Koulutuskamppailu (Mira Alamikkelä, Eeva Andrejeff & Anni Lääperi)

Viimeaikoina opiskelijoiden asiat, ongelmat ja oikeudet ovat olleet pinnalla. Valtion kiristäessä opiskelijoiden vaihtoehtoja ja liikkumavaraa opinnoissaan, ovat opiskelijat joutuneet ahtaalle niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Opintotukeen kohdistuu leikkauksia ja opiskelijoita painostetaan opiskelutahdin nopeuttamiseen erilaisten kannustimien avulla, unohtamatta mahdollisia sanktioita mikäli opiskelut venyvät tavallista pidemmiksi. Ei ole siis ihme, että opiskelijat kärsivät jatkuvasti stressistä, ahdistuksesta, riittämättömyyden tunteista ja epävarmuudesta. Kaikesta pitäisi olla niin varma jo hyvin nuorena, vaikka elämänkokemus ei ehkä ole vielä kovin laaja.

Laura Tiitinen kirjoittaa blogitekstissään "Nuoren elämä ei ole putki", että nykynuorison elämästä on muodostunut ikäänkuin "putki" (Sosiaalinen tekijä 8.12.2015). Tiitinen kirjoittaa: "Nuoren taival opiskelusta työelämään on kuin putki, johon pitää osata hypätä oikeaan aikaan ja oikealla tavalla." Tällä hän tarkoittaa sitä, että nuorten täytyy tehdä jo hyvin varhain päätös siitä, mitä haluavat opiskella ja sitä kautta valita tuleva ammattinsa. Opiskeluista on muodostunut kuin rankka "putki" tai "maratonjuoksu", jossa lepotaukoja ei ole. Kesälomatkin kuluvat kesätöissä keräten rahaa, jotta pysytään taas leivässä seuraavan vuoden ajan pienten opintotukien kanssa.

By: Matt Miller
(https://www.flickr.com/photos/pug/254640106)

Putken ulkopuolelle on kuitenkin helppo tippua ja sinne takaisin pääseminen voi olla vaikeaa. Kaikki eivät osaa valita heti oikeaa alaa tai eivät pääse sinne ensimmäisellä yrittämällä. Opiskelupaikan vaihtamistakin on hankaloitettu hallituksen toimin, jolloin paineet opiskelupaikan valinnassa lisääntyvät. (Tiitinen 2015.) On jotenkin ironista, miten putkeen joutuminen on itseasiassa monen tavoite. Sekin koetaan parempana vaihtoehtona kuin se, että joutuisi "komeroitumaan" vuodeksi, odottamaan uutta mahdollisuutta PÄÄSTÄ takaisin putkeen. 

Viime vuosina on puhuttu paljon myös nuorten syrjäytymisestä, mutta samalla yhteiskunta myös syrjäyttää nuoria vaikeuttamalla koulutukseen pääsyä ja tiukentamalla opiskelun ehtoja. On esimerkiksi huolestuttavaa kuinka äärettömän helposti nuori voi pudota koulutuksen ulkopuolelle ja joutua eroon "normaalista arjesta" ja ikätovereistaan varsinkin jos välivuodelle ei löydy edes töitä. Niin, niitäkin on nykyään niin vaikeaa saada, ainakin ilman suhteita.

Ensimmäinen opiskelupaikan valinta tehdään jo 9. luokalla kun päätetään toisen asteen koulutuspaikasta. Monilla on jo tässä vaiheessa vaikeuksia päättää, menisikö ammattikouluun vai lukioon. Osa putoaa jo pois putkesta, kun ei pääse haluamaansa opiskelupaikkaan. Osa nuorista saattaa taas päätyä esimerkiksi ammattikoulussa sellaiselle linjalle, josta eivät ole ollenkaan kiinnostuneita. Osa keskeyttää opinnot ja jää sille tielle pääsemättä enää takaisin putkeen. Tämä ongelma koskee myös korkea-asteen opintoja: aina on väliinputoajia.

Toisen asteen jälkeen on usein edessä vielä toinen valinta, kun nuoret joutuvat päättämään missä jatkavat opiskelua. Monille valinta on vaikea tai ovet opiskelupaikkaan eivät aukea ensimmäisellä yrittämällä, jolloin päädytään pitämään välivuosi tai useampikin. Valinnan vaikeus vielä entisestään korostuu, kun opiskelupaikan vaihtaminen on yhä vaikeampaa. Yhteishaussa suositaan yhä enemmän niitä hakijoita, jotka hakevat ensimmäistä kertaa ja jotka ovat täysin ilman opiskelupaikkaa. Tämä vaihtamisen vaikeus synnyttää suuret paineet nuorelle: on valittava heti juuri se oikea paikka. Jos myöhemmin muuttaa mieltään, voi putki katketa ja se aiheuttaa hankaluuksia.

Nuoriin kohdistuvat paineet siis kasvavat yhteiskunnassamme, kun päätös opiskelupaikasta pitää tehdä yhä nuorempana ja väärät valinnat ja päättämättömyys kostautuvat. Opiskelijoiden pahoinvointi on yleinen ongelma, kuten myös nuorten syrjäytyminen ja työelämän ja koulutusputken ulkopuolelle jääminen. Näitä ongelmia eivät ratkaise opintoaikojen rajaukset, opintotuen heikennykset, opiskelupaikkojen suuntaaminen enenevissä määrin ensimmäistä kertaa hakeville tai muutkaan opiskelijoiden vapauksia polkevat ja velvollisuuksia lisäävät toimenpiteet. Nyt tarvitaan suunnanmuutosta nuoria tukevaan ja kannustavaan ilmapiiriin, jossa on tarjolla entistä räätälöidympää opinto-ohjausta, yksilökohtaisia tukitoimenpiteitä erilaisissa vaikeuksissa painiville nuorille, kohdennettuja palveluja väliinputoajille sekä kannustava koulutus- ja opintotukijärjestelmä. On aika tarjota kepin sijasta porkkanaa, syrjäyttävän järjestelmän sijasta nuoria yhteiskuntaan osallistava järjestelmä.

(http://gph.is/Odl7Oe)