Kaiken takana on loinen (Joni L. & Lauri R., Saaran ryhmä)

”Kaiken takana on loinen” on Tuomas Aivelon tiede.fi -sivustolla julkaistava blogi, jonka yleisimmät aihealueet ovat evoluutio, loiseliöt, genetiikka ja varsinkin tällä hetkellä jylläävän korona-pandemian vuoksi myös epidemiat. Kirjoittaja on Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori, joten blogi toimii eräänlaisena hänen oman alansa kansantajuistamisen alustana. Blogin ensisijaisena kohderyhmänä voidaan pitää biologiasta kiinnostuneita maallikoita.

Blogista tekee kiinnostavan se, että sen kirjoittaja on alan ammattitutkija, joka osaa tuoda luonnontieteellisen sanomansa ja sen implikaatiot arkimaailmassa esiin ymmärrettävällä ja sujuvalla tavalla. Aivelo on tutkijana erikoistunut loisiin ja tämä näkökulma on esillä blogin nimen lisäksi useissa kirjoituksissa, usein yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Toisaalta kirjoittaja on usein valinnut myös keskustelua provosoivia aiheita, kuten EU:n myrkkylainsäädännöstä johtuvat vaikeudet toteuttaa humaaneja ruisketeloituksia USA:ssa. Blogin yleinen kirjoitustyyli on varsin esseemäistä ja keskustelunomaista. Aivelo linkittää teksteissään esittämiensä väitteiden tueksi myös julkaistuja tutkimusartikkeleita, mikä on asiasta enemmän kiinnostuneille mielekäs ratkaisu. Lähestymistapa on myös varsin tiedemiesmäinen, joskin lähteiden painoarvoa on toki asiaan vaikea arvioida ilman perehtymistä asiaan.

Aivelo on hiljattain blogissaan nostanut esiin väärinkäsityksiä, mitä esimerkiksi korona-viruksen leviämisestä on esitetty, samalla pyrkien selittämään niitä kansantajuisesti. Esimerkiksi Aivelo tarttui mediassa esiintyneeseen kausivaihtelu-termin käyttöön blogitekstissä “Kausivaihtelu on uusi laumasuoja”, oikaisten termin käyttöön liittyviä epäjohdonmukaisuuksia. Aivelo muun muassa muistuttaa, että maailmalla virus on levinnyt eri vuodenaikoina erilaisissa olosuhteissa, jolloin viruksen leviämisen keskeinen tekijä on oikeastaan väestön immuniteetti (ja sen puute). Jotkin käytetyt termit eivät välttämättä täysin maallikolle avaudu sellaisenaan, mutta tiedeblogin luonteen huomioiden se on pieni yksityiskohta. 

 Lähteet:

https://www.tiede.fi/blogit/kaiken-takana-loinen

Kuvituskuva:

Kuva Aivelon blogista

Tukea opinnäytetyön kirjoittamiseen Gradutakuusta (Nilla K. ja Maria E., Päivin ryhmä)

Tukea opinnäytetyön kirjoittamiseen Gradutakuusta Gradutakuu-blogi on oivallinen tuki gradun tai muun opinnäytetyön parissa työskenteleville opiskelijoille. Blogin takana on Helsingin yliopistossa äidinkielen yliopisto-opettajana työskentelevä Kimmo Svinhufvud. Svinhufvud on oikea graduasiantuntija, sillä sen lisäksi että hän opettaa gradun kirjoittamista opiskelijoille, on hän kirjoittanut aiheesta myös kirjan, joka on niin ikään nimeltään Gradutakuu. Lisäksi hän on pitänyt graduaiheisia luentoja ja kursseja monissa muissa oppilaitoksissa. Blogi sisältää runsaasti postauksia, jossa esitellään käytännön vinkkejä esimerkiksi gradun suunnitteluun ja kirjoittamiseen liittyen. Gradutakuu-blogi herätti kiinnostuksemme juuri sen tarjoamien käytännön neuvojen ja rohkaisevan sävyn ansiosta. Svinhufvudin postaukset ovat lennokkaita ja helposti lähestyttäviä. Postauksia lukiessa tulee vaikutelma, että kirjoittaja todella tuntee blogin kohderyhmän ja tietää, millaisia vaiheita ja ongelmia opinnäytetyön kirjoittaja prosessin aikana kohtaa. Monet postaukset ovat herättäneet myös aktiivista keskustelua kommenttikentässä, mikä kertoo siitä, että aiheet ovat todellisia ja samaistuttavia. Gradutakuu-blogia voi seurata myös Facebookissa sekä Twitterissä ja nämä alustat osaltaan mahdollistavat vuorovaikutuksen lukijoiden kanssa. Vaikka blogi pitää sisällään paljon hyödyllistä sisältöä, on suuri osa postauksista varsin vanhoja, jopa yli kymmenen vuoden takaa. Lisäksi postausten julkaisutahti on harva: postauksia ilmestyy vain noin kerran kuukaudessa ja useimmissa kirjoituksissa muistutetaan erilaisten kurssien ajankohdista sekä promotaan kirjoittajan julkaisemia teoksia (mm. Gradutakuu ja Kupliva kirjoittaminen). Varsinaisia asiapitoisia kirjoituksia ilmestyy siis todella harvoin. On kuitenkin huomionarvoista, että postausten iästä huolimatta blogin tarjoamat vinkit ja neuvot vaikuttavat käyttökelpoisilta vielä tänäkin päivänä.

