Vesa Nevalainen on psykologian lisensiaatti joka kirjoittaa Psyko nimistä blogia Psykologiliiton sivuilla. Nevalainen on täysi vastakohta stereotyyppiselle toisaalta ja toisaalta -psykologille, joka ei ikinä sano mitään asioita suoraan. Nevalainen kirjoittaa ajankohtaisista aiheista jopa hyvin provokatiiviseen sävyyn minkä on tarkoitus haastaa lukijat ja herättää keskustelua. Hänen tekstinsä pohjautuvat monilta osin omaan ammattitaitoonsa ja työkokemukseensa psykologina.
Blogikirjoituksessa “Kiusaaja on ilkeä paskiainen” Nevalainen käsittelee hyvin ajankohtaista aihetta eli koulukiusaamista. Koulukiusaamistutkimuksen pioneeri Dan Olweus on määritellyt kiusaamisen seuraavasti: “yksilöä kiusataan tai hän on kiusaamisen uhri, jos hän on toistuvasti tai pidempään alttiina yhden tai usean henkilön tahalliselle pyrkimykselle tuottaa vammoja tai epämiellyttävä olo. Kiusaaminen voi olla sanallista tai fyysistä. Lisäksi Olweus nostaa esiin kiusaamistilanteissa vallitsevan voimasuhteiden epätasapainon, mikä vaikeuttaa kiusaamiselta puolustautumista.” (Kajovaara, L. 2015) Kiusaamista on usein vaikea havaita ja siksi siihen puuttuminen on myös hankalaa. Esimerkiksi internetin välityksellä tapahtuva kiusaaminen on nykyisin yleistä ja se voi jäädä useilta huomaamatta. Kiusaaminen voi liittyä ulkonäköön, rotuun tai vaikka kiinnostuksen kohteisiin. Kiusattu voikin olla kuka vain.
Kiusaaminen on hyvin yleinen ilmiö niin koulu- kuin työmaailmassa. Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan Keski-Suomessa 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä noin 5,5 % ja pojista lähes 7 % kiusataan vähintään kerran viikossa. Kiusaamiseen on pyritty puuttumaan monin tavoin. Yksi tunnetuimmista toimenpideohjelmista lienee KiVa-Koulu (Kiusaamisen vastainen koulu), joka pyrkii lisäämään kouluissa tietoisuutta kiusaamisesta ja kiusaamiseen puuttumisesta.
Nevalainen nostaa jo otsikossa esiin hyvin kärkkään mielipiteen: “Kiusaaja on ilkeä paskiainen”. Hänen mielestään “Osa meistä vaan kerta kaikkiaan on pahoja.” Nevalainen määrittelee kiusaajan sosiaalisesti taitavaksi ihmiseksi joka tietää mitä tekee. Kiusaaja osaa olla jopa niin hurmaava ettei hänen uskoisi olevan kiusaaja. Kiusaajan on mahdollista menestyä elämässään hänen häikäilemättömyytensä ja tunteettomuutensa ansiosta.
Kiusaamisella on vakavia ja kauaskantoisia seurauksia. Nevalainen vertaa kiusaamista jatkuvaan henkiseen raiskaamiseen, josta kukaan ei selviä vammoitta. Nevalaisen mukaan “Kiusattu ei tule menestymään elämässään yhtä hyvin kuin hän olisi menestynyt ilman kiusaamista.” Hänen mukaansa kiusatuksi joutuminen johtaa aina huonompaan parisuhteeseen ja työpaikkaan - hänen elämänlaatunsa tulee siis olemaan huonompaa. Sosiaaliset suhteet ovat Nevalaisen mukaan kiusatuksi tulleille erityisen vaikeita, eivätkä he uskalla ottaa kontaktia muihin ihmisiin kiusaamisen pelossa. Nevalainen vertaa entistä kiusattua “puoliksi tapetuksi”. Mutta onko asia aina näin? Voiko kiusattu selvitä koettelemuksistaan ja elää hyvää ja menestyksekästä elämää?
