maanantai 25. tammikuuta 2016

Lujasti lempeä - Herkkyys ei ole valuvika (Senni U. & Jenna R., Marjaanan ryhmä)


Blogissaan Lujasti lempeä psykoterapeutti Maaret Kallio käsittelee ihmissuhteiden, vuorovaikutuksen ja mielen maailman liikkeitä arkisesta näkökulmasta. Blogin tavoitteena on ”lisätä lempeää lujuutta maailmaan”. Blogi ilmestyy Helsingin Sanomien verkkosivuilla säännöllisesti muutaman kerran kuukaudessa.

Kallio on taustaltaan sosionomi ja kouluttautunut lisäksi psyko- ja seksuaaliterapeutiksi. Näiden lisäksi hän on aktiivinen kouluttaja ja luennoitsija sekä toiminut asiantuntijana Ensitreffit alttarilla -ohjelman molemmilla kausilla. Kallio on myös Tietokirjailijat ry:n jäsen sekä toimii erityisasiantuntijana ja psykoterapeuttina Psyjuridica-yrityksessä.

Koska blogin aiheet liittyvät inhimilliseen arkielämään, sen lukijakunta on laaja ja ikärajat ylittävä: teemat koskettavat kaikkia nuorista vanhempiin lukijoihin. Lujasti lempeä -blogin taustalla on vahva asiantuntemus, mutta tekstien kansankielisyyden ansiosta ne ovat kaikkien ymmärrettävissä. Blogin tavoitteena voisi katsoa olevan lempeyden ja avarakatseisuuden levittäminen sekä tiedon tarjoaminen ilmiöiden syvempään ymmärtämiseen.

Blogia luonnehtii sen erityisen positiivinen ja lempeä ote, joiden kautta ilmiöitä - kuten ihmissuhteita, vuorovaikutusta ja mielensisäisiä asioita - tarkastellaan. Kallio ei pelkää tarttua vaikeisiinkaan aiheisiin. Hänellä onkin poikkeuksellinen kyky käsitellä herkkäluonteisia aiheita, kuten alkoholismia, yksinäisyyttä ja seksuaalista väkivaltaa hienotunteisesti.

Verrattuna monien muiden alojen kirjoituksiin blogin aiheet ovat hyvin syväluotaavasti lukijoiden henkilökohtaista elämää koskettavia. Tästä syystä reagointi Kallion kirjoituksiin onkin ajoittain kiivasta ja kärkästä. Keskusteluissa näyttäytyy myös suuressa roolissa lukijoiden omien elämäntarinoiden ja kokemusten jakaminen - kommentointi saattaa toimia väylänä purkaa vaikeitakin asioita.

Kallion tyyli kirjoittaa on eläväinen ja hyvin kuvaileva ja kieltä luonnehtii ilmaisujen rikkaus: ” Voimallisesti herkkä on toisinaan kuin norsu posliinikaupassa ja toisaalta kuin haurain posliini itse”. Kieli on selkeää ja kansantajuista, mutta teksteissä näkyy selkeästi kirjoittajan asiantuntemus ja tieteellinen ote. Kolumnien aiheet näyttäisivät kumpuavan Kallion työssään ja arkielämässään kohtaamista ilmiöistä, ne eivät niinkään ole reagointia päivän polttavimpiin puheenaiheisiin ajankohtaisuudestaan huolimatta.

Otimme erityiseen tarkasteluun Herkkyys ei ole valuvika - kirjoituksen. Kirjoituksen keskeisenä sanomana välittyy ajatus siitä, että ihmisen ei tarvitse olla mitään enempää kuin jo on. Kallion mukaan herkkyytensä kanssa on mahdollista ja jopa suotavaa oppia elämään ja itsensä kokonaisvaltainen hyväksyntä voi parantaa elämänlaatua. Kallio tiivistää tekstin sanomaa oivaltavasti lauseessaan ”Herkkyys on suurempaa alttiutta herkistyä ja haavoittua – ei paremmuutta eikä kelvottomuutta”.

Mielestämme kolumnin armollinen ja hyväksyvä lähestymistapa herkkyyteen on raikas ja kaivattu tuulahdus nykypäivän kovia arvoja korostavassa maailmassa. Tällä tarkoitamme sitä, että ihmisen olisi tärkeää saada olla oma itsensä kaikkine ominaisuuksineen ja tulla hyväksytyksi kokonaisvaltaisesti, huolimatta siitä mitä ympäristö kulloinkin tuntuu vaativan tai odottavan.