Lähitarkastelussa yksi erityisen kiinnostava verkkoteksti Valitsimme yksityiskohtaisempaa tarkastelua varten Kimmo Svinhufvudin julkaisun nimellä ”Kokoonnummeko puhumaan tutkimuksesta vai tekemään sitä?” (julkaistu 7.9.2010). Etenkin postauksen huomattavan suuri kommenttimäärä herätti mielenkiintomme postausta kohtaan. Julkaisusta mielenkiintoisen tekee se, että vaikka Svinhufvud on itse väitöskirjatutkija, jonka väitöskirja käsitteleekin juuri seminaareja, tässä julkaisussa hän keskittyy lähinnä argumentoimaan seminaarien mielekkyyttä vastaan omien kokemuksiensa kautta. Svinhufvudin mukaan seminaarityöskentely opinnäytetöiden yhteydessä toki opettaa akateemisia vuorovaikutustaitoja, mutta toisaalta sen formaali luonne ei jätä kovin paljon tilaa vapaalle keskustelulle. Kirjoituksessa esitetyt väitteet nojaavat hyvin paljon Svinhufvudin omiin kokemuksiin, mutta sen lisäksi hän mainitsee tekstissään hollantilaisen psykologi Ap Dijksterhuisin nimen. Svinhufvud ei kuitenkaan julkaisussaan keskity avaamaan Dijksterhuisin tutkimustuloksia, vaan sen sijaan jättää sen lukijan vastuulle jakamalla linkin Dijksterhuisin artikkeleihin. Loppupuolella Svinhufvud esittelee juurikin Dijksterhuisin suunnitteleman vaihtoehtoisen tavan seminaarityöskentelylle, jonka pääpaino on puhumisen sijaan tekemisessä. Tekstissään Svinhufvud noudattaa hyvän verkkokirjoituksen periaatteita (Svinhufvud 2013, 192-193). Julkaisun pituus pysyy sopivan lyhyenä, eikä se näin ollen muutu missään vaiheessa pitkästyttäväksi. Sen tarjoamat pohdinnat ja uudet näkökulmat seminaarityöskentelyyn antavat lukijalle juuri sen tiedon, mitä he ovatkin tulleet etsimään julkaisun otsikon nähtyään. Seminaari on kaikille opinnäytetyötään tekeville opiskelijoille tuttu työskentelymuoto ja ehkä juuri tämän vuoksi julkaisu on herättänyt runsaasti mielipiteitä seminaarien puolesta ja vastaan. Esimerkiksi kandidaattiseminaariin osallistuminen herättää meissä jokaisessa erilaisia reaktioita, sillä sen hyödyllisyys työskentelymuotona vaihtelee opiskelijoittain. Postauksen innostava näkökulma herättääkin jakamaan omia kokemuksia seminaareista keskustelualueelle. Lähteet: Strellman, U., & Vaattovaara, J. (Eds.) (2013). Tieteen yleistajuistaminen. Gaudemus. Kuva: https://www.rakennerahastot.fi/web/stevecharles058/home/-/blogs/issues-looked-by-understudies-with-essay-writing

Tietoturvallisuutta Schneierin silmin, (Juho S. ja Lauri S., Päivin ryhmä)

Schneier on Security on Bruce Schneierin omalla kotisivullaan julkaisema blogi, joka perehtyy ajankohtaisiin tietoturvallisuuteen liittyviin asioihin. Schneier on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu yhdysvaltalainen tietoturva-asiantuntija, joka esimerkiksi luennoi Harvardin Kennedy Schoolissa. Schneier on ylläpitänyt blogiaan vuodesta 2004, ja sitä aiemmin vuonna 1998 kirjoittanut jo omaa kuukautista tiedotetta. Häneltä löytyy siis kokemusta jo pitkältä aikaväliltä lukijoiden saavuttamisesta. Schneier on julkaissut myös useita teoksia liittyen tietoturvallisuuteen.

