Kuinka välttää valkoisia valheita? (Minna K. ja Mari O.)

Aloita viikkosi maanantaiblogilla!

Kuvan lähde

Tutustuimme Suomen psykologisen seuran ylläpitämään maanantaiblogiin, jossa esitellään psykologisten ilmiöiden uusinta tutkimustietoa. Valitsimme näin psykologian opiskelijoina blogin, joka on kohdistettu erityisesti alan tutkimuksesta kiinnostuneille. Blogille erityistä on tieteellinen ote ja se on osa arvostettua Psykologia- lehteä. 

Blogia kirjoittavat vuoromaanantaisin PsT Virpi Kalakoski ja PsT Sirpa Vahtera, jotka tarkastelevat tutkimuksia omien kiinnostuksen kohteidensa kautta. Kalakoski toimii erikoistutkijana ja hän käsittelee blogiteksteissään tieteellisiä ilmiöitä korostaen oman erikoistumisalansa, kognitiivisen psykologian, tutkimustietoa sekä pohdintaa tieteellisen tutkimuksen teon osa-alueista. Vahtera taas tuo omia henkilökohtaisia kokemuksiaan tutkimuksiin liittyen ja lähestyy asioita konkreettisemmin koulumaailman kontekstista.

Blogin tyyli on informatiivinen ja vaikutelma enemmin raportoiva kuin kolumnimainen. Blogin ulkoasu on molemmilla kirjoittajilla yhtenäinen, vaikka sisältöä ohjaa heidän taustansa. Mielenkiintoista on, että teksteissä ei ole kommentointiosioita, vaikka kirjoittajat pyrkivät herättämään lukijan ajatuksia ja ottamaan esille ajankohtaisia mediassa esitettyjä aiheita.  Blogi on kuitenkin lukijaystävällinen, sillä kirjoittajat pitävät lukijan ajantasalla ilmoittaen esimerkiksi postaustauoista ja huomioiden kausittaiset juhlapyhät teksteissään.

Kansanviisautta vai tutkimustuloksia? 

Valitsimme Sirpa Vahteran 18.11.2013 kirjoittaman tekstin "Aamu on iltaa rehellisempi", sillä se kiinnitti huomion provosoivalla otsikollaan, joka vaikuttaa mukaelmalta vanhasta sananlaskusta: "ilta on aamua viisaampi". Kansansanonnasta poiketen Vahtera esittelee tekstissään tutkimuksia ihmisen moraalin yhteydestä päivän ajankohdan vaihtumiseen. Jo otsikkoon on tiivistetty tutkimustulosten pääväite: ihmiset ovat aamuisin rehellisempiä kuin iltapäivisin. Kirjoittajan esiin tuomissa tutkimuksissa selitetään rehellisyyden aamun ja illan välistä vaihtelua itsekontrollin väsymisellä.

Blogitekstin alkuvaikutelma oli helposti lähestyttävä. Se vaikutti lukijaa huomioivalta, sillä bloggaaja johdattaa lukijan aiheeseen vetoavien kysymyksien avulla: "Milloin pitää tärkeät kokoukset ja tehdä isot päätökset? Oletkohan huomannut ajatella tätä tärkeää asiaa kalenteriasi täyttäessäsi?" Hän myös esitti  havaintojaan arkielämän omista kokemuksista suhteessa tutkimustuloksiin.

  Kuvan lähde

Tekstin lopussa Vahtera palasi taas lukijaystävälliseen jutusteluun ja totesi itsekontrollin kuluvan kaikilla ihan tavallisenkin päivän aikana: "rehellisemmätkin meistä sortuvat valkoisiin valheisiin". Viimeiseksi hän vielä yhdisti tutkimuksen pääajatuksen päivän ajankohdan tärkeydestä lukijan arkeen:   "Kannattaa muistaa, kun sovit tärkeitä tapaamisia!"

Tiedettä yksinkertaisille

Blogin tieteellisestä julkaisuympäristöstä huolimatta tutkimuksesta raportointi oli yksinkertaistettua ja lukijalle helposti lähestyttävää. Raportointi vaikutti kuitenkin kriittisestä lukijasta aliarvioivalta, sillä vaikka kirjoittaja mainitsi tutkimusten lähteet, hän viittasi niihin epäselvästi ja ympäripyöreästi. Kieliasultaan blogi vaikuttaa melko viimeistelemättömältä, sillä kappaleet ovat pitkiä ja lauseet jäsentelemättömiä. Näin ollen lukijalle jää mielikuva, että tämä saattaa olla tarkoituksenmukaista, kirjoittajan  jutustelevaa tyyliä. 

Syökö tehokkuus rehellisyyttä?

Teksti herätti meidät pohtimaan ilmiötä laajemmasta näkökulmasta. Yhteiskunnassamme hyödynnetään ns. rehelliset tunnit heti aamusta, kun velvollisuudet kutsuvat heti aikaisin kahdeksalta ja töitä painetaan pitkälle iltaan asti. Lämpöisissä etelän maissa päivittäinen siesta antaa lepoa itsekontrollin palautumiseen päivän aikana, mutta meillä pohjoisessa ei Vahteran korostamille lepotauoille jää tilaa. Suomalaisia kuitenkin arvostetaan maailmalla nimenomaan tunnollisuudestaan ja rehellisyydestään, kuten "rehellisyystutkimus" lompakoiden palauttamisesta osoittaa. Haluammekin kyseenalaistaa Vahteran väitteen siitä, että  itsekontrollin väsyminen johtaisi moraalin löyhtymiseen.

Kuvan lähde

Opiskelijoiden opit 

Blogitekstissään Vahtera käsittelee itsekontrollin väsymistä ja sen tarvitsemaa lepoa opiskelijoiden näkökulmasta, sillä mehän tiedämme parhaiten tenttiin lukemisen kikat: syömisen ja torkkumisen. Tämä ei kuitenkaan mielestämme tarkoita aina sitä, että aamuisin tehokkuus olisi huipussaan. Onko opiskelijoiden moraali höllentynyt kun rehellisen ajan aamuluennot saattavat jäädä väliin?

"Illan virkku, aamun torkku"

Näin ilta-aikaan tätä juttua kirjoittaessamme haluamme heittää ilmoille ajatuksen siitä, että myös yksilöllisellä päivärytmillä ja vireystilalla voi olla vaikutusta itsekontrollin toimintaan. Voihan olla, että ns. iltaihmiset hyödyntävät itsekonrollin väsymistä turhan itsekriittisyyden vähentymiseksi, jolloin he ovat luovempia ilta-aikaan. Aamuisin liika itsekontrolli voi haitata esimerkiksi esseen aloittamista. Meille iltavirkuille on tuttua, että lähestyvät deadlinet hoidetaan yön pikkutunneilla, jolloin liika itsekontrolli karisee jo pakon edessä. 

Kuvan lähde