Blogissaan Lujasti lempeä psykoterapeutti Maaret Kallio
käsittelee ihmissuhteiden, vuorovaikutuksen ja mielen maailman liikkeitä
arkisesta näkökulmasta. Blogin tavoitteena on ”lisätä lempeää lujuutta
maailmaan”. Blogi ilmestyy Helsingin Sanomien verkkosivuilla säännöllisesti
muutaman kerran kuukaudessa.
Kallio on taustaltaan sosionomi ja kouluttautunut lisäksi
psyko- ja seksuaaliterapeutiksi. Näiden lisäksi hän on aktiivinen kouluttaja ja
luennoitsija sekä toiminut asiantuntijana Ensitreffit alttarilla -ohjelman
molemmilla kausilla. Kallio on myös Tietokirjailijat ry:n jäsen sekä toimii
erityisasiantuntijana ja psykoterapeuttina Psyjuridica-yrityksessä.
Koska blogin aiheet liittyvät inhimilliseen arkielämään, sen
lukijakunta on laaja ja ikärajat ylittävä: teemat koskettavat kaikkia nuorista
vanhempiin lukijoihin. Lujasti lempeä -blogin taustalla on vahva asiantuntemus,
mutta tekstien kansankielisyyden ansiosta ne ovat kaikkien ymmärrettävissä.
Blogin tavoitteena voisi katsoa olevan lempeyden ja avarakatseisuuden levittäminen
sekä tiedon tarjoaminen ilmiöiden syvempään ymmärtämiseen.
Blogia luonnehtii sen erityisen positiivinen ja lempeä ote,
joiden kautta ilmiöitä - kuten ihmissuhteita, vuorovaikutusta ja mielensisäisiä
asioita - tarkastellaan. Kallio ei pelkää tarttua vaikeisiinkaan aiheisiin.
Hänellä onkin poikkeuksellinen kyky käsitellä herkkäluonteisia aiheita, kuten
alkoholismia, yksinäisyyttä ja seksuaalista väkivaltaa hienotunteisesti.
Verrattuna monien muiden alojen kirjoituksiin blogin aiheet
ovat hyvin syväluotaavasti lukijoiden henkilökohtaista elämää koskettavia. Tästä
syystä reagointi Kallion kirjoituksiin onkin ajoittain kiivasta ja kärkästä. Keskusteluissa
näyttäytyy myös suuressa roolissa lukijoiden omien elämäntarinoiden ja
kokemusten jakaminen - kommentointi saattaa toimia väylänä purkaa vaikeitakin
asioita.
Kallion tyyli kirjoittaa on eläväinen ja hyvin kuvaileva ja
kieltä luonnehtii ilmaisujen rikkaus: ” Voimallisesti herkkä on toisinaan kuin norsu posliinikaupassa
ja toisaalta kuin haurain posliini itse”. Kieli on selkeää ja kansantajuista,
mutta teksteissä näkyy selkeästi kirjoittajan asiantuntemus ja tieteellinen
ote. Kolumnien aiheet näyttäisivät kumpuavan Kallion työssään ja arkielämässään
kohtaamista ilmiöistä, ne eivät niinkään ole reagointia päivän polttavimpiin
puheenaiheisiin ajankohtaisuudestaan huolimatta.
Otimme erityiseen tarkasteluun Herkkyys ei ole valuvika -
kirjoituksen. Kirjoituksen keskeisenä sanomana välittyy ajatus siitä, että
ihmisen ei tarvitse olla mitään enempää kuin jo on. Kallion mukaan herkkyytensä
kanssa on mahdollista ja jopa suotavaa oppia elämään ja itsensä
kokonaisvaltainen hyväksyntä voi parantaa elämänlaatua. Kallio tiivistää
tekstin sanomaa oivaltavasti lauseessaan ”Herkkyys on suurempaa alttiutta
herkistyä ja haavoittua – ei paremmuutta eikä kelvottomuutta”.
Mielestämme kolumnin armollinen ja hyväksyvä lähestymistapa
herkkyyteen on raikas ja kaivattu tuulahdus nykypäivän kovia arvoja
korostavassa maailmassa. Tällä tarkoitamme sitä, että ihmisen olisi tärkeää
saada olla oma itsensä kaikkine ominaisuuksineen ja tulla hyväksytyksi
kokonaisvaltaisesti, huolimatta siitä mitä ympäristö kulloinkin tuntuu vaativan
tai odottavan.
