Kokonaisvaltainenkirjoittaminen-blogin
kirjoittaja-ylläpitäjä Kimmo Svinhufvud toimii tutkijatohtorina ja
yliopisto-opettajana Helsingin yliopistossa. Kirjoittaja on opiskellut
kirjoittamista Jyväskylän yliopiston kirjoittajakoulutuksessa ja Helsingin
yliopiston suomen kielen opintosuunnassa. Svinhufvud kirjoittaa bloginsa
lisäksi akateemisia tekstejä, lehtiartikkeleita ja on julkaissut kolme teosta:
Gradutakuu, Tohtoritakuu, joille kummallekin löytyy omat bloginsa, ja
Kokonaisvaltainen kirjoittaminen, josta blogin nimikin juontuu.
Neutraalilla ja lempeän opettavaisella
otteella Svinhufvud jakaa tietotaitoaan, kiinnostuksen- tai tutkimuskohteitaan
ja vinkkejä kirjoittamiseen liittyen. Verrattain lyhyet ja ilmavat postaukset
pyrkivät sekä informoimaan että innostamaan. Blogin tyyli on suureksi osaksi
melko ohjemainen, väliotsikoita ja listoja ei ole säästelty, lähdelinkit on sulautettu
tekstin osaksi. Kirjoittaja kertoo tieteellisistä aiheista omin sanoin
innostuneen hillitysti suhteuttaen niitä omaan elämäänsä. Osa julkaisuista on
hyvin suppeita ja muistiinpanomaisia. Tutummissa aihepiireissä sanottavaa
riittää monipuolisesti, mielipiteitä ja pohdintaa tuodaan enemmän esiin,
ammatillinen tausta ja perustelut ovat näkyvissä. Blogin julkaisujen laajassa
kirjossa näkyvät kirjoittamisen useat ulottuvuudet, joista yksi nousi
ajattomana erityisesti esiin.
Valitsimme tarkempaan tarkasteluun
tunteita kuohauttaneen ja ajatuksia herättäneen postauksen ”Yhteisöllinen
kirjoittaminen”, jossa Svinhufvud käsittelee yhteisöllisen kirjoittamisen eri
ilmenemismuotoja. Hän korostaa, kuinka nykyaikana yhteisöllistä kirjoittamista
esiintyy omalla tavallaan kaikkialla – niin Facebookin kommenttiosiossa kuin
vaikkapa äidinkielen ylioppilaskokeissa.
”Kaikki kirjoittaminen on kommunikaatiota, ja kaikki tekstit
syntyvät yhteisössä.”
![]() |
| http://www.thebluediamondgallery.com/wooden-tile/c/community.html |
Kuuluvatko irrallaan olevat kirjaimet yhteisöön vai ovatko ne siitä erillään ainakin jossain määrin? Voikin kysyä, onko kaikki kirjoittaminen todella yhteisöllistä? Jos henkilö kirjoittaa vuosien ajan päiväkirjaa vain omaan käyttöönsä näyttämättä tuotostaan kenellekään muulle, on vaikeaa kuvitella sen olevan millään tavoin yhteisöllistä.
Ääriesimerkeiksi otettakoon Coloradonvuoriston yksinäisen erakon muistiinpanot alueen muutoksista tai tunnetun
luontokuvaajan Kimmo Ohtosen luontokuvilla koristeltu tietoteos korpimetsän elämästä. Kirjoitusvaiheessa näitä kaukana sivistyksen ulkopuolella
syntyneitä teoksia on tuskin kirjoittajan oman silmäparin lisäksi nähnyt kukaan
muu, ehkä alueen eläinasukkaita lukuun ottamatta.
Toisaalta yhteisöllisen ja ei-yhteisöllisen
kirjoittamisen raja voi olla hyvinkin häilyvä. Yllä olevien ääriesimerkkitapausten
teoksetkin lopulta julkaistiin, ja päästessään ihmisten tietoisuuteen, ne eivät
olleetkaan enää yksilöllisiä, vaan osana tiettyä uniikkia yhteisöä.
Lähteet
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201701142200053747_ul.shtml
https://www.docendo.fi/metsakansan-tarina-kimmo-ohtonen-1447.html
https://www.docendo.fi/metsakansan-tarina-kimmo-ohtonen-1447.html

Hei kirjoittajat!
VastaaPoistaPidimme blogistanne ja sitä oli mielenkiintoista lukea. Teksti oli muotoiltu jouhevasti ja kappalejaot olivat sopivat.
Alkuperäistä blogia on referoitu hyvin ja riittävästi. Myös kirjoittajan omat ajatukset tulivat selvästi esiin.
Olitte selvästi nähneet suuren vaivan tekstiä kirjoittaessanne, kun olitte hakeneet omiin esimerkkeihinne ulkopuolisia lähteitä. Tämä lämmitti mieltämme.
Terveisin Anton ja Oskari.