Lapsen syntyessä lapsen huoltajat ottavat vastuullisen homman tehtäväkseen: heidän tulisi kasvattaa lastansa terveellisiä elintapoja noudattaen sekä valistaa lasta pitämään niitä yllä ja sen myötä jatkamaan tätä elämäntapaperinnettä seuraaville sukupolville. Teknologian mullistavan kehityksen mukana tulleet hyödykkeet, esimerkiksi älypuhelimet ja pelikonsolit, luovat huoltajille haasteita valistaa lasta säännölliseen liikkumiseen. Tämän seurauksena huoltajilla on entistä suuremmat paineet valistaa lasta säännöllisen liikkumisen tärkeydestä lapsen ollessa kasvuiässä.
Kaikki terveyteni –blogisivustolla julkaistun blogitekstin (Lapsille liikuntaa 3 tuntia päivässä) kirjoittanut Helena, 40, on opiskelija terveystieteiden ja gerontologian alalta, ja hän on perehtynyt fyysiseen hyvinvointiin sekä terveyteen. Blogitekstin keskeinen väite on se, ettei alle kouluikäiset lapset liiku riittävästi. Kirjoittaja argumentoi väitteensä puolesta käyttäen lähteenä UKK Instituuttia, jonka mukaan alle kouluikäiset liikkuvat keskimäärin yhdestä kahteen tuntia päivässä, josta noin tunti kuluu reippaaseen liikuntaan. Kirjoittaja argumentoi myös, että alle kouluikäisistä vain 10–20 % liikkuu riittävästi normaalin kasvun ja kehityksen kannalta. Aihe vaikutti olevan kirjoittajalle tärkeä, koska hän on kahden lapsen äiti ja aihe kuuluu hänen kiinnostuksenkohteidensa piiriin.
UKK –instituutin teettämän alle kouluikäisten liikuntasuosituksen mukaan lapsen tulisi liikkua päivän aikana yhteensä kolme tuntia: kaksi tuntia reippaasti esimerkiksi ulkoillen ja tunti vauhdikkaasti juosten tai vaikka kiipeillen. Alle kouluikäisten lasten riittävästä liikkumisesta ei ole vastuussa ainoastaan huoltajat, vaan myös päiväkodin henkilökunta, joka huolehtii lapsesta huoltajien ollessa töissä.
Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksissa sanotaan, että lapsella on synnynnäinen tarve olla fyysisesti aktiivinen (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016, 6). Tiivistetysti varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset sisältävät muutakin kuin sen, että lapsen tulisi liikkua kolme tuntia päivässä. Perhe on tärkeä roolimalli, kun puhutaan lapsen liikunnallisesti aktiivisesta elämäntavasta. Lasta tulee kuunnella sekä sen myötä antaa mahdollisuus vaikuttaa omaan liikkumiseensa. (mts. 8–9.)
Liikunnan monipuolisuus, ympäristön tarjoamat haasteet ja hauskuudet, sekä välineet liikuntaan ovat myös jokaisen lapsen oikeus. Lisäksi ohjatun liikunnan kautta saadut onnistumisen kokemukset sekä liikunta varhaiskasvatuksessa olisi taattava jokaiselle lapselle. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan toimiva yhteistyö huoltajien ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016, 8–10.)
Kun muistelemme omaa liikkumistamme alle kouluikäisinä, muistamme sen olleen sekä aktiivista että passiivista. Esimerkiksi päivähoidossa tuli leikittyä aktiivisesti lähes joka päivä ulkona kavereiden kanssa. Koska pitkien välimatkojen vuoksi ei päässyt vapaa-ajalla kavereiden luokse leikkimään, oli kotona leikkiminen aktiivisen liikkumisen lisäksi myös rauhallista. Aktiivinen liikkuminen painottui sekä sisarusten että naapurustossa asuvien lasten kanssa yhdessä leikkimiseen ulkoilmassa.
Pohtiessamme taustoja aktiiviselle liikkumisellemme alle kouluikäisinä, päällimmäisinä mieleemme tulevat omat huoltajat sekä alle kouluikäisinä olemisen ajankohta. Huoltajamme eivät olleet painostavia eikä vaativia liikkumisemme suhteen. He antoivat meidän liikkua ja leikkiä haluamallamme tavalla. Alle kouluikäisinä, meillä ei ollut kotona välttämättä pelikonsoleita eikä muita digitalisaation tuomia viihdykkeitä. Tämä seikka antaa erityisesti pohjaa sille, miksi olimme itse aktiivisempia liikkujia alle kouluikäisinä, kuin nykyajan alle kouluikäiset ovat tutkimusten mukaan. Huoltajamme tutustuttivat meidät useamman liikuntaharrastuksen pariin, joista sai sitten valita mieleisen. Lisäksi lapsuuden kaveripiiri on auttanut löytämään liikuntamuodon, josta on voinut nauttia jopa tähän päivään asti.
