Pohdintaa englannin kielen väitetystä maskuliinisuudesta ja onnellisuudesta (Oona M., Miian ryhmä)

Tarkastelen tässä postauksessa Kielen kannoilla -blogia. Sitä ylläpitää englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen tutkimusyksikkö VARIENG, joka on perustettu Helsingin yliopistossa vuonna 1995. Aiheita blogista löytyy laidasta laitaan, kirjallisuuden tutkimuksesta kielitieteeseen. Kaikki tekstit edustavat kirjoittajiensa omia mielipiteitä, kuten käy ilmi Tietoa blogista -osiosta, ja monissa postauksissa onkin hieman huumoria mukana. Blogilla on kuitenkin vahva tieteellinen pohja kirjoittajien asiantuntemuksen ja tieteellisen tutkimustiedon ansiosta.

Blogin tavoitteena on herättää keskustelua mielenkiintoisista aiheista englannin kieltä koskien ja lukijoilla on mahdollisuus lähettää kysymyksiä blogin kirjoittajille. Näin he pääsevät vaikuttamaan blogin sisältöön ja myös kirjoittajien voi olla helpompi tuottaa sisältöä, joka pitää yllä lukijoiden mielenkiintoa. Blogin kieli on varsin helposti ymmärrettävää, minkä vuoksi tieteellisen tiedon popularisointi onnistuukin mielestäni hyvin. Ei siis tarvitse olla taitava akateemisten tekstien lukija ymmärtääkseen blogin sisältöä. Blogia voivat siis seurata kaikki aiheesta kiinnostuneet, vaikka arvelen lukijakunnan koostuvan pääasiassa englannin kielen opiskelijoista. 

Olen itsekin englannin pääaineopiskelija, mikä ehdottomasti vaikutti päätökseeni tarkastella juuri tätä blogia ja halusin oppia, miten nimenomaan oman alan aiheita käsitellään tässä kontekstissa. Yhtenä miinuksena sanoisin kuitenkin, että muutaman viime vuoden aikana blogi ei ole ollut erityisen aktiivinen ja uusin postauskin on vuodelta 2018. Voi olla, että lukijoita ei ole ollut riittävästi tai postausten väheneminen on seurausta siitä, että kirjottajat voivat julkaista uuden tekstin valitsemastaan aiheesta silloin kuin haluavat, eikä blogilla välttämättä koskaan ollut säännöllistä, määrättyä aikataulua. 

Ihmisillä on tarve luokitella ja määritellä asioita ja tämä pätee myös kieliin. Kieliä luokitellaan tyypillisesti esimerkiksi kielikuntiin niiden sukulaisuussuhteiden perusteella, mutta usein jotakin kieltä kuvaillaan erilaisilla adjektiiveilla, joilla pyritään selittämään, minkälainen kieli on kyseessä. Valitsinkin blogista tarkempaan tarkasteluun Terttu Nevalaisen kirjoittaman tekstin Englanti – miehekäs ja positiivinen kieli? (2013), jossa hän tarkastelee tapoja, joilla englannin kieltä usein kuvaillaan ja luokitellaan. Alussa Nevalainen toteaa, että arkikielessä yleistä on kuvailla englannin kieltä adjektiiveilla, kuten helppo ja vaikea tai looginen ja epälooginen. Olen myös itse silloin tällöin törmännyt kysymykseen siitä, mikä mahtaa olla helpoin tai vaikein kieli oppia.

Nevalainen keskittyy tarkastelemaan tekstissään väitteitä englannin kielen maskuliinisuudesta ja onnellisuudesta. Hän kertoo, että esimerkiksi tanskalainen kielentutkija Otto Jespersen on kuvaillut englannin kieltä melko maskuliiniseksi, perustuen sen äänteisiin, intonaatioihin sekä pääte- ja tavurakenteisiin. Kyseinen väite on aiheuttanut ihmisissä negatiivisia reaktioita, ja Nevalainen onkin sisällyttänyt tekstiinsä kuvan Jespersenin kirjan sivusta, jossa tekstin viereen on kirjoitettu sana ”sovinistisika”. Kyseisen tutkijan teokset eivät ole minulle tuttuja, joten en osaa ottaa kantaa tähän syytökseen, mutta minusta ainakin tuntuu hieman omituiselta sanoa kielen olevan maskuliininen sen perusteella, minkälaisia äänteitä tai lauserakenteita kielessä on.

Nevalainen esittelee myös tutkimuksen, joka väittää englannin olevan hyvin positiivinen kieli. Kyseinen empiirinen tutkimus on vuodelta 2012. Aineisto oli kerätty neljästä suuresta tietokannasta ja tutkimuksen tulokset osoittivat, että positiivisia sanoja oli aineistoissa huomattavasti enemmän kuin negatiivisiksi koettuja. Nevalainen kuitenkin kielitieteilijänä kyseenalaistaa tuloksia ja pohtii, todistavatko kontekstista irrotetut, yksittäiset sanat todisteena kokonaisen kielen positiivisuudesta.

Blogitekstin löytää täältä:

https://variblog.wordpress.com/2013/12/31/englanti-miehekas-ja-myonteinen-kieli/