Tekoäly on uusi sähkö, sillä aivan kuten sähköstä, myös tekoälystä on tulossa osa jokaisen arkea. Näin todetaan elinkeinoministeri Mika Lintilän vuonna 2017 toimeenpaneman tekoälyohjelman saatesanoissa. Tekoälyohjelman omalle nettisivustolle nimeltä Tekoälyaika on koottu suomen johtavien tekoälyasiantuntijoiden sekä tekoälyohjelman ohjausryhmäläisten blogikirjoituksia, raportteja ja uutisia tekoälyyn liittyen. Tavoitteena on pitää suomi mukana tekoälykehityksen aallonharjalla.
Tekoälykehityksen aallonharjalla pysyminen vaatii kuitenkin kauniiden ajatusten ja innovatiivisen pöhinän lisäksi konkreettisia toimia jotta pilottihankkeet saataisiin vietyä maaliin kansainvälisen tason toteutuksiksi. Tässäkin asiassa on tärkeää olla itselleen rehellinen jotta kehitystä voisi tapahtua. On ilahduttavaa huomata kuinka tekoälyohjelmassa tämä on tiedostettu ja kuinka siihen on pyritty myös vastaamaan konkreettisin toimin. Yhtä näistä toimista käsitellään Alexander Törnrothin blogitekstissä: “Tekoälypuuhastelusta päästävä vaikuttavampiin toteutuksiin”.
Törnroth antaa suomalaisille yrityksille tunnustusta vahvasta kokeilemisen kulttuurista joka ilmenee juuri lukuisina tekoälyn soveltamisen pilottihankkeina. Vaikka pilottihankkeet ovatkin parhaimmillaan opettavaisia, ja tekoälyn kanssa on hyvä lähteä pienestä liikkeelle, on niillä yleensä tapana jäädä puuhastelun tasolle ilman kunnon toteutusta. Tämän takia päällimmäisenä jääkin usein jäljelle pettymys, kun tekoälylle asetetut valtavat odotukset eivät täytykkään.
Törnroth on FAIA:n (Finland´s AI Accelerator) eli suomeksi tekoälykiihdyttämön vetäjä. Kiihdyttämön tavoitteena on helpottaa yritysten siirtymistä tekoälyaikaan esimerkiksi keksimällä erilaisia mahdollisuuksia soveltaa tekoälyä yritysten toiminnan eri osissa. Kiihdyttämö on myöskin osa työ- ja elinkeinoministeriön tekoälyohjelmaa. Törnroth on siis työssään erittäin läheisesti mukana tekoälyn potentiaalin realisoinnissa.
Törnroth kirjoittaa Tekoälyaika-sivustolla näin: “Meidän tulee panostaa yritysten tekoälyhankkeisiin liittyvään toteutuskyvykkyyteen, jotta puuhastelun yläfemmat vaihtuvat ammattimaiseen ja konkreettiseen tekemiseen.”
Blogissaan Törnroth ottaa hyvin kriittisen näkökulman suomalaisten yritysten tämänhetkiseen toimintaan tekoälyn parissa. Otsikossakin käytetty “puuhastelu” -termi luo heti mielikuvan, että ammattimaisuus on tällä hetkellä kaukana yritysten toiminnasta. Törnroth kertoo ymmärtävänsä yritysten ennakkoluulot tekoälyä kohtaan. Hän listasi viisi haastetta, joita tekoälykokeilut eli pilotit tuottavat yrityksille. Listasta löytyy tekninen syy, eli datan kerääminen on vielä sen verran epästrukturoitua, että tekoälyn implementoiminen olisi hyvin vaikeaa. Loput neljä haastetta ovat enemmänkin inhimillisiä eivätkä niinkään teknisiä. Näitä ovat epäselvä omistajuus tekoälyyn liittyen, ihmisten epäluulot koneen mallinnuksia kohtaan, kulttuuriset syyt ja puutteellinen ymmärrys tekoälyn potentiaalista ja mahdollisuuksista.