Omien huoltajiemme suosimien käytäntöjen toteuttaminen tänä päivänä ei onnistuisi ilman haasteita. Erityisesti teknologian mukana tuomien viihdykkeiden parissa lapset tykkäävät viettää aikaa yhä enemmän ja enemmän. Huoltajien ei tulisi suoranaisesti kieltää lapsiaan viettämästä aikaa viihde-elektroniikan parissa, vaan kannustamaan lapsia käyttämään viihde-elektroniikkaa kohtuuden rajoissa. Jotta tavoite - lasten kohtuullinen viihdykkeiden käyttö - saataisiin saavutettua, tulisi huoltajien johdattaa lastansa aktiiviseen liikkumiseen jo pienestä pitäen ilman liiallista viihde-elektroniikan käyttöä.
Pientä lasta voisi alkaa pikkuhiljaa ohjaamaan säännöllisen liikunnan harrastamisen pariin niin, että aluksi lapsi voisi selvittää itse mieluisan harrastuksen tutustumalla niihin ilman painostusta. Samalla huoltajat voisivat pyrkiä edistämään lapsen sosiaalista elämää jo pienestä pitäen. Lapsen tutustuessa ja toimiessa muiden ikäistensä lasten kanssa sekä päiväkodissa että vapaa-ajalla, voi yhteisten askareiden kautta löytyä lapselle se mieleisin liikunnan muoto.
Oheisessa kuvassa (Shayne Winstead. Importance of Kids Exercise. 12.10.2017. Flickr. CC BY 2.0) ilmenee lasten aktiivisen liikkumisen vaikutukset oppimistilanteessa: Fyysisesti aktiivisilla lapsilla on aktiivisemmat aivot, joka edistää oppimista. Lasten aktiivinen liikkuminen on hyödyllistä sekä oppilaille että opettajille.
Lähteet:
Kaikki terveyteni (blogi). https://kaikkiterveyteni.com/2020/08/03/lapsille-liikuntaa-3-tuntia-paivassa/
UKK instituutti. https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/lasten-ja-nuorten-liikkumisen-suositukset
Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016: 21
Tärkeä aihe ja erittäin selkeä teksti! Kahden alle kouluikäisen lapsen äitinä sekä varhaiskasvatuksen lastenhoitajana olen pohtinut asiaa monesta eri näkökulmasta, ja onnistutte tekstissänne tuomaan esille juurikin näitä pohtimiani asioita: vanhemman vastuu, vanhemman esimerkki, varhaiskasvatuksen rooli/vastuu. Uskon aiheen olevan tärkeä ja ajankohtainen vielä pitkään.
VastaaPoistaTekstin aihe on todella tärkeä ja mielenkiintoinen, etenkin näin "someaikana". Omat kokemuksenne elävöittivät tekstiä mukavasti ja lisäksi konkreettiset ehdotuksenne lasten aktiivisuuden lisäämiseksi olivat hyviä.
VastaaPoistaTekstiä lukiessa jäi mietityttämään, mitä tarkoititte aktiivisella ja passiivisella liikunnalla. Ehkä sen olisi voinut määritellä erikseen? Lisäksi lopun tekstin, jossa kerrottiin liikunnan vaikutuksesta oppimiseen, olisi voinut ehkä sisällyttää paremmin muuhun tekstiin. Tällaisenaan se jäi hieman irrallisen tuntoiseksi. Muuten varsin sujuva teksti ja toimiva rakenne!
T. Peppi ja Jonna
Olen miettinyt lasten liikunnallisuutta ja kehitystä ylipäätään näin digitaalisen vallankumouksen aikana, joten ajattelin heti, että teillä on mielenkiintoinen teksti erittäin tärkeästä aiheesta! Oma ääni erottui selkeästi ja muutenkin postaus oli helppolukuinen sekä tekstin pohjustamiseksi on esitetty hyviä argumentteja.
VastaaPoista