Uusia näkökulmia ilmastonmuutokseen (Annastina ja Amalia, Miian ryhmä)

Uusia näkökulmia ilmastonmuutokseen

Pixabay / Mediadeka

Ilmastonmuutos on aihe, joka puhuttaa ja jakaa mielipiteitä. Runsaan keskustelun haittapuolena on se, että mututietoa esitetään faktana. Näin ollen ilmastonmuutokseen liittyvissä keskusteluissa pyörii virheellistä tietoa, eikä aina voi olla varma, mikä on totta ja mikä ei. Onneksi virhetietojen karsimiseen ja faktojen selvittämiseen on kuitenkin apuna blogi, johon on koottu kattavasta lähteistöstä ilmastonmuutokseen liittyviä tieteellisiä faktoja.

Ilmasto muuttaa kaiken -blogi on Helsingin yliopiston tiedelehti Yliopiston toimittajan, Mikko Pelttarin, työblogi, jossa hän käsittelee mielenkiintoisiksi kokemiaan ilmastonmuutokseen liittyviä asioita. Tiedetoimittajana Pelttarin tavoitteena on koota tietoa ilmastonmuutoksesta eri tieteenalojen tutkimuksia hyödyntäen. Kuten tiedelehti Yliopisto, on myös Pelttarin blogi suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille. Oletuksena lienee kuitenkin, että suurella osalla lukijoista on jonkinlainen kytkös yliopistomaailmaan.

Mielestämme blogi on kiinnostava aiheen ja sen käsittelytavan takia, sillä väitteitä löytyy monenlaisten erilaisten mielipiteiden tueksi. Vaikka ilmastonmuutos on puhuttu aihe, kyseistä blogia jaksaa lukea juuri sen uusien ja erilaisten näkökulmien takia. Mielenkiintoisuutta lisää myös Pelttarin huomaamat yhteydet eri tieteellisten julkaisujen välillä.

Professori Antero Järvisen palautteeseen vastaamista lukuun ottamatta suoraa keskustelua blogissa ei ole, sillä kommentointi on suljettu. Vuoropuhelua esiintyy siis oikeastaan vain kirjoittajan ja lähteiden välillä. Pelttari viittaa muihin teksteihin pääsääntöisesti tiivistämällä ja selittämällä niitä kommentoimisen ja mielipiteiden ilmaisun sijaan.

Tämä neutraali kirjoitustapa sopii asiatyyliseen ja tieteelliseen tyyliin. Myös lähteiden käyttö, valitut kuvat, pelkistetty ulkoasu ja sanavalinnat tuovat asiallisuuden ja tieteellisyyden tunnetta. Pelttarin käyttämä kieli on kuitenkin arkisen selkeää, eivätkä tieteelliset sanat hankaloita tekstin lukemista, koska niitä on selitetty hyvin auki tekstissä.

Blogissa hyödynnetään tutkimustietoa laajasti, koska yksi blogin päätarkoituksista on ilmastonmuutokseen liittyvän tieteellisen tiedon esille tuominen. Uusista tutkimuksista kerrotaan tiivistämällä tutkimuksen sisältöä ja kertomalla sen julkaisusta ja vaikutuksesta. Myös yhteyksiä ja vertailua muiden ajankohtien tutkimuksiin ilmenee blogissa.

Blogin viimeisin kirjoitus ”Ilmasto ei ehkä olekaan niin herkkä kuin luultiin. Onko ilmastokatastrofi peruttu?” herättää lukijan mielenkiinnon otsikollaan ja kysymykseen vastataankin jo ensimmäisessä kappaleessa. Rakenteeltaan teksti on hyvin rakennettu mutta verkkotekstiksi turhan pitkä. Teksti on ymmärrettävää ja Pelttari avaa selkeästi esimerkiksi ilmastoherkkyys -käsitettä.

Pelttari käyttää tässäkin kirjoituksessa paljon lähteitä, jotka ovat tieteellisiä sekä alan asiantuntijoiden kirjoittamia. Kirjoituksen päälähteenä toimii ilmastotutkija Peter Coxin tutkimus. Erilaisia aineistoja käytetään aktiivisesti ja niistä on poimittu kirjoituksen kannalta oleellisia pointteja. Lähteiden kanssa käydään keskustelua ja kirjoituksessa ikään kuin puhutaan lukijalle. Pelttari tuo esille lähteiden väitteet ja niissä esitetyt tutkimustulokset. Näitä tutkimustuloksia ja väitteitä Pelttari sitten selittää lukijalle sekä kommentoi ja pohtii niitä.

Kirjoituksen keskeisimpänä väitteenä voitaisiin pitää, että ilmastonmuutosta ei ole peruttu, mutta pahimmat skenaariot eivät välttämättä ole niin todennäköisiä kuin on aiemmin luultu. Kirjoitus siis luo hieman toivoa ilmastoahdistuksen keskellä. 

Kirjoituksessa on tarjolla mielenkiintoista ja uutta tietoa. Tiedon olisi kuitenkin voinut esittää mielenkiintoisemmin ja verkkotekstin mahdollisuuksia olisi voinut hyödyntää enemmän esimerkiksi käyttämällä kuvia ja videoita. Toimivia olisivat voineet olla kuvituskuvat ja tutkimuksiin liittyvät taulukot tai jokin aiheeseen liittyvä youtube -video. Kommenttikenttä voisi olla auki, vaikka Pelttari ei omien sanojensa mukaan kerkeä vastaamaan kommentteihin. Kommenttikentän keskustelua olisi ollut varmasti mielenkiintoista seurata.  

Kirjoituksen näkökulma on mielenkiintoinen ja valtavirrasta poikkeava. Niin kuin Pelttari itsekin toteaa: ”Ilmastokeskustelu on mustavalkoiseksi politisoitunutta ja minkäänlaisten helpotukselta kuulostavienkaan lausumien taakse asettuminen on jotenkin ‘vaarallista’.”

Lähteet: Mikko Pelttari. Ilmasto muuttaa kaiken. https://blogs.helsinki.fi/ilmastomuuttaakaiken/ (Luettu 18.4.2020) Pixabay. Mediadeka. https://pixabay.com/fi/photos/maapallolla-earth-planeetta-global-4427436/ (Noudettu 1.5.2020)