Poluilla ja niiden varsilla on nähtävissä paljon mielenkiintoista seurattavaa, kuten muurahaisten elämää täydessä työn touhussa. Voimme nähdä myös oravan hyppivän puusta toiseen tai tikan koputtavan puuta. Luonnossa voimme aistia kaikilla aisteillamme. Luonto siis jo itsessään tarjoaa mahdollisuuksia, mutta varhaiskasvattajina voimme olla vaikuttamassa lasten lämyskokemukseen vieläkin enemmän. Se on vain ensin oivallettava! Luhtaröllit voivat esitellä tätä aihetta tarkemmin! ;)
Seikkaillen liikuntatiedettä on Maarit Marttisen blogi. Maarit on
liikuntapedagogiikasta väitellyt LitT, lehtori-opo-tutkija, kuten Maarit itseään
kuvailee. Hänen postauksessaan
Kerrassaan hieno vuodenvaihde seikkailukasvatuksen maailmassa
Maarit esittelee kirjan, Seikkailukasvatusta Suomessa - pedagogisia ja didaktisia näkökulmia. Maarit on yksi kirjan toimittajista:
”Teoksessa tarkastellaan seikkailukasvatuksellisen toiminnan ohjaamisen
teoreettisia ja käytännöllisiä oletuksia, periaatteita, näkemyksiä ja
valintoja. Huomio kiinnitetään seikkailukasvatuksen pedagogiikkaan ja
didaktiikkaan niin yleisesti kuin erityisesti suomalaisessa
toimintaympäristössä. Artikkelikokoelman tavoitteena on tarjota lukijoille
aineksia ja virikkeitä seikkailukasvatuksellisen toiminnan lähtökohtien
arvioimiseen sekä käytännölliseen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen.”
Aihe kiinnitti huomiomme, sillä olemme
varhaiskasvatustieteen opiskelijoina kiinnostuneita erilaisista ympäristöistä ja
luonto on lähellä sydämiämme. Mitä seikkailukasvatus tarkoittaa? Siihen
halusimme kiinnittää katseemme ja nähdä tarjoaako se jotain uutta ja
ihmeellistä.
Kirjaan sisältyy artikkeli nimeltä Luhtaröllit - seikkaileva päiväkotiryhmä
Pirkkalassa. Luhtaröllit on vuonna 2002 perustettu luontoryhmä ja tähän
luontoryhmään kuuluu 14 lasta, iältään 3–6-vuotiaita, aikuisia ryhmässä on
kaksi. Luontoryhmän toiminnassa korostuvat seikkailu- ja elämyspedagogiikka sekä
inkluusioperiaate, jolla tarkoitetaan sitä, että kaikki lapset ovat yhdessä tuen
tarpeesta riippumatta. Meillä ei ole aiempaa tietoa tällaisesta luontoryhmästä.
Artikkelin lukemisen jälkeen heräsi mielenkiinto. Onkohan opiskelujen puitteissa
mahdollista päästä tutustumaan johonkin päiväkotiin, joka olisi
luontopainotteinen tai vahvasti seikkailupedagogiikkaan perehtynyt?
Kirjaan
pääsee tutustumaan Seikkaillen liikuntatiedettä - blogin postauksesta, jossa se
on ladattavissa ilmaiseksi. Tai voit sen ladata
TÄSTÄ.
Seikkaillen liikuntatiedettä:
https://seikkaillenliikuntatiedetta.wordpress.com


Minunkin mielenkiintoni heräsi seikkailukasvatusta kohtaan. Jos tämänkaltaisia luontoryhmiä järjestetään jatkossa, haluaisin ainakin oman lapseni sellaiseen. Metsässä lapselle on paljon puuhaa ja ihmeteltävää - eikä siellä käyminen ole enää lähelläkään arkipäivää varsinkaan kaupunkilapsille.
VastaaPoistaTodella ihana päiväkotiryhmä!! Itsekin muistan monet metsäretket lapsuudestani, ja mielestäni niistä on myös oppinut paljon. Olen yllättynyt, kun useat aikuisena tapaamani ihmiset eivät esimerkiksi koe, että metsästä voi suoraan syödä mustikoita, kerätä sieniä ym. Lisäksi eivät edes tunnista vaikka koivua! Toivon, että myös tulevaisuudessa metsäretket kuuluvat varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmaan.
VastaaPoistaTässäpä mieltälämmittävä aihe ja teksti, joka sai muistelemaan omaa metsässä seikkailtua lapsuutta. Luonnossa liikuttaminen ja tutkiminen varhaiskasvatuksen piirissä on yhä tärkeämpää nykypäivinä kun yhä vähemmän lasten vapaa-ajasta tulee vietetyksi ulkoleikeissä, metsästä puhumattakaan. Erilaisissa ympäristöissä liikkuminen on korvaamatonta ihmisen luontosuhteen muodostumiselle: Lapsi oppii arvostamaan ympäristöä aivan toisin jos kokee tuntevansa sen, kuuluvansa osaksi sitä.
VastaaPoistaPohtimaanne kysymykseen siitä, olisiko luontopainotteisia päiväkoteja harjoittelupaikoiksi, mieleen tuli mainita Jyväskylässä toimiva Arkkiparkki, jonka työntekijöiltä ja harjoittelijoilta on kuullut positiivisia kokemuksia: Päiväkotilaiset pääsevät mahdollisimman usein luontoretkille päiväkotialueen ulkopuolelle ja pitävät esimerkiksi kasvukauden ajan myös omaa puutarhaa. :)
–