Kuvakaappaus Schneierin verkkosivulta 5.4.2021

Blogissa tarkastellaan erilaisia ilmiöitä ja ongelmia tietoturvallisuuteen liittyen, kuten vaikkapa uudesta haittaohjelmasta joka on löydetty. Se on varmasti tarkoitettu henkilöille, jotka ovat vastuussa yritysten tietojärjestelmistä, mutta mutta myös yksittäisille kuluttajille, joita aiheet myös kiinnostavat tai koskevat. Lähes kaikki postaukset liittyvät tavalla tai toisella kyberturvallisuuteen tai tietoturvaan. Aiheina ovat muun muassa tieteelliset artikkelit ja paperit, esseet, sekä Schneierin kannanotot ajankohtaisiin teemoihin.

 

Seassa saattaa olla myös välillä vähän kevyempiä postauksia, “Friday Squid Blogging”, jotka eivät liity teemaan lainkaan. Näissä postauksissa hän pyytää kommentoimaan uutisia, jotka häneltä on jäänyt huomaamatta. Postauksien lopussa on aina anonyymi kommentointialue, jossa käydään välillä pidempiäkin yli 20 kommentin keskusteluja blogipostauksen aiheeseen liittyen sekä myös aiheen vierestä. Postauksen aiheella ei näyttäisi muuten olevan juurikaan vaikutusta kommenttien määrään, mutta varsinkin Friday Squid Blog postaukset aiheuttavat yli sadan kommentin ketjuja. Blogilla ei ole varsinaista julkaisuaikataulua. Postauksia saattaa tulla muutaman päivän välein tai kerralla montakin päivässä. Postaukset voivat olla muodoltaan melko erilaisia, mutta ainakin tuoreimmissa julkaisuissa on melko yleistä, että Schneier lainaa jonkin artikkelin tekstiä, ja kertoo lyhyesti oman mielipiteensä asiasta. Postauksissa voidaan nostaa esiin esimerkiksi niin omia tutkimuksia tai myös muiden julkaisuja.

Kuvakaappaus Schneierin verkkosivulta 5.4.2021  

Blogi on ulkoasultaan hyvin pelkistetty, joten visuaalisesti se ei tarjoa lukijalle juurikaan virikkeitä. Blogipostauksissa ei esimerkiksi ole kuvia lainkaan, joten kaikki kuvat ja videot löytyvät mahdollisen postauksessa esiintyvän linkin takaa. Tämän kuvittelisi kuitenkin olevan tietoinen valinta, sillä ehkä tässä yhteydessä kuvien käyttäminen saattaisi näyttää tökeröltä. Toki asioiden havainnollistaminen esimerkiksi kuvien ja taulukoiden avulla on todettu myös toimivaksi vaihtoehdoksi. Blogin otsikot kertovat hyvin, mistä aiheesta milloinkin Schneier julkaisee ja pelkästään näiden ansiosta voi etsiä mielenkiintoisen postauksen sivulta löytyvällä hakukentällä. Postauksissa on myös tagi ominaisuus, jolla voi etsiä samankaltaisia julkaisuja.

Blogissa käytetty kieli on melko asiapitoista ja käyttää paljon alalle tyypillisiä termejä. Kyberturvallisuuteen perehtymättömälle voi ilmaantua paljonkin uusia käsitteitä, jotka vaikeuttavat blogin lukemista. Blogi on myös kirjoitettu täysin englanniksi joten myös tässä vaaditaan lukijalta kielitaitoa. Toki jos alasta on jo kokemusta, on englanninkielinen termistö tullut todennäköisesti vastaan aikaisemminkin. Vaikka blogin postauksista osa on ehkä helppolukuisempaa kuin toiset, saanee blogista kuitenkin enemmän irti juuri alasta kiinnostunut.

