Tekoälyn todellisuus (Juho R. & Kim W.)

Tivia-blogi on Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry:n ylläpitämä blogi, jossa alan asiantuntijat voivat julkaista tekstejä ajankohtaisista IT-alaan liittyvistä aiheista. Blogiteksteissä käsitellään laajasti muun muassa digitalisaatiota ja tekoälyä sekä pohditaan IT-ratkaisujen vaikutuksia talouskasvuun ja yhteiskuntaan laajemminkin. Vahvan IT-painotuksen lisäksi teksteissä sivutaan laajemminkin myös esimerkiksi johtamista ja organisaatioiden kehittämistä. Kirjoittajat ovat pääosin IT-alan erilaisissa johtotehtävissä työskenteleviä asiantuntijoita.

Blogiteksteille yhteistä on vahva painotus käytäntöön, joten tekstit eivät ole kovin tieteellisiä tai teoreettisia. Tekstit ovat kuitenkin faktatietoon pohjautuvia asiatekstejä, joissa on mielestämme onnistuttu johdonmukaisen argumentaation rakentamisessa niin ajankohtaisten tutkimusten kuin tilastojenkin kautta. Yhteiskuntaan ja talouteen liittyvistä teksteistä voi löytää myös poliittisia kannanottoja, mutta nämä ovat myös kattavasti perusteltuja. Kaiken kaikkiaan blogin eri kirjoittajien teksteistä välittyy vakuuttava alan tuntemus sekä käytännön kokemus.

Valitsimme tarkempaan tarkasteluun Mika Heleniuksen kirjoittaman tekstin Tekoäly - aapinen päättäjille ja vaikuttajille erityisesti aiheen ajankohtaisuuden vuoksi. Pitkän linjan IT-alan ammattilainen Mika Helenius, 50, on aiemmin toiminut ohjelmajohtajana ja tutkijana Aalto-yliopistossa sekä hallitusammattilaisena ja strategisena neuvonantajana eri yrityksissä. Hän on myös ollut osakkaana, perustajana ja johtotehtävissä useissa ICT-alan yrityksissä, kuten Ixonos, Mermit,  Lotus, IBM, ICL Data, Tieto ja Nokia Mobile Phones. TIVIA:ssa hän on aiemmin ollut hallituksen varapuheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Helenius valittiin vuoden 2009 Tivi-vaikuttajaksi. Helenius on valmistunut Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1996 ja opiskellut Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa (KTH) ja Tuck Business Schoolissa Dartmouth Collegessa Yhdysvalloissa.

Heleniuksen tekstistä löytyy paljon hyvän verkkotekstin piirteitä, kuten informatiivinen otsikko, selkeät väliotsikot ja sisällön looginen eteneminen. Lisäksi ansiokasta on se, että teksti on kirjoitettu kätevään oppaan muotoon, joka mahdollistaa lukijan keskittymisen lukijaa eniten kiinnostaviin kysymyksiin. Kirjoittaja myös määrittelee käyttämänsä käsitteet ja nojaa argumentaatiossaan vahvasti muun muassa ajankohtaiseen tilastotietoon. Heleniuksen vahva kokemus IT-alan tehtävistä ja alan tuntemus tulevat myös hyvin esiin tekstissä ja luovat vakuuttavuutta. Tekstissä on kuitenkin myös jonkin verran virheitä kielessä ja kirjoittajan ajatusta on välillä vaikea hahmottaa. Nämä voivat jopa altistaa virheellisille tulkinnoille, mikä on haastavaa erityisesti verkkotekstin kontekstissa, jossa tekstien tulisi olla nopeasti luettavissa ja helposti ymmärrettävissä.

Tekstin keskeinen väite on korostaa tekoälyn olevan vain yksi, joskin tärkeä,  ohjelmistoteknologian osa-alue. Tämä on varsin tervetullut näkökulma nykyajan tekoälykeskusteluun, jossa markkinointipuheiden kautta tekoäly on nostettu muoti-ilmiöksi, jolla myydään mitä moninaisimpia asioita ilman, että monikaan ymmärtää mistä pohjimmiltaan on kysymys. Blogiteksti riisuu tekoälyyn liitettyjä virheellisiä käsityksiä tehokkaasti ja auttaa hahmottamaan tekoälyn todellisen roolin ohjelmistoteollisuudessa. Kirjoituksella on takuulla mahdollisuus avata myös alaa tuntemattomien ihmisten silmiä ja helpottaa erottamaan markkinointipuheiden ja todellisuuden välistä ristiriitaa.

Toinen blogitekstin pääväite on korostaa Suomessa tarvittavan ylipäänsä korkeatasoista ohjelmistoteknologian osaamista: kirjoittajaan mielestä on äärimmäisen tärkeää, että ohjelmistoihin ja tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä ratkaisuja ei vain kopioida ulkomailta, vaan niitä osataan luoda myös itse. On helppoa allekirjoittaa ajatus siitä, että tekoälyratkaisujen kehittämisessä tietynasteisen “omavaraisuuden” ylläpitäminen on ehdottoman tärkeää, sillä mikäli emme osaa luoda uusia teknologisia innovaatioita itse, joudumme aina tukeutumaan muiden aikaansaannoksiin. Toisaalta on myös hyvä pohtia sitä, onko kaikkea kuitenkaan tarpeen luoda itse. Monessa tapauksessa pyörää ei kannata keksiä uudelleen, vaan keskeisempää on osata soveltaa olemassa olevia teknologioita uudenlaisiin käyttötarkoituksiin.

Lähteet:

http://www.tivia.fi/tiviassa-tapahtuu/blogi
http://www.tivia.fi/tiviassa-tapahtuu/tivia-blogi/tekoaly-aapinen-paattajille-ja-vaikuttajille

Kuvan lähde:

https://pixabay.com/photos/internet-cyber-network-finger-3563638/