Törnrothin mukaan tekoälykiihdyttämön tarkoitus on auttaa yrityksiä edellä mainituissa haasteissa. Kyky soveltaa tekoälyä on hänen mukaansa keskeisessä asemassa, kun tulevaisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn kakkupaloja jaetaan. Kiihdyttämön ideana on, että yritykset yhdessä etsivät keinoja hyödyntää tekoälyä liiketoiminnassaan. Edelläkävijäyritykset auttavat toisiaan entistä kovempaan vauhtiin, ja tekoälystä kiinnostuneet yritykset pääsevät kokeneempien avustuksella alkuun. Tekoälykiihdyttämö on yksi mainitun työ- ja elinkeinoministeriön tekoälyohjelman toimenpiteistä.
Tekoälyn potentiaali on todellakin valtava, joten yritysten kannustaminen ja ohjaaminen sen käyttämiseen on erinomainen idea. Sen kautta yritysten toiminta tehostuu jo itsessään, ja sen lisäksi suomalaisten yritysten kilpailukyky kasvaa myös kansainvälisesti. Yhdessä tekemisen kautta tekoälyä koskeva tietämys kasvaa koko valtakunnan tasolla, ja uudet yritykset saavat tietoa tekoälyä koskevista sudenkuopista ja toisaalta hyväksi todetuista mahdollisuuksista sekä toimintatavoista edelläkävijäyritysten kokemuksen pohjalta. Tekoälyohjelman loppuraportti maaliskuulta 2019 kertoo:
“ Tekoälyohjelma itsessään saattoi liikkeelle monia asioita, joista muodostui ydinverkosto, mutta samaan aikaan moni asia oli jo liikkeellä itsenäisesti. Kokoamalla tästä tilanteesta verkostojen verkosto -toimintamallin, joka veti yhteen kaiken keskeisen tekoälyyn liittyvän toiminnan, saimme koottua työn kannalta tärkeän kokonaiskuvan. Tämän kokonaiskuvan kautta kykenimme linkittämään samaan asian ympärillä toimivia tahoja samoin kuin identifioimaan aukkoja kansallisen tason tekemisessä. Olivatpa seuraavat askeleet kansallisella tasolla minkälaisia tahansa, tekoälyn osalta uskomme, että tämän kokonaiskuvan ylläpito ja sen pohjalta tapahtuva uusien kussakin ajanhetkessä merkittävien toimenpiteiden identifiointi on keskeinen keino Suomen pitämiseksi edelläkävijöiden joukossa.” Tämän perusteella voimme päätellä, että projekti on ollut onnistunut ja edistystä on tapahtunut.
tekoälyaika.fi
Tekoälykehityksen aallonharjalla pysyminen vaatii kuitenkin kauniiden ajatusten ja innovatiivisen pöhinän lisäksi konkreettisia toimia jotta pilottihankkeet saataisiin vietyä maaliin kansainvälisen tason toteutuksiksi. Tässäkin asiassa on tärkeää olla itselleen rehellinen jotta kehitystä voisi tapahtua. On ilahduttavaa huomata kuinka tekoälyohjelmassa tämä on tiedostettu ja kuinka siihen on pyritty myös vastaamaan konkreettisin toimin. Yhtä näistä toimista käsitellään Alexander Törnrothin blogitekstissä: “Tekoälypuuhastelusta päästävä vaikuttavampiin toteutuksiin”.
Törnroth antaa suomalaisille yrityksille tunnustusta vahvasta kokeilemisen kulttuurista joka ilmenee juuri lukuisina tekoälyn soveltamisen pilottihankkeina. Vaikka pilottihankkeet ovatkin parhaimmillaan opettavaisia, ja tekoälyn kanssa on hyvä lähteä pienestä liikkeelle, on niillä yleensä tapana jäädä puuhastelun tasolle ilman kunnon toteutusta. Tämän takia päällimmäisenä jääkin usein jäljelle pettymys, kun tekoälylle asetetut valtavat odotukset eivät täytykkään.
Törnroth on FAIA:n (Finland´s AI Accelerator) eli suomeksi tekoälykiihdyttämön vetäjä. Kiihdyttämön tavoitteena on helpottaa yritysten siirtymistä tekoälyaikaan esimerkiksi keksimällä erilaisia mahdollisuuksia soveltaa tekoälyä yritysten toiminnan eri osissa. Kiihdyttämö on myöskin osa työ- ja elinkeinoministeriön tekoälyohjelmaa. Törnroth on siis työssään erittäin läheisesti mukana tekoälyn potentiaalin realisoinnissa.