Vesa Nevalainen on kirjoituksellaan herättänyt paljon keskustelua ja jopa tuohtuneita kommentteja. Eräs kommentoija ihmetteli, kuinka tällaista tekstiä voidaan julkaista psykologiliiton sivuilla. Teksti onkin hyvin kärkkäästi kirjoitettu, ja saa varmasti useammankin lukijan kulmakarvat kohoamaan yllätyksestä. Kiusaaminen on hyvin monisyinen ilmiö, ja sen taustalta voi löytyä mitä monisyisempiä asioita ja tapahtumia. Nevalaisen teksti onkin hyvin mustavalkoinen ja yhdestä näkökulmasta kirjoitettu. Teksti vaikuttaa jopa vihaiselta - aivan kuin Nevalainen olisi kirjoittanut tekstin suuren tunneryöpyn alaisena. Erityisesti kirjoituksen lopetus tiivistää Nevalaisen mielipiteen: “Kiusatuksi joutuminen ei unohdu koskaan. Että terveisiä vaan Sepolle: haista jätkä pitkä paska.”
On totta, että kiusaamisella on pitkäaikaisia vaikutuksia kiusatun elämään. Siksi aihe herättää todella tunnepitoista keskustelua erityisesti kiusatuksi tulleiden kesken. Aihe on hyvin henkilökohtainen yllättävän monelle, jotka ovat joutuneet kokemaan kiusaamisen eri muotoja. Kiusaaja on monen silmissä paha, kun taas toiset ovat yrittäneet nähdä kiusaajan tekojen taakse. Nevalaisen tekstistä huokuu hyvä-paha asetelma, jossa kiusaaja on paha ja kiusattu hyvä. Uskomme kuitenkin, että kiusaamisesta voi selvitä ja kiusaamisilmiötä hyvä-paha-asetelmana kuvaaminen tuntuu turhan mustavalkoiselta. Koulukiusaaminen on ehdottomasti väärin, mutta toiminnan taustalla voi olla useita eri tekijöitä ja syitä, eikä kiusaamista voida aina selittää vain yhdeltä kannalta katsottuna. Nevalainen haluaa herättää ajatuksia provosoivalla tyylillään, ja on varmasti onnistunut siinä. Hänen mielipiteensä herättää keskustelua puolesta ja vastaan lukijoiden kesken. Mitä ajatuksia kiusaamisesta Nevalaisen teksti herättää teissä?
Kajovaara, L. 2015. Opettaja koulukiusaamisen osallistujaroolien tunnistajana.
Tosi tärkeä aihe. Nevalainen todella poikkeaa siitä, mitä uskoisi Psykologiliiton blogista. Hän on mielestäni raikas tuulahdus blogimaailmassa! Itse kuitenkin uskon, että kiusattukin voi menestyä, jos myöhemmin elämässä tulee positiivisia kokemuksia. :)
VastaaPoistaKatariina
Hyvä postaus tärkeästä asiasta! Mielestäni Nevalaisen kirjoitus on melko radikaali, mutta toisaalta juuri siksi ravisuttava ja keskustelua herättävää. Kaikki keskustelu on tärkeää ja mitä useammasta näkökulmasta sitä parempi. Nevalaisen näkökulma on vain yksi monesta. Minäkin uskon, että kiusatulla on mahdollisuus saada hyvä elämä korjaavien kokemuksien avulla. Kuitenkin on myös niitä, jotka eivät toivu koskaan ja siksi aiheesta onkin tärkeä puhua myös kaunistelematta.
VastaaPoistaSilja Keski-Sikkilä
Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta! Nevalainen kirjoittaa todella kärkkäästi, mutta mietin että voisikohan osasyynä olla hänen provosoiviin teksteihin se että Nevalainen haluaa herättää lukijassa jotain joka saa osallistumaan keskusteluun ja saamaan uusia näkökulmia aiheeseen. Paha-hyvä asetelman muodostaminen kiusaamisessa on hyvin mustavalkoista, mitenköhän Nevalainen määrittelisi henkilön joka on ollut kiusattu sekä kiusaaja kouluaikana? Hämmästyin myös tuosta tilastosta, mistäköhän voisi johtua, että ammatillisissa oppilaitoksissa on enemmän kiusaamista kuin lukiossa?
