“Oletko herkkähipiäinen työntekijöiden ehdotuksille tai palautteelle?” -blogipostauksen on kirjoittanut kauppatieteen maisteri Eero Kukkola. Postaus on julkaistu 11.3. Blogissa “Peruspeliä johtaja 2.0”. Blogissaan Kukkolaa kirjoittaa johtamisen eri osa-alueista pohjaten aiheensa omaan laajaan kokemukseensa johtajana sekä vahvaan pedagogiseen koulutukseensa. Blogipostauksissa käsitellään johtamisen eri elementtejä, muun muassa johtajana toimimiseen tarvittavasta asenteesta, johtamistaitojen kehittämisestä ja johtajan roolista yrityksessä.
Kukkola on koulutukseltaan Kauppatieteenmaisteri ja hän on suorittanut kadettikoulun kapteenin virkatutkinnon, hän on myös hyväksytty hallituksen jäsen. Hänen laajaan työkokemukseen kuuluu muun muassa toimiminen Fennia-ryhmän suurasiakas yksikön johtajana, Turvatiimi Oyj:n toimitusjohtajana ja henkilöstöpalveluja tarjoavan Eilakaisla Oyj:n varatoimitusjohtajana. Kukkola on kirjoittanut kolme kirjaa johtamisesta: “En minä, vaan me”, “Peruspeliä johtajana! Peruspeliä!” ja “Joukkoja johdetaan edestä”. Kirjoihinsa hän viittaa epäsuorasti blogiteksteissään.
 |
| Kuvan on piirtänyt Marko Veijanen, taiteilijanimeltään Johannes. Hän toimii Peruspeliä johtaja 2.0 -bloginkuvittajana. |
Työntekijöiden arvostuksen merkitys
Kukkola huomauttaa, että jos esimies tyrmää tai väheksyy työntekijöidensä ehdotuksia tai palautteita, alaiset eivät enää uskalla sanoa mielipiteitään ääneen ja silloin kehitys pysähtyy. Jos näin käy, se on merkittävä ongelma. Jokaisella työntekijällä tulisi olla oikeus tulla kuulluksi ja arvostetuksi työyhteisössä. Arvostus voi näkyä pieninä asioina, kuten toisten kuuntelemisena. Se on tärkeää, koska muuten työntekijöistä tuntuu, että heidän mielipiteillään ei ole merkitystä, aivan kuin he olisivat näkymättömiä. Kukkolan mukaan esimiehen tehtävä on varmistaa, ettei hänen tiimissään ole näkymättömiä työntekijöitä, ja että kaikki uskaltavat sanoa omat mielipiteensä ilma pelkoa. Uskon, että tästä asiasta me kaikki voimme olla samaa mieltä.
Mielipiteiden hylkääminen voi johtaa siihen, että työntekijät eivät enää halua tehdä kehitysehdotuksia työnsä parantamiseksi. Kun tilanne on tämä, yrityksen kehitys pysähtyy. Työntekijät eivät ole enää kiinnostuneita yrityksen toiminnan kehittämisestä. He tyytyvät tekemään työnsä samalla kaavalla, vaikka parannettavaa olisikin. Tämä ei ole tehokasta yrityksen näkökulmasta, eikä hyvä myöskään työntekijän näkökulmasta. Johtajan täytyy hyväksyä omat kehityksen kohteensa, kukaan ei ole täydellinen ja kuunnella työntekijöitä. Johtaja ei saa ottaa mielipiteitä ja kehitysehdotuksia suorana kritiikkinä hänen johtamistaan vastaan. Sen sijaan johtajan kannattaa yrittää kehittää toimintaansa niiden perusteella.
Johtajan hyviä ominaisuuksia
Blogitekstissään Kukkola kertoo työntekijöiden arvostavan yleensä johtajaa, joka seisoo sanojensa takana, uskaltaa pitää omiensa puolta ja on helposti lähestyttävä. Kukkolan ajatus, omien sanojensa takana seisomisen tärkeydestä pohjautuu luultavasti hänen armeija taustaansa, sillä intissä usein toistettu lause oli: “päätös se on paskakin päätös”. Tällä tarkoitetaan sitä, että on kyettävä tekemään päätöksiä vaikeissakin tilanteissa, eikä vain jäädä epäröimään asian kanssa. Näissä päätöksissä on pystyttävä pysymään. Eli omien sanojensa takana on seisottava, jotta saa pidettyä arvovaltansa ja jatkossakin alaiset kuuntelevat johtajaansa ja toimivat hänen sanojensa mukaan. Ajatus sopii niin yritysmaailmaan, kuin sotilas elämään.
Alaisten on helpompi arvostaa johtajaansa ja toimia tämän ohjeiden mukaan, mikäli johtaja on valmis pitämään alaistensa puolta. Alaisten puolustaminen tuo kunnioitusta johtajaa kohtaan, joka synnyttää molemminpuolista kunnioitusta, mikä on vahva perusta työyhteisön hyvälle hengelle ja tehokkaalle toiminnalle. Tähän liittyy myös johtajan helposti lähestyttävyys, joka tuo työntekijöille tunteen, että heitä arvostetaan ja kunnioitetaan, mikä lisää työmoraalia. Kun työntekijällä on hyvä olla yrityksessä, se näkyy myös taloudellisesti, johtajan roolia työntekijöiden hyvinvoinnista ei voi vähätellä, sillä johtajan toiminta luo edellytykset työpaikan positiiviselle työkulttuurille.
Kukkolan mukaan johtajan toiminnan on hyvä olla ennalta arvattavaa ja johdonmukaista Tämä tuo eräänlaista turvallisuuden tunnetta, kun työntekijöiden ei tarvitse jännittää, mitä epämieluisia yllätyksiä työpäivä tuo tullessaan, vaan he voivat keskittyä olennaiseen eli työntekoon. Kaiken kaikkiaan johtajan vakaasta toiminnasta hyötyy koko työyhteisö sekä itse yritys.
Edellytykset menestykseen
Kukkolan mukaan johdon viisaus tulee siitä, kuuntelevatko he herkällä korvalla asiakasrajapinnasta tulevia viestejä. Kuuntelemalla työntekijöitä, yritys voi parantaa omaa toimintaansa monessa eri kohdassa. Työntekijöiden kuunteleminen lisää arvostuksen tunnetta. Johdon selkeä ohjeistus tuo vakautta ja positiivista ilmapiiriä työpaikalle. Kun työntekijät voivat hyvin ja tuntevat itsensä arvostetuiksi, syntyy tulosta ja johto on onnistunutta.
via GIPHY
Lähteet:
Blogitekstiä käsitelty todella hyvin ja laajasti, erinomaista pohdintaa! Blogia olisi voinut esitellä vielä enemmän, mutta muuten oikein toimiva ja kivasti jäsennelty kokonaisuus.
VastaaPoistaMielenkiintoinen ja tärkeä aihe. Liian usein törmätään huonoihin johtajiin, joiden takia työntekijät eivät pysty tekemään töitään niin hyvin ja tehokkaasti kuin haluaisivat. Tästä teillä oli hyvää pohdintaa. Oli hyvä että käsittelitte aihetta sekä työntekijän, että johtajan roolista. Molemmissa kappaleissa toistettiin kuitenkin osittain samaa asiaa (kuinka yrityksen kehitys pysähtyy). Kokonaisuudessaan kuitenkin selkeää ja luontevasti etenevää tekstiä, jota oli helppo seurata :)
VastaaPoista