Prepositiotkaan eivät ole universaali käsite (Ninni ja Suvi, Miian ryhmä)

Pixabay / PublicDomainPictures

Blogista

Tässä kirjoituksessa tutustutaan englannin käytöstä suomalaisin silmin raportoivaan Kielen kannoilla -blogiin. Blogin julkaisija on Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yhteinen englannin kielen huippuyksikkö VARIENG, jossa on tutkittu vuosina 2006-2011 englannin kielen vaihtelua, kontakteja ja muutosta Suomessa. Kirjoittajat ovat tutkimusyksikön jäseniä ja vierailijoita ja esittävät (osin pilke silmäkulmassa) omia, englannin kieleen ja sen käyttöön liittyviä havaintojaan ja mielipiteitään sekä vastaavat lukijoiden kielipulmiin.

Blogissa käsitellään monenlaisia teemoja, kuten klassikkoteosten käännökset, olut-sanan etymologia, muotisanat, eri aksenttien tuottamat mielikuvat ja englannin kielen vahvistuva asema Suomessa. Jyväskyläläinen lukija voi löytää kiinnostavaa historian havinaa vuonna 2009 julkaistusta, kaupungin baarinimistöä käsittelevästä tekstistä, jossa mainituista paikoista moni on jo aikoja sitten lopettanut tai vaihtanut nimeä.

Blogin tarkoituksena on tuoda kielitieteilijöiden osaaminen ja tieto helposti ja miellyttävästi kansalaisten saataville. Tekstien kieli on rentoa ja kirjoittajan henkilökohtainen persoona saa näkyä, mutta havainnot myös perustellaan usein laajojen tekstikokoelmien eli korpuksien analysoinnin ja tutkimustiedon avulla. Kirjoitusten käytännönläheiset ja ajassa kiinni olevat aiheet murtavat myyttiä lingvisteistä turhamaisina pilkunnysvääjinä ja ankarina kielipoliiseina. Mahdollisuus kommentointiin ja juttuaiheiden lähettämiseen myös madaltaa kynnystä lukijoiden ja tutkijoiden väliseen vuorovaikutukseen.

Artikkelista

Lähitarkasteluun valitsimme VARIENGin tutkijan ja Helsingin yliopiston englantilaisen filologian apulaisprofessori Tanja Säilyn blogikirjoituksen “Prepositioiden vaikeudesta” (2014). Prepositioita käsittelevän tekstin keskeinen väite on, että vierasta kieltä on vaikea oppia käyttämään idiomaattisesti, eli kielelle ominaisten ilmausten kautta, mutta virheistäkin huolimatta voi tulla ymmärretyksi. Kirjoittaja kuitenkin painottaa, että viralliset tekstit olisi kuitenkin parasta tarkastuttaa ennen julkaisua. 

Säily käyttää tekstissään konkreettista esimerkkiä kielen idiomaattisuuden oppimisen haasteista. Hänen valitsemassaan kuvassa on tiedote espanjalaisesta linja-autosta, jossa on sama teksti sekä espanjaksi että englanniksi. Ongelman tiedotteen kirjoittajalle on kuitenkin aiheuttanut se, että hänen on pitänyt kääntää englanniksi prepositiorakenteita. Hän on kuvitellut, että espanjan de-prepositio vastaisi suoraan englannin of-prepositioita. Säily väittää kyseisen esimerkin avulla, että kielten erilaiset rakenteet eivät aina vastaa toisiaan.

Verkkotekstille tyypillistä tässä julkaisussa on kuvan käyttö ja hyvin lyhyt ja tiivis rakenne. Asiat on myös selitetty selkokielisesti, vaikka kyseessä onkin kielitieteellinen blogijulkaisu. Tekstissä ei ole varsinaisesti mainittu erillisiä lähteitä, mutta ne eivät tässä tapauksessa ole välttämättömiä, koska kyse on kielitieteen yleisistä lainalaisuuksista, joihin kirjoittaja asiantuntijana on luultavimmin hyvin perehtynyt.

Kieltenopiskelijoina voimme ymmärtää Säilyn esittelemän ongelman. Edes sukulaiskielet, kuten ruotsi ja saksa, eivät aina vastaa rakenteiltaan ja sanastoiltaan toisiaan. Jokaisen verbirakenteen opettelu ulkoa saattaa tuntua hieman tuskalliselta, mutta kielen kunnollisen osaamisen kannalta se on välttämätöntä. Mielestämme kielivirheiden tekeminen ei ole kuitenkaan esimerkiksi puhetilanteissa niin vakavaa, kunhan tulee ymmärretyksi. Pahimmillaan kielivirheet voivat kuitenkin aiheuttaa kiusallisia väärinkäsityksiä ja virallisissa teksteissä ne ikään kuin särähtävät korvaan.

Pixabay / olilynch

Emme kuitenkaan keksi yksinkertaista oikopolkua prepositiorakenteiden opetteluun. Kuten muussakin kielen opettelussa, toisto on paras keino muistaa. Kun käyttää tiettyä prepositiorakennetta tarpeeksi usein oikein, sen luultavasti lopulta oppii. Onneksi vieraan kielen oppijoiden apuna on nykyään lukuisia paperisia ja sähköisiä sanakirjoja, joista osa antaa sanan lisäksi myös jonkinlaisen rakenne-esimerkin siitä. Varsinkin suomenkielisinä hyödymme tällaisista, koska omassa äidinkielessämme ei edes ole prepositioita, joten niiden yhteensovittamattomuus on usein hankala hahmottaa.

Tekstin lähde:

Säily, T. (30.05.2014). Prepositioiden vaikeudesta. Englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen tukimuksen huippuyksikkö VARIENG – Kielen kannoilla -blogi. Noudettu 24.4.2020 osoitteesta: https://variblog.wordpress.com/2014/05/30/prepositioiden-vaikeudesta/

Kuvien lähde:

Pixabay / olilynch. Noudettu 3.5.2020 osoitteesta: https://pixabay.com/fi/photos/kieli-oppiminen-kirjat-koulutus-2345801/

Pixabay / PublicDomainPictures. Noudettu 3.5.2020 osoitteesta:

https://pixabay.com/fi/illustrations/tausta-pilvi-eri-globaali-20860/