Herkkyytensä kanssa kamppaileva saa tekstistä varmasti lohtua ja ”oikeutuksen olemassaololleen” juuri sellaisena kuin on. Esimerkiksi Kallion ilmaisu ”Voimallinen herkkyys on siunaus ja kirous, jota voi säädellä itsensä ja muiden kanssa rikkaudeksi, eikä pelkiksi esteiksi”, puhuu sen puolesta että herkkyys on hallittavissa oleva ominaisuus muiden joukossa, ei sinällään hyvä eikä huono.

Mielestämme erityisherkkyys -käsitteen tarkempi tutkimustietoon pohjaava määrittely voisi tuoda kolumniin lisää vakuuttavuutta ja tyydyttää kriittisemmänkin lukijan tiedonhalun.

Haluamme päättää tekstimme Kallionkin siteeraamaan Anja Snellmannin sanoihin:

"Nyt on hyväksyvä katse. On anteeksianto. Valkoinen lippu liehuu."

 





Kuva: https://www.flickr.com/photos/82955120@N05/8720002090/in/photolist-ehyhPC-ozKQMu-7oFYrc-6Mpc4C-wzfrwL-8i2JMu-dhtwtk-d2hjzJ-8esaXa-nRegFf-csMQXb-7oFYoX-rDRVa5-sXyHnq-84r6Mo-qCLpiB-6fRpAb-vk7iEV-5c6SxP-ofaVC1-8MjyE5-vmj9gF-oCs3tU-9RqBfq-4nvqBz-36sady-7QqEwB-6TBJ8p-oNpBfa-p8EBZ2-wmTCWC-7u8sVQ-rEqdKA-wcmDY1-xsLNAU-oqJqTF-yqcg-bzm3vU-9Acp78-p2ZZVZ-5XvvXP-aEheUm-6Xw3vL-oWUqFs-Nx311-24QLTr-5KM8Ar-p5Siki-6Xs2nz-jtMME6


3 kommenttia:

  1. Muutaman Kallion blogitekstin lukemisen perusteella osasitte todella hyvin kiteyttää blogin tyylin ja tarkoituksen. "Blogin tavoitteena voisi katsoa olevan lempeyden ja avarakatseisuuden levittäminen sekä tiedon tarjoaminen ilmiöiden syvempään ymmärtämiseen." - Tuon paremmin sitä ei yksinkertaisesti voi sanoa, joten en edes yritä.

    Oman bloginne avasitte mukavasti aiheeseen johdattelevilla kappaleilla. Muutenkin tekstin kieliasu on rikas ja yhtenäinen, mitkä eivät parin kanssa tehdessä ole todellakaan itseisarvoja. Loppua kohden kirjoituksenne alkaa ikään kuin toistaa samaa levyä, kun kertoessanne tarkastelemannestanne blogista käytätte hyvin samankaltaisia adjektiiveja ja rakennetta, kuin yleisesti blogissa kertoessanne.

    Olisinkin toivonut teidän keskittyvän enemmän hyvin esille nostamaanne ja Kallion täysin uohtamaan pointtiin: Mitä on erityisherkkyys? Mediassa käsitteestä on jauhettu viime vuonna ihan riittämiin, mutta kyseisen tilan oikea luonne on edelleen mysteeri jokaiselle lukijalle. Onko teillä jotain lisätietoa aiheesta mitä jätitte blogissanne sanomatta?

    Joonas Heinonen

    VastaaPoista
  2. Tekstistänne välittyy hyvin, että olette pohtineet ja löytäneet tarkastelemastanne blogista sen tarkoituksen ja keskeisen annin lukijakunnalleen. Osaatte tarkastella Kallion blogipostausta myös kriittisesti ja nostitte esille omastakin mielestäni aiheellisen huomion tarpeesta määritellä erityisherkkyyden käsite vakuuttavammin.

    Tuotte myös esille oman näkemyksenne siitä, että tällaisella blogilla on oma paikkansa nykymaailmassa. Tämä oli itselleni tärkeä muistutus, tapaan nimittäin liian herkästi pitämään Kallion tyyliä ärsyttävyyteen asti lempeänä ja suhtautumiseni siihen on ollut aivan turhan negatiivinen. On varmasti todella niin kuin tuotte esille, että moni saa Kallion armollisesta tyylistä lohtua ja kokemuksen hyväksytyksi tulemisesta. Kenties nyt kohdistan itsekin aiempaa hyväksyvämmän katseen Kallion blogiin.

    - Noora

    VastaaPoista
  3. Oikein selkeä ja hyvä postaus. Teksissänne on käytetty rikasta kieltä - pohditte Kallion blogikirjoitusta kuvailevin sanavalinnoin.

    Kallion blogi alkoi kirjoittamanne perusteella kiinnostaa itseäni, ja tarkasteluun valitsemanne blogiteksti on myös mielenkiintoinen. Erityisesti pidän julkaisunne kuvasta, se on aiheeseen sopivasti lempeä.

    - Anni

    VastaaPoista