Törnroth kirjoittaa Tekoälyaika-sivustolla näin: “Meidän tulee panostaa yritysten tekoälyhankkeisiin liittyvään toteutuskyvykkyyteen, jotta puuhastelun yläfemmat vaihtuvat ammattimaiseen ja konkreettiseen tekemiseen.”
Blogissaan Törnroth ottaa hyvin kriittisen näkökulman suomalaisten yritysten tämänhetkiseen toimintaan tekoälyn parissa. Otsikossakin käytetty “puuhastelu” -termi luo heti mielikuvan, että ammattimaisuus on tällä hetkellä kaukana yritysten toiminnasta. Törnroth kertoo ymmärtävänsä yritysten ennakkoluulot tekoälyä kohtaan. Hän listasi viisi haastetta, joita tekoälykokeilut eli pilotit tuottavat yrityksille. Listasta löytyy tekninen syy, eli datan kerääminen on vielä sen verran epästrukturoitua, että tekoälyn implementoiminen olisi hyvin vaikeaa. Loput neljä haastetta ovat enemmänkin inhimillisiä eivätkä niinkään teknisiä. Näitä ovat epäselvä omistajuus tekoälyyn liittyen, ihmisten epäluulot koneen mallinnuksia kohtaan, kulttuuriset syyt ja puutteellinen ymmärrys tekoälyn potentiaalista ja mahdollisuuksista.
pixabay.com
Törnrothin mukaan tekoälykiihdyttämön tarkoitus on auttaa yrityksiä edellä mainituissa haasteissa. Kyky soveltaa tekoälyä on hänen mukaansa keskeisessä asemassa, kun tulevaisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn kakkupaloja jaetaan. Kiihdyttämön ideana on, että yritykset yhdessä etsivät keinoja hyödyntää tekoälyä liiketoiminnassaan. Edelläkävijäyritykset auttavat toisiaan entistä kovempaan vauhtiin, ja tekoälystä kiinnostuneet yritykset pääsevät kokeneempien avustuksella alkuun. Tekoälykiihdyttämö on yksi mainitun työ- ja elinkeinoministeriön tekoälyohjelman toimenpiteistä.
Tekoälyn potentiaali on todellakin valtava, joten yritysten kannustaminen ja ohjaaminen sen käyttämiseen on erinomainen idea. Sen kautta yritysten toiminta tehostuu jo itsessään, ja sen lisäksi suomalaisten yritysten kilpailukyky kasvaa myös kansainvälisesti. Yhdessä tekemisen kautta tekoälyä koskeva tietämys kasvaa koko valtakunnan tasolla, ja uudet yritykset saavat tietoa tekoälyä koskevista sudenkuopista ja toisaalta hyväksi todetuista mahdollisuuksista sekä toimintatavoista edelläkävijäyritysten kokemuksen pohjalta. Tekoälyohjelman loppuraportti maaliskuulta 2019 kertoo:
“ Tekoälyohjelma itsessään saattoi liikkeelle monia asioita, joista muodostui ydinverkosto, mutta samaan aikaan moni asia oli jo liikkeellä itsenäisesti. Kokoamalla tästä tilanteesta verkostojen verkosto -toimintamallin, joka veti yhteen kaiken keskeisen tekoälyyn liittyvän toiminnan, saimme koottua työn kannalta tärkeän kokonaiskuvan. Tämän kokonaiskuvan kautta kykenimme linkittämään samaan asian ympärillä toimivia tahoja samoin kuin identifioimaan aukkoja kansallisen tason tekemisessä. Olivatpa seuraavat askeleet kansallisella tasolla minkälaisia tahansa, tekoälyn osalta uskomme, että tämän kokonaiskuvan ylläpito ja sen pohjalta tapahtuva uusien kussakin ajanhetkessä merkittävien toimenpiteiden identifiointi on keskeinen keino Suomen pitämiseksi edelläkävijöiden joukossa.” Tämän perusteella voimme päätellä, että projekti on ollut onnistunut ja edistystä on tapahtunut.
Blogi on mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Sitä oli mukava ja helppo lukea. Omaa pohdintaa ja esimerkkejä olisi voinut olla hieman enemmän. -Paulus
VastaaPoista