Bloggaaja Elina Lehtonen on ammatiltaan geologi ja työskentelee Helsingin yliopistolla tutkijana. Hän on valmistunut yliopistosta ja tehnyt väitöskirjan, joka keskittyi juurikin vihreäkivivyöhykkeisiin, mihin blogin nimikin viittaa. Lisäksi hän on julkaissut useita artikkeleita eri verkkojulkaisuissa sekä toiminut puhujana ja asiantuntijana lukuisissa tapahtumissa.
Lehtonen on pitänyt blogia vuodesta 2014 asti, ja se näkyy. Blogi on selkeästi jäsennelty ja lukijan on helppo selata sitä esimerkiksi postausten, teemojen, julkaisuajankohdan tai aiheiden perusteella. Ulkoasu ja visuaalinen ilme ovat melko simppeleitä, mutta sopivat hyvin tiedeblogille. Pääosin blogi ja postaukset koostuvat tekstistä ja valokuvista. Teksti on helposti ymmärrettävää, mutta silti erittäin informatiivista. Myöskin valokuvat ovat postauksille relevantteja ja hyvin havainnollistavia, eikä niitä ole liikaa tai liian vähän.
Lisäksi blogi on jaettu kolmeen välilehteen, joiden takaa löytyy itse blogi, lisätiedot sekä CV. Lisätietoja -välilehdellä Lehtonen kertoo pääosin bloginsa taustoista, avaa enemmän kiinnostuksen kohteitaan sekä hieman myös omaa taustaansa. CV-välilehdeltä taas löytyy julkaisuja, joita hän on kirjoittanut sekä listaus tapahtumista, joissa hän on ollut puhujana.
Blogissa on eräs hämmentävä yksityiskohta: kaksikielisyys. Sivupalkissa informaatio on esitetty sekä suomeksi että englanniksi, mutta suurin osa postauksista on kuitenkin vain suomeksi. Olisi tärkeää, että tieteellinen blogi johdattaisi kielellisesti tiettyä linjaa. Näin se vaikuttaisi luotettavammalta ja sillä olisi tietty yleisö. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että bloggaaja haluaisi tavoitella isompaa kohdeyleisöä. Hän vaikuttaa myös helposti lähestyttävältä, koska kehottaa lukijoita rohkeasti kysymään ja kommentoimaan postauksiaan sekä lähestymään häntä jopa sähköpostitse, jos jokin asia mahdollisesti askarruttaisi lukijaa.
Kuva: “Karymsky volcano”, JLS@Photos, Flickr.com. Haettu 13.10.2020.
Valitsimme lähempään tarkasteluun postauksen, joka on informatiivinen tietopaketti tulivuorten toiminnasta, mutta silti hyvin kiinnostava ja mahtavasti kirjoitettu. Postauksen otsikko “Tulivuoret puhaltavat savurenkaita ja hautovat munia” houkuttelee selkeästi lukijaa silmäilemään postausta pidemmälle. Voisimme jopa väittää, että useimmat ihmiset eivät tiedä tulivuorista kovinkaan paljoa, sillä ainakin molemmille meistä, on jäänyt maantiedon tunneilta mieleen ainoastaan se, kuinka tulivuoret voivat saada purkautumalla aikaisekseen vain paljon tuhoa. Voisiko tulivuorista olla kuitenkin myös hyötyä?
Elina Lehtonen kertoo, että eräs lintulaji kykenee hautomaan muniaan tulivuoriperäisellä maalla. Hänen mukaansa näin tekee ainakin Indonesiassa asusteleva lintulaji Vasarapääkana, tieteelliseltä nimeltään Macrocephalon Maleo. Linnun munat hautoutuvat vulkaanisessa hiekassa, johon on tehty kuoppa. Tulivuoriperäisen maan lämpö hoitaa hautomisen tehtävän. Kuoriutuessaan lämpimän hiekan kuopasta, poikaset ovat heti lentokykyisiä ja kykenevät näin jatkamaan elämäänsä täysin itsenäisesti.
Kuva: “Maleo, Macrocephalon maleo”, PietervH, Flickr.com. Haettu 23.10.2020.