Herkkyytensä kanssa kamppaileva saa tekstistä varmasti lohtua
ja ”oikeutuksen olemassaololleen” juuri sellaisena kuin on. Esimerkiksi Kallion
ilmaisu ”Voimallinen herkkyys on siunaus ja kirous, jota voi säädellä itsensä
ja muiden kanssa rikkaudeksi, eikä pelkiksi esteiksi”, puhuu sen puolesta että
herkkyys on hallittavissa oleva ominaisuus muiden joukossa, ei sinällään hyvä
eikä huono.
Mielestämme erityisherkkyys -käsitteen tarkempi
tutkimustietoon pohjaava määrittely voisi tuoda kolumniin lisää vakuuttavuutta
ja tyydyttää kriittisemmänkin lukijan tiedonhalun.
Haluamme päättää tekstimme Kallionkin siteeraamaan Anja
Snellmannin sanoihin:
"Nyt on hyväksyvä katse. On anteeksianto. Valkoinen
lippu liehuu."
Kuva: https://www.flickr.com/photos/82955120@N05/8720002090/in/photolist-ehyhPC-ozKQMu-7oFYrc-6Mpc4C-wzfrwL-8i2JMu-dhtwtk-d2hjzJ-8esaXa-nRegFf-csMQXb-7oFYoX-rDRVa5-sXyHnq-84r6Mo-qCLpiB-6fRpAb-vk7iEV-5c6SxP-ofaVC1-8MjyE5-vmj9gF-oCs3tU-9RqBfq-4nvqBz-36sady-7QqEwB-6TBJ8p-oNpBfa-p8EBZ2-wmTCWC-7u8sVQ-rEqdKA-wcmDY1-xsLNAU-oqJqTF-yqcg-bzm3vU-9Acp78-p2ZZVZ-5XvvXP-aEheUm-6Xw3vL-oWUqFs-Nx311-24QLTr-5KM8Ar-p5Siki-6Xs2nz-jtMME6

Muutaman Kallion blogitekstin lukemisen perusteella osasitte todella hyvin kiteyttää blogin tyylin ja tarkoituksen. "Blogin tavoitteena voisi katsoa olevan lempeyden ja avarakatseisuuden levittäminen sekä tiedon tarjoaminen ilmiöiden syvempään ymmärtämiseen." - Tuon paremmin sitä ei yksinkertaisesti voi sanoa, joten en edes yritä.
VastaaPoistaOman bloginne avasitte mukavasti aiheeseen johdattelevilla kappaleilla. Muutenkin tekstin kieliasu on rikas ja yhtenäinen, mitkä eivät parin kanssa tehdessä ole todellakaan itseisarvoja. Loppua kohden kirjoituksenne alkaa ikään kuin toistaa samaa levyä, kun kertoessanne tarkastelemannestanne blogista käytätte hyvin samankaltaisia adjektiiveja ja rakennetta, kuin yleisesti blogissa kertoessanne.
Olisinkin toivonut teidän keskittyvän enemmän hyvin esille nostamaanne ja Kallion täysin uohtamaan pointtiin: Mitä on erityisherkkyys? Mediassa käsitteestä on jauhettu viime vuonna ihan riittämiin, mutta kyseisen tilan oikea luonne on edelleen mysteeri jokaiselle lukijalle. Onko teillä jotain lisätietoa aiheesta mitä jätitte blogissanne sanomatta?
Joonas Heinonen
Tekstistänne välittyy hyvin, että olette pohtineet ja löytäneet tarkastelemastanne blogista sen tarkoituksen ja keskeisen annin lukijakunnalleen. Osaatte tarkastella Kallion blogipostausta myös kriittisesti ja nostitte esille omastakin mielestäni aiheellisen huomion tarpeesta määritellä erityisherkkyyden käsite vakuuttavammin.
VastaaPoistaTuotte myös esille oman näkemyksenne siitä, että tällaisella blogilla on oma paikkansa nykymaailmassa. Tämä oli itselleni tärkeä muistutus, tapaan nimittäin liian herkästi pitämään Kallion tyyliä ärsyttävyyteen asti lempeänä ja suhtautumiseni siihen on ollut aivan turhan negatiivinen. On varmasti todella niin kuin tuotte esille, että moni saa Kallion armollisesta tyylistä lohtua ja kokemuksen hyväksytyksi tulemisesta. Kenties nyt kohdistan itsekin aiempaa hyväksyvämmän katseen Kallion blogiin.
- Noora
Oikein selkeä ja hyvä postaus. Teksissänne on käytetty rikasta kieltä - pohditte Kallion blogikirjoitusta kuvailevin sanavalinnoin.
VastaaPoistaKallion blogi alkoi kirjoittamanne perusteella kiinnostaa itseäni, ja tarkasteluun valitsemanne blogiteksti on myös mielenkiintoinen. Erityisesti pidän julkaisunne kuvasta, se on aiheeseen sopivasti lempeä.
- Anni