Rajankäyntiä blogista (Jari-Pekka P ja Mika S, Marjaanan ryhmä)

Blogimme aiheeksi valitsimme Teppo Mattssonin blogin "Rajankäyntiä". Kirjoittaja on teoreettisen fysiikan tutkija joka on väitellyt Helsingin yliopistossa ja toiminut myöhemmin tutkijana Canterburyn yliopistossa. Mattsson on erikoistunut suhteellisuusteoriaan ja kosmologiaan ja käsittelee näitä aiheita blogissaan, kuten myös laajaa kirjoa muita aiheita kuten evoluutiota, uskontoa ja filosofiaa. Itse asiassa suurin osa kirjoituksista käsitteleekin muita aiheita kuin fysiikkaa. Näistä valinnoista päätellen Mattssonin tarkoitus on tuottaa yleissivistävää sisältöä suurelle yleisölle, eikä esimerkiksi pelkästään fysiikasta kiinnostuneille.

Kirjoittajan tyyli on fysiikasta kirjoitettaessa hyvin kyseistä tieteenalaa popularisoiva ja kirjoituksissa käytettävät esimerkit joilla fysiikan erikoisuuksia havainnollistetaan, ovat kansantajuisia. Filosofisista aiheista kirjoitettaessa taas tyyli muuttuu enemmänkin mielipidekirjoituksiksi ja tieteellisyys tuntuu näissä teksteissä usein jäävän vähemmälle huomiolle. Kirjoituksissa käytettävä kieli on yleensä lähempänä puhekieltä kuin tieteellistä tekstiä ja viittaukset kirjoituksissa ovat yleensä linkkejä Wikipediaan, tämä kuitenkin tekee blogista helposti lähestyttävän.

Vaikka Mattssonin vahvuus  on fysiikasta kirjoittaminen, blogin suosituimmat postaukset näyttävät koskevan filosofisia aiheita. Nämä myös keräävät eniten kommentteja, esimerkiksi kirjoitusta "Koston oikeutus on vapaan tahdon ongelma" on kommentoitu yli 1060 kertaa! Tämä lienee suoraa seurausta siitä, että filosofiseen keskusteluun on huomattavasti helpompaa osallistua kenen tahansa, kuin vaikkapa teoreettisesta fysiikasta käytävään keskusteluun. Tämä näkyy myös kommenttien tyylissä ja sisällössä, fysiikkaa koskevien tekstien kommentit näyttävät olevan aiheeseen perehtyneiden henkilöiden kirjoittamia, kun taas uskontoon ja muihin aiheisiin kommentoidaan enemmän "tunteella".

Perehdyimme lähemmin Mattssonin blogikirjoitukseen "Mitä v**tua, missä energia on??!!". Kirjoituksessa Mattsson pohtii fysiikan kannalta keskeisen energia-käsitteeseen liittyviä ongelmia.

Eräs varsin täsmällinen keino määritellä energia on käyttäen niin sanottua Noetherin teoreemaa, jossa energia esiintyy järjestelmän aikasymmetriasta nousevana vakiosuureena. Eristetyille järjestelmille pätee niinsanottu energian säilymislaki, joka on fyysikon kannalta hyvin hyödyllinen apukeino luonnon ymmärtämiseen. Energian käsite ei kuitenkaan yleisemmin ole selkeä tai helppotajuinen.
Mattsson antaa tästä esimerkin, virtaavan joen vesimassan painovoimasta johtuva potentiaalienergia on hankala täsmällisesti paikantaa.

Mattssonin jokiesimerkki osoittaa, että painovoimaenergia on todellista. Toisaalta vapaasti putoavassa hississä ei tunne omaa painoaan: putoamisen aikana et tiedä, oletko painottomassa avaruudessa vai vapaassa pudotuksessa kohti maata. Vapaasti putoavassa liikkeessä painovoima siis häviää, hetkellisesti ja paikallisesti. Tämä painovoiman katoamistemppu voidaan tehdä missä hyvänsä milloin hyvänsä. Painovoiman kadotessa painovoimaenergiakin katoaa samassa kohdassa. Ja kun painovoima voidaan kadottaa joka kohdassa erikseen, painovoimaenergiaakaan ei voida paikantaa mihinkään kohtaan. Painovoimaenergiaa ei siis ole missään, mutta kuitenkin sitä on. Mitä v**tua??!!"

Tässäkin kirjoituksessa mainittuja käsitteitä Mattsson ei itse pyri erityisen hyvin selittämään, vaan viittaa Wikipedian artikkeleihin.