Lehtonen on ottanut postauksen näkökulmaksi sen, miksi tulivuoret kiinnostavat ja kiehtovat meitä ihmisiä. Me halusimme tietää myös lisää siitä, millaisia tulivuoria maailmassa on ja näin suuntasimme etsimään tietoa internetin syövereistä. Meille selvisi, että tulivuoria on paljon erityyppisiä, ja että läheskään aina ei voida ennustaa kuinka jokin tietty tulivuori käyttäytyy purkautuessaan. Tutkimustyötä on vielä paljon jäljellä, vaikka tulivuoria tutkitaankin paljon koko ajan. Tieteen kuvalehden mukaan tulivuoria on olemassa kolmea erilaista lajia: kilpi-, kerros- ja rakotulivuoria. Ne ovat saaneet nimensä ulkonäkönsä mukaan. Niiden muotoon vaikuttaa magman kaasu- ja piipitoisuus. Kuvassa oleva Venäjällä sijaitseva Karymsky tulivuori on nimenomaan kerrostulivuori.
Löysimme myös artikkelin (Yle uutiset), jossa kerrottiin maailman vaarallisimmista tulivuorista. Artikkelin mukaan niitä ovat sellaiset tulivuoret, jotka ovat lähellä asutusta, koska silloin ne voivat purkautuessaan aiheuttaa erittäin paljon tuhoa. Indonesiassa sijaitseva Merapi tulivuori vaikuttaa olevan yksi maailman vaarallisimmista tulivuorista, mutta myös Japanissa sijaitseva Sakurajima kuuluu listaan, ja se on purkautunut viimeksi vuonna 2013 aiheuttaen laajaa tuhoa ympärilleen.
Lopuksi fun fact : Elina Lehtonen kertoo blogissaan, että purkauksien lisäksi tulivuoret kykenevät myös tuottamaan vulkaanista salmiakkia. Tämä oli mielenkiintoinen fakta, sillä meille salmiakin valmistus oli tuttua ainoastaan yläasteen kemian tunneilta, jolloin se osoittautui vaikeammaksi prosessiksi kuin uskoimmekaan. Blogi oli mielestämme mielenkiintoinen ja kaiken kaikkiaan hienosti rakennettu. Olemme varmoja siitä, että jokainen voi löytää sieltä jotain mielenkiintoista ja uutta tietoa itselleen, vaikka geologia ei olisikaan oma vahvuusalue tai pääasiallinen mielenkiinnonkohde.
Lähteet:
Blogi: https://vihreakivi.wordpress.com/tag/etna/
Artikkeli: https://yle.fi/uutiset/3-8977109
Tieteen kuvalehti: https://tieku.fi/luonto/tulivuoret/erityyppisia-tulivuoria
Blogitekstinne on erittäin mielenkiintoinen, ehkäpä jopa yllättäväkin aihevalinta. Jo otsikko herättelee lukijan ajatuksia tulevasta. Ensimmäinen ajatus tulivuorista tosiaan on, että ne aiheuttavat paljon tuhoa. Tekstissänne on oivaltava näkökulma tulivuorten hyödyllisyydestä. Olette hyvin nostaneet esiin tietoa ja omia ajatuksia sopivassa suhteessa. Lopun fun fact osio saa lukijan kiinnostumaan aiheesta vielä tarkemmin - mitä muuta tulivuorista kerrotaan?
VastaaPoistaKiinnostava aihe ja hyvin kirjoitettu teksti, sitä oli miellyttävä lukea. Blogista ja sen kirjoittajasta esiin nostamanne asiat olivat osuvia. Tulivuorista kertova osa oli mielenkiintoinen, lähes kaikki varmasti oppivat jotain uutta tulivuorista luettuaan tekstinne.
VastaaPoistaHyvä ja selkeä teksti. Teksti on todella hyvin "hiottu". Tämän huomaa hyvistä sitaateista, jotka on välillä keskelläkin tekstiä ja tuo lopun fun fact osio on todella hyvä. On myös mukavaa kuinka paljon tekstissä kuuluu teiädn omat mietteet.
VastaaPoista- Eero ja Helmi