Linkki Schneierin blogiin

Kelan tutkimusblogi (Tuomas H. ja Lasse K., Päivin ryhmä)

Tarkastelemme tässä blogipostauksessa Kelan tutkimusblogia. Tarkemmin valitsimme Jenni Blomgrenin blogikirjoituksen “Sairauspoissaolot kääntyivät laskuun koronavuonna 2020”. Jenni Blomgren työskentelee Kelan tutkimuspäällikkönä. Hänen tutkimusalueensa ovat sairauspoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeet. Kelan blogin tavoite on tarjota ajankohtaista tietoa Kelan toimista Suomen kansalaisille.

Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren

                                               

Kelan blogista tekee erityisen kiinnostavan se, että blogi käsittelee yhteiskunnallisia teemoja ja asioita jotka koskettavat monia suomalaisia. Blogin materiaalin lähteenä käytetään tutkimuksia sekä tilastoja suomalaisten elämästä. Blogissa on kommentointimahdollisuus, mutta kommentteja ei ole tai ne ovat pääosin hyvin harvinaisia. Olisi hyvin mielenkiintoista päästä lukemaan kommentteja lukijoilta. Blogin teksti on tutkimuspohjaista asiatekstiä. Blogista voisi tehdä kiinnostavamman lisäämällä tekstiin esimerkiksi haastatteluja normaaleilta suomalaisilta.

Tarkastelimme Blomgrenin “Sairauspoissaolot kääntyivät laskuun koronavuonna 2020” nimistä blogikirjoitusta. Kelan tietojen mukaan Suomessa Kelan maksamat sairauspäivärahat vähenivät hieman vuodesta 2019 vuoteen 2020. Sen sijaan mielenterveyden häiriöiden perusteella maksettavat päivärahat eivät laskeneet, vaan pysyivät samana. Koronavirus ei kuitenkaan näkynyt sairauspäivärahan maksuissa, kuin ainoastaan hetkellisenä piikkinä maaliskuussa 2020. Blomgren mainitsee tekstissään, että koronaviruksen takia osa suomalaisista on saanut tartuntatautipäivärahaa, mutta sitä ole otettu tekstissä huomioon.

Blomgren argumentoi tekstissään vahvasti tilastojen pohjalta ja helpottaa tekstin ymmärtämistä hyödyntämällä kaavioita sekä erilaisia kuvaajia. Kaavioihin on viitattu selkeästi, joka auttaa tekstin ymmärtämistä. Blogissa olevat lähteet ovat kaikki Kelan omia tutkimustuloksia tai Kelan vanhoja blogipostauksia.

Vaikka blogi on tarkoitettu varsin laajasti jokaiselle suomalaiselle luettavaksi, emme me silti koe blogin olevan jokapäiväistä iltalukemista. Blogi on hyödyllinen silloin, jos on tarvetta saada tietoa kelan toiminnasta nopeasti ja vaivattomasti. Kelan tutkimusblogiin julkaistaan postaus hyvin useasti, joten uudet ja ajankohtaiset asiat löytyvät blogista helposti.

Lähde:

https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5764

Ilmastopaneeli, keskustelua tieteen ja politiikan välillä

Pinja, Anna-Leena & Enni, (Päivin ryhmä)

Valitsimme tarkasteltavaksi Ilmastopaneelin blogin. Ilmastopaneeli on paneeli, joka edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Ilmastopaneelin on nimittänyt valtioneuvosto ja siinä on mukana 14 ilmastopolitiikan keskeisten tieteenalojen huippututkijaa. Ilmastopaneelin blogi koostuu useamman ilmastoalan asiantuntijan teksteistä ja sen blogiteksteissä käsitellään erilaisia ilmastoon liittyviä teemoja riippuen kirjoittajan erikoistumisalasta. Lähes kaikki blogin asiantuntijat toimivat professoreina yliopistoissa ympäri Suomea. Selkeyden vuoksi paneuduimme erityisesti Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen (Helsingin yliopisto, Emeritusprofessori, ympäristö- ja luonnonvaratalous) teksteihin. 

Markku Ollikainen, Helsingin Yliopisto,
ilmastopaneelin puheenjohtaja
Lähde: https://www.ilmastopaneeli.fi/blogi/

Päätimme keskittyä Ollikaisen blogitekstiin ‘Pariisista historiallinen käänne hiilineutraaliin globaaliin talouteen’ vuodelta 2015. Vuonna 2015 Pariisin COP21-neuvottelut olivat laajalti pinnalla mediassa, jonka vuoksi Ollikainen on luultavasti aiheesta myös useamman blogipostauksen kirjoittanut. Ollikainen tarkastelee tekstissään sopimusta erityisesti talouden näkökulmasta. Lisäksi hän nostaa esiin erityisesti taloutta koskevat oleellisimmat päätökset ja kyseisten päätösten tavoitteet. Päätösten pohjalta Ollikainen esimerkiksi suosittelee Suomea tarttumaan sopimuksen luomiin mahdollisuuksiin. Tekstissään Ollikainen perustelee hyvin kantojaan, joka luo luotettavan kuvan kirjoittajan teksteistä tietolähteenä. 

