perjantai 23. helmikuuta 2018

#Me too- kampanja ja yliopistot (Jasmin & Oskari)

Luimme Maijastina Kahloksen blogia. Maijastina Kahlos on tutkija Helsingin yliopistosta. Hän on filosofian tohtori. Kahlos on opiskellut muun muassa yleistä historiaa, Suomen historiaa, latinaa sekä Rooman kirjallisuutta.

Kahlos kirjoittaa blogissaan historia-aiheisia tekstejä sekä ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin.  Kahlos esittelee myös historia-aiheisia kirjoja ja tapahtumia. Blogissa on myös postauksia, joissa Kahlos kertoo omasta arjestaan. Kahlos on postannut blogiin esimerkiksi bataattiranskalaisten ohjeen. Blogissa on siis vaikka ja mitä, mikä tekee blogista sekavan eikä blogin ydin tarkoitus oikein aukea lukijalle.

Kahlos esittelee blogissaan myös työhönsä liittyviä projekteja ja tapahtumia. Kenties Kahlos yrittää markkinoida bloginsa avulla tutkimuksiaan. 



Otimme tarkempaan tarkasteluun Kahloksen blogitekstin #Me too- kampanja ja yliopistot (http://www.maijastinakahlos.net/b/me-too-kampanja-ja-yliopistot/ ). Tässä tekstissä Kahlos esittelee ajankohtaista #Me too- kampanjaa erityisesti yliopistomaailman piirissä.

Kahloksen kaikissa blogiteksteissä on viittauksia historiaan, niin tässäkin. Hän kertoo tekstissään, miten erilailla seksuaalinen häirintä on otettu huomioon 1990-luvulla kuin nykypäivänä.

Kahlos kertoo tekstissään, miten 1990-luvulla yliopistossa tapahtunut professorin kouriminen oli ohitettu vain rehtorin puhuttelulla.  Nykypäivänä rehtorin puhuttelu tuskin riittäisi, mikäli jotain tällaista tapahtuisi.

Tämä tapaus oli ollut opiskelijoiden sekä työntekijöiden tiedossa, mutta siitä ei puhuttu. Nykyään tällaiset tapaukset leviävät nopeasti esimerkiksi sosiaalisen median ansiosta, eivätkä ne jää salaisuuksiksi. Todennäköisesti nykyään vastaavanlaisessa tilanteessa professori ottaisi itse lopputilin.

Tutkimme asiaa hieman tarkemmin ja huomasimme, että vuonna 2014 Helsingin yliopistosta oli irtisanottu professori seksuaalisen häirinnän vuoksi (linkki uutiseen: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000809936.html). Olimme  ajatelleet, että seksuaalisesta häirinnästä puhuttaisiin tänä päivänä avoimesti eikä sitä tapahtuisi varsinkaan yliopistomaailmassa. Uutinen on kuitenkin selvä osoitus siitä, että yliopistot suhtautuvat tällaisiin tapauksiin huomattavasti vakavammin kuin 1990-luvulla. Tapaukset ovat yliopistoille kuitenkin valtava imagokysymys: millaisen kuvan se antaa akateemisesta maailmasta, jos seksuaalinen ahdistelu sallitaan tai siihen ei puututa asianmukaisin keinoin?

Kahloksen tekstissä on puhuttu myös opettajien valta-asemasta ja siitä, miten avuton opiskelija yleensä on opettajan käyttäessä tätä asemaa hyväkseen. Mielestämme tällaista opettajien valta-asemaa ei ainakaan suomalaisissa yliopistoissa näy kovin vahvasti. Näemme enemmänkin, että yliopiston opettajat ovat jakamassa asiantuntijuutta opiskelijoille eikä heitä oikeastaan voi edes kutsua opettajiksi.

Kahloksen blogia luettuamme emme ole täysin varmoja siitä, kenelle teksti pääasiallisesti on suunnattu. Blogissa on paljon asiaa, ehkä jopa liikaa. Osa teksteistä on hyvin tieteellisiä, mutta mukana on myös Kahloksen elämää koskevia juttuja, kuten esimerkiksi ne bataattiranskalaiset. Kyseessä voisi olla antiikin historiasta kiinnostunut akateeminen lukijakunta, sillä antiikkiin liittyvät aiheet toistuvat blogissa useasti. Muita aihepiirejä tarkastelevat tekstit tekevät blogista ainakin persoonallisen, useamman henkilön kiinnostusta herättävän. 

Lähteet:

3 kommenttia:

  1. Blogissa on mielenkiintoisia aiheita ja se on mielestämme hyvin kirjoitettu. Teksti etenee loogisesti kappaleesta toiseen ja se on sopivan pituinen. Tekstin kieliasu on asiallinen eikä tekstissä ole kirjoitusvirheitä. Omasta pohdinnasta ja perusteluista annamme plussaa. Lopetukseen olisi ehkä voinut vielä tiivistää valittua blogitekstiä.

    VastaaPoista
  2. Selkeästi eroteltu asiantuntijablogi ja ajatukset, sekä selkeä lopetus päätelmineen. Rakenne oli hyvin selkeä. Kuva jaotteli mukavasti tekstiä. Oli positiivista, miten mennyttä ja nykyhetkeä peilattiin keskenään kyseisen ilmiön valossa. Muidenkin lähteiden käyttäminen oli positiivinen ratkaisu.

    Helppolukuinen, kiinnostavasti kirjoitettu.

    - Akseli ja Anna

    VastaaPoista