestien sisältö käsittelee liiketoiminnan jatkuvuuteen, toimintojen keskeyttämiseen tai muihin vastaaviin aiheisiin. Kyberrikolliset hyödyntävät sähköpostiviestien sisällössä viruksen aiheuttamaa pelkoa ja kiirettä ja viestissä voidaan käyttää jotain tunnettua organisaatiota (esimerkiksi WHO) väärentämällä viestin lähettäjän tiedot. Lisäksi viestissä voidaan vedota hyväntekeväisyyteen tai sitten niissä tarjotaan mahdollisuutta henkilökohtaiseen hyötyyn.
Molemmissa kirjoituksissa tutkijat suosittelevat, että epäselvissä tapauksissa viestin vastaanottajan tulisi tarkistaa lähettäjän tiedot ja viestissä olevan linkin osoite ennen kuin klikkaa sitä. Mikäli sähköpostiviestin vastaanottaja epäilee viestin aitoutta, niin siitä tulisi informoida eteenpäin. Mielestämme edelleen ongelmaksi jää se, kuinka moni yksittäinen käyttäjä osaa tarkastaa sähköpostin todellisen lähettäjän tai viestissä olevan linkin todellisen osoitteen.
Erilaisissa roskapostikampanjoissa ei ole mitään uutta ja muun muassa kuluttajaliitto varoittaa sivuillaan nyt liikkeellä olevista huijausviesteistä. Mielestämme vähemmälle on jäänyt huomio siitä, että miten laajaa kyseinen toiminta on. Esimerkiksi Domain Tools -niminen yritys on alkanut julkaista listaa verkko-osoitteista, jotka on rekisteröity 1.1.2020 jälkeen, joiden nimessä on jotain koronavirukseen viittaavaa. ja jotka Domain Tools on tunnistanut haitalliseksi. 16.4.2020 mennessä listassa oli yli 147 000 verkko-osoitetta, mikä kuvaa mielestämme hyvin sitä, miten laajasti kyberrikolliset hyödyntävät nykyistä poikkeustilannetta.
(Lisätietoja: domaintools.com.)
Moi!
VastaaPoistaKiitos vaikuttavasta ja ajankohtaisesta blogikirjoituksesta. Aloitus on ytimekäs, mutta kiinnostusta herättävä ja teksti hyvin sujuvaa. Omat ajatuksenne erottuvat lähteistä ja kriittinen ajattelu näkyy tekstissä. Kuvat ja hyperlinkkien käyttö on viimeistelevät asiallisen ja yleishyödyllisen tekstinne.
- Ninni