VastaaPoistaMinäkään en tiedä, miksi ammattikoulun lukemat ovat noin korkealla, mutta itse huomasin, että omassa lukiossa kiusaamista ei ollut enää lähes ollenkaan. En tiedä vaikuttaako se, että kiusaamista on vähemmän tyttöjen keskuudessa ja lukiot ovat yleensä tyttöpainotteisia?
VastaaPoistaNevalainen puhui lähinnä kiusaajista, jotka tahallaan ovat ilkeitä muille, vaikka heitä olisi usein pyydetty lopettamaan. Sosiaalisesti vähempitaitoiset tai tahtomattaan omaa pahaa oloa purkavat lapset eivät siis olisi ilkeitä kiusaajia. Ehkä hän määrittelisi kiusattu-kiusaajan jonnekin "hyvän" ja "pahan" välille? Ei kiusatun kiusaajan toimintakaan ole ikinä oikeutettua, mutta ehkä se on vain huonoa käytöstä, ei merkki ihmisen pahuudesta?
Mun mielestä Nevalaisen teksti on ihan oikeutetusti kärkäs, sillä hissuttelemalla ei tahallista ja järjestelmällistä kiusaamista saada loppumaan. Jotkut vanhemmat käyvät itse ärähtämässä lapsensa kiusaajalle, ja se voi jopa toimia. Nevalaisen tekstin kommenteista huomasin, että hänen kanssa samaa mieltä olevat myös kertoivat itse tulleensa kiusatuksi. Osa kritisoi Nevalaista ja hyssytteli kiusaamisen vakavuutta. Lapsi ei ehkä itse päätä olevansa paha, mutta siinä vaiheessa, kun kiusaajan vanhemmat eivät usko lapsestaan totuutta vaan kehuvat lastaan kiltiksi jne, saa lapsi vääristyneen kuvan siitä, mikä on oikein. Ehkä se voi tehdä pienestäkin lapsesta "pahan"? Mun mielestä hyvä ihminen katuu ja lopettaa, jos kuulee/huomaa satuttaneensa toista. :)
Kiitos hyvästä postauksesta ja hyvästä aihevalinnasta, Nevalaisen teksti on todella hyvä juuri keskustelun herättäjänä!
Hyvä teksti! Kiusaaminen on aina ajankohtainen aihe, asia ei tunnu olevan koskaan loppuunkäsitelty. Nevalaisen provokatiivinen ote aiheeseen herättää todellakin ajattelemaan.
VastaaPoistaHyvällä otsikolla varustettu teksti. On ajankohtainen ja herättää kiinnostuksen pelkästään lukemalla otsikon. Tykkään! Paljon puhuttu aihe ja ennenkaikkea ajankohtainen. Hyvänä pointtina oli ettei kiusaaminen rajoitu pelkästään kouluun vaan myös työpaikalle. Ja miksi vika on aina kiusaajassa? Mietitäänkö tarpeeksi heidän taustaa ja mistä tämä käytös johtuu. Asiat eivät aina ole niin yksiselitteisiä.
VastaaPoistaIra
Tästä aiheesta puhuminen on ollut aina ajankohtaista, sillä kiusaamista esiintyy paljon. Mielestäni oli hyvä tuoda esille, että kiusaamista voi olla myös työmaailmassa, eikä se rajoitu pelkästään koulumaailmaan. Nevalaisen teksti on radikaali, mutta ei se muuten herättäisi keskustelua ja kenties uusia näkökulmia aiheeseen. Kuitenkin itsekin on pakko todeta, että vaikka aiemmin on ollut kiusattu, niin ei se elämä lopu siihen, ja aikoinaan kiusattu voi menestyä niin kuin muutkin.
VastaaPoistaMaria Vorsobina