Café Voltaire (Moona ja Vanessa, Alman ryhmä)

 Café Voltaire on tietokirjasarja, jonka innoittamana on perustettu virtuaalinen kirjallisuuskahvila “Café Voltaire”. Blogin ylläpitäjinä toimivat kirjallisuudentutkijat Päivi Brink, Hanna Meretoja ja Päivi Kosonen, jotka ovat osallistuneet tietokirjasarjan kirjoittamiseen. Blogin aiheena on jatkaa keskustelua nykykirjallisuudesta. Blogitekstejä tuottavat mm. Eri yliopistojen professorit sekä kirjallisuuden asiantuntijat. 

Blogista löytyy laajasti eri aiheisiin liittyvän kirjallisuuden kommentointia, arvosteluja sekä vapaata keskustelua. Blogin tavoitteena on tuoda yhteen nykykirjallisuudesta kiinnostuneita ihmisiä sekä avata näkökulmia nykykirjallisuuteen liittyen. Kohderyhmänä ovat kaikki nykykirjallisuudesta kiinnostuneet. 

Blogista tekee mielenkiintoisen erilaisten alojen asiantuntijoiden näkemykset ja kokemukset nykykirjallisuuden parissa. Blogia on luonnehdittu “kirjallisuus kahvilana” ja tätä nimeä tukee blogissa sallittu vapaamuotoinen keskustelu kaikesta nykykirjallisuuteen liittyvästä. Blogissa ei ole rajattu, että ketkä voivat lähettää blogin emännille kirjoittamiaan tekstejä julkaistavaksi, mutta julkaisut vaikuttavat olevan hyvin asiantuntiija lähtöisiä, joka luo alustasta vakuuttavan keskustelualueen. Julkaistuja kirjoituksia saa käydä vapaasti kommentoimassa, mutta ajatus ei ole välttämättä toteutunut täysin toivotulla tavalla, sillä harvoihin aloituksiin on syntynyt keskustelua kommenteista. Siitä huolimatta uskoisimme monilla teksteillä olevan ajatuksia herättäviä vaikutuksia.

Eri kirjoittajien tekstit avaavat näkökulmia kirjallisuuteen liittyen. Blogista löytyy laajasti kirjallisuuden aiheita sekä asiantuntijuutta. 

Blogista löytyy paljon aiheita eri kansallisuuksien kirjallisuuteen liittyen. Kirjallisuuskahvilan emäntä tuottaa paljon blogitekstejä blogiin. Eniten blogitekstejä löytyy mm. tunnisteilla “dekkari”, “Cafe Voltaire- sarja”, “Päivi Kosonen” sekä “Venäjä”. Osaan postauksista on liitetty linkkejä samankaltaiseen luettavaan tai esimerkiksi muiden lähteiden arvosteluihin kyseessä olevasta teoksesta.

Blogissa julkaistut kirjoitukset eivät ole kovin tieteellisiä, vaan ne pohtivat kirjallisuuden tilaa ja sen tulevaisuutta tai käsitteillä olevan teoksen taustoja sekä sisältöä mielipidekirjoitus tyyppisesti. Kirjoitukset on esitetty asiakielellä ja ovat siksi helposti luettavia.  

Kääntäjä Arto Rintala julkaisussaan “Kääntäjän painajainen eli kirjalijan ja lukijan tasaveroisuudesta” (Cafe Voltaire, 2012) kirjoittaa omaa pohdintaa liittyen Milan Kunderanin romaaneihin. Rintala väittää, että Kunderanin näkemys kääntämisen yksiselitteisyydestä on mahdoton. Kunder on edustanut ajatusta suorasta kääntämisestä, jossa ei hyväksytä erilaisia tulkintoja, kun taas Rintala tyrmää tämän näkemyksen ankarasti puolustamalla kirjoituksessaan nimenomaan kirjallisuuden tulkinnanvaraisuutta ja kääntämis prosessissa välttämättä tapahtuvaa kielen mukailua. Rintala perustelee näkemystään siten, että jo pienet lapset oppivat jokaisella sanalla olevan omat vivahteensa ja hänen mukaansa tekstien samanlaisena kääntäminen on suorastaan mahdotonta.

Rintalan teksti on herättänyt keskustelua Café Voltairessa, sillä se on saanut kunnioitettavat 15 kommenttia. Tekstin otsikko on mielenkiintoa herättävä ja sisältö suorasanainen. Kirjoittajan mielipide tulee nopeasti ja selkeästi esille, vaiheittain kärjistäväänkin sävyyn. Teksti on johdonmukainen, mutta kielen moniulotteisuutta ei ole juuri avattu, joten taustaoletuksena lukijan odotetaan olevan samalla sivulla kielen ymmärryksestä kirjoittajan kanssa. Perustelut ovat monin paikoin mielipidelähtöisiä ja eivät välttämättä riittäisi sen vuoksi perusteluiksi kaikille lukijoille.

Olemme kaikesta huolimatta samaa mieltä Rintalan kanssa siitä, että kieli on tulkinnanvarainen ilmiö ja kielen mukautuvuus on olennainen osa sen perustavanlaatuista olemusta. Erityisesti Rintalan kommentti “Ainakin omasta mielestäni kirjallisuus on ja tulee aina olemaankin lukuisten ihmisten keskenään rakentama, jatkuva prosessi”, oli mielestämme hyvin muotoiltu ajatus, jota liputamme. 

 

Moona Hartman ja Vanessa Seppä

 

Linkki blogitekstiin:

http://avaincafevoltaire.blogspot.com/2012/06/kaantajan-painajainen-eli-kirjailijan.html#comment-form