Ollikaisen käyttämä kieli on asiallista ja näennäisesti faktapohjaista, mutta postaus uupuu seuraajien kanssa käytävää keskustelua. Ongelma kattaa koko Ilmastopaneelin blogin, sillä blogista puuttuu kokonaan blogeille tyypillinen kommentointimahdollisuus. Blogissa ei siis ole ollenkaan mahdollista käydä keskustelua bloggaajien ja lukijoiden välillä. Postauksessa ei myöskään ole sähköpostiosoitetta tai muuta yhteydenottovälinettä blogin postaajalle.  Ollikainen kertoo ilmastopaneelin verkkosivuilla kuitenkin, että paneelille tulee runsaasti yhteydenottoja myös yksityishenkilöiltä, jotka haluavat vastauksia heitä askarruttaviin kysymyksiin. Blogiympäristö ei kuitenkaan ole mukana tässä keskustelussa vaan keskittyy olemaan informatiivinen yksisuuntainen tiedonlähde.

Verrattuna Ollikaisen muihin blogissa julkaistuihin teksteihin, tarkastelemamme postaus on todella asiapainotteinen ja tuo pääasiassa esille ilmastosopimuksessa esille nousseita kysymyksiä ja asiakohtia. Ollikainen tuo oman näkemyksensä esille erityisesti siinä, että sopimuksen antama suunta ja mahdollisuudet ovat positiivisia ja niitä tulisi hyödyntää oikein ja tehokkaasti. Muissa postauksissaan Ollikainen tuo selvemmin esille oman kantansa ja jopa näkökulmia toimintatapoihin. Tarkastelun kohteena olleessa tekstissä mielipiteiden esitys on kuitenkin muihin teksteihin verrattuna vähäistä.

Vaikka kyseisistä Pariisin ilmastoneuvotteluista on jo vierähtänyt useampi vuosi, niin ilmastoasiat jatkavat pinnalla olemista, jonka vuoksi postaus on myös ajankohtainen edelleen. Ilmastosopimus nousi esille esimerkiksi vuoden 2020 lopulla, kun osallistujamaat päivittivät kansalliset panostuksensa sopimuksessa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Ajattelun ammattilainen (Otto M ja Kati H, Päivin ryhmä)

 5 tapaa pysyä täysjärkisenä koronakriisissa, blogipostauksessa Lauri Järvilehto haluaa muistuttaa keskittymään juuri tähän hetkeen ja miten vaikeistakin ajoista selvitään pieniä askeleita ottamalla. Lisäksi Järvilehto antaa konkreettisia eväitä arjesta selviytymiseen. 

Ajattelun ammattilainen - blogin kirjoittajana toimii Lauri Järvilehto, joka työskentelee Aalto-yliopiston työelämäprofessorina, sekä Aalto Ventures Program - yrittäjyyskoulutuksen toisena johtajana. Blogissaan Järvilehto jakaa ajatuksia oppimisesta, ajattelusta, hyvinvoinnista, sekä tulevaisuudesta. Blogin kohderyhmänä ja tavoitteena ovat ajankohtaisista asioista kiinnostuneet aikuiset ja heidän keskuudessaan pohdinnan herättäminen.

Järvilehto ei käytä blogipostauksessaan suoria lähteitä, vaan mainitsee eri alojen tutkijoita sekä heidän tutkimuksiaan. Blogissa Järvilehto viittaa myös populaarikulttuuriin esim. TV-sarjojen muodossa. Järvilehto käyttää myös itseään ja omaa elämäänsä esimerkkinä, tuomalla omia kokemuksiaan esille blogissaan.

Useimmat Järvilehdon päivityksistä käsittelevät ajankohtaisia ja ajatuksia herättäviä aiheita, 

kuten hyvän blogin kuuluukin antaen lukijalle tietoa, apua, hupia, hyötyä ja uutta näkökulmaa  sekä erilaisia käytännönläheisiä vinkkejä. Blogi on hyvin jäsennelty ja selvästi jaoteltu osioihin tehden päivityksistä helppolukuisia. Järvilehto ei hyödynnä postauksissaan verkkoteksteille ominaisia elementtejä, kuten videoklippejä vaan pitäytyy perinteisessä tekstissä. Hyvän blogin kirjoitustahti on tasainen ja sitä päivitetään melko usein, kun taas Järvilehto päivittää blogiaan n. 10 kertaa vuodessa, eikä päivityksiä tule säännöllisesti.

Ajatuksemme blogipostauksesta voidaan kiteyttää kommentiksi, jonka voisimme jättää postaukseen: 

“Hyvä teksti, jossa on nostettu esiin olennaisia elämään liittyviä käsitteitä kuten armollisuus, riittävän hyvä, priorisointi ja motivaatio. Näiden pohdintaan ja konkretisointiin on annettu käyttökelpoisia keinoja. Kirjoituksen lukemisen jälkeen jäi tunne siitä, että kaikesta selviää.” Otto ja Kati 

5 Tapaa pysyä täysjärkisenä koronakriisissä, Järvilehto, L.,

https://ajattelunammattilainen.fi/2020/03/30/5-tapaa-pysya-taysjarkisena-koronakriisissa-nyt-ei-ole-aika-kapertya-siiliksi-eika-tsempata/. Viitattu 26.2.2021

Kati Haarala, Otto Manninen

Viittaajat - blogi, joka ajattelee kaikkia lukijoita (Emmi R. & Jenica H.)

Viittaajat on viittomakielisten akateemisten asiantuntijoiden sitoutumaton blogi, jossa käsitellään niin yhteiskunnallisia ja kielipoliittisia teemoja, kuin myös arjen havaintoja. Blogin kirjoittajina toimivat Juhana Salonen, Maija Koivisto ja Ulla Sivunen. Heitä kaikkia yhdistää kielelliseen vähemmistöön kuuluminen -  he ovat äidinkieleltään viittomakielisiä kuuroja. Tämän blogin kirjoittajia yhdistää myös heidän opiskeluhistoriansa Jyväskylän yliopistossa - he kaikki ovat suorittaneet tutkintonsa siellä. Jyväskylän yliopistossa toimii myös viittomakielen keskus, jossa tehdään viittomakielen tutkimusta ainoana yliopistona Suomessa. 

Viittaajat on tekstityypiltään ammatillinen blogi, ja yleensä postauksen aiheesta riippuen niissä viitataan myös erilaisiin tutkimuksiin. Blogissa on mahdollisuus jättää postauksiin kommentteja, mutta tällaista vuorovaikutusta ei ollut nähtävissä. Blogista on myös mahdollista hakea sisältöjä etusivulta erilaisten aihetunnisteiden (ns. hashtagien) ja avainsanojen avulla.

Blogi yhdistelee verkkotekstien elementtejä, kuten kuvia ja videoita, onnistuneesti perinteiseen kirjoitettuun tekstiin. Blogissa on tämän lisäksi myös videoita, joissa blogin teksti on käännetty viittomakielelle, ja näin blogi tavoittaa laajemman lukijakunnan. Kaikki kuurot eivät osaa suomen kieltä hyvin (erityisesti akateemista tyyliä), ja näiden videoiden avulla he saavat näin myös saman informaation omalla äidinkielellään. On ilahduttavaa, että blogitekstit käännetään viittomakielelle koska näin lukija voi itse valita haluaako katsoa videon, vai lukea pelkästään blogitekstin. Tyypillisesti blogeissa oleviin videoihin on tarjolla tekstitys, mutta videon kestäessä useita kymmeniä minuutteja, on pelkän tekstityksen seuraaminen raskasta. 

                                                        Kuvankaappaus: https://viittaajat.home.blog/ 

Blogipostaukset ovat melko pitkiä perinteisiksi blogiteksteiksi: aihe voi olla laaja, mutta se on jaoteltu selkeästi asiakappaleisiin väliotsikoita hyödyntäen. Vaikkakin postaukset ovat informatiivisia, saavat ne lukijan ajattelemaan esittämällä suuriakin kysymyksiä, kuten “Mitä kieli on?”. Tähän omaan pohdiskeluun on tukena myös kattava lähdeluettelo, jonka avulla aiheeseen voi perehtyä paremmin. Esimerkiksi Salonen käsittelee yhdessä mielenkiintoisessa postauksessaan kielen merkitystä identiteetin ja minäkuvan rakentumisessa (https://viittaajat.home.blog/tag/kieli